Piipsan Turve Oy turvekorjuussa

Piipsannevalla on turvetta korjattu jo vuosikymmeniä ja korjuu jatkuu vielä noin 10 vuotta. Vapolla on Piipsannevalla kaksi pääurakoitsijaa; Pietikäisen Rauno ja Piipsan Turve Oy. Piipsan Turve Oy hoitaa omalla alueellaan turpeen nostoa ja ruokohelven korjuuta.

Ruokohelpeä korjattiin viime vuonna noin 800 tonnia. Traktorit ja kuljettajat ovat pääosin samat, mutta työlaitteet vain vaihtuvat. Työtä ovat tekemässä aliurakoitsijat, joilla on omaa traktori­kalustoa ja kuljettajia. Moni suolla kesäisin oleva on itsenäinen yrittäjä, joka on töissä vain omalla traktorillaan.

– Kuutiot ja energiasisältö ratkaisevat millaisen taloudellisen tuloksen teemme, Jari Närhi Piipsan Turpeen toimitusjohtaja muistuttaa.

– Aiemmin suolla oli töissä monia yrityksiä ja työketjuja meni töissä ristiin. Nyt kun työt organisoidaan yhdestä paikkaa, vältetään päällekkäistä työtä ja turhaa päätösten odottelua, kertoo Jari. Kalusto ja miehet saadaan tekemään tehokkaasti työtä, jotta polttokelpoista turvetta saadaan nostettua seuraavan polttokauden tarpeisiin ja mieluummin enemmän.

– Vuonna 2010 onnistuimme vaikeuksistakin huolimatta turpeen nostossa hyvin ja tavoite saavutettiin 90 %:sti, Jari kehuu. Parhaimpaan korjuuaikaan eli kesä- ja heinäkuussakin satoi ajoittain runsaasti ja vettä tuli Heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 170 milliä.
Työ suolla ei ole helppoa, vaan työ etenkin pitkänä sesonkina syö miestä. Toisaalta jos sataa, ei turvetta saada korjattua, eikä yrittäjä tee tiliä. Tällöin pitäisi olla koneille ja kuljettajille tarjolla muuta työtä, kuten maansiirtoa. Kustannukset pitäisi pysyä kurissa riippumatta siitä, mitä tehdään. Etenkin tulevaisuudessa yksi kokonaiskustannuksia lisäävä seikka on pienemmät korjuualat useammissa korjuukohteissa.

Kunnostus tärkeää

Jotta suolta voidaan nostaa turvetta, pitää suota kunnostaa säännöllisesti. Kunnostamisessa huolehditaan siitä, että vesi ei haittaa tuotantoa. Turvetuotantoalueen ojia pitää kaivaa tai jyrsiä auki säännöllisesti.

Suon kunnostukseen liittyy myös ojanpenkkojen jyrsintä ja kivien ja kantojen poisto haittaamasta tuotantoa. Mitä kauemman suolta on turvetta kerätty, sitä enemmän kunnostustarvetta yleensä on. Talvi on sopivaa aikaa tehdä kunnostuksia, jotta kesällä korjuu sujuu ilman turhia viivästyksiä. Talvella murskataan ruokohelpeä. Ruokohelpeä ja turvetta sekoitetaan keskenään lämpölaitoksille lähteviin kuormiin, jotta voimalaitokselle saadaan sopiva seos.

Kaksi menetelmää

Piipsalla turve jyrsitään irti kuivumaan ja saran turve kootaan karhelle. Polttoon tarkoitettua jyrsinturvetta korjataan kahdella menetelmällä; haku ja mekaanisella korjuuvaunulla.
Jotta korjuu Haku-menetelmällä olisi tehokasta, käytetään hihnanostoa ja useaa kuljetusvaunua. Jotta nosto olisi jatkuvaa, pitää vaunuja olla ringissä vähintään 4–5. Jos kuljetusmatka kasvaa vähänkään, pitää vaunuja olla enemmän. Kun vaunu on täynnä, ajetaan seuraava tyhjä vaunu alle ja nosto jatkuu. Vaunut ovat sivulle kippaavia ja turve kipataan auman viereen.

– Menetelmien saannoissa ei ole suurta ero, mutta eri menetelmiä käytetään, koska korjuulohkoilla olosuhteet vaihtelevat, Jari kertoo.

Aumaaminen muunnellulla rinnekoneella

Piipsalla aumaamista tehdään aikaisemmin rinnekoneena olleella Prinoth T4S:llä, joka on rakenneltu suokäyttöön. Aumaamista hoitaa Ahola Ay:n aumauskone. Kyseisen Prinothin rinnekoneen on tuonut maahan Artic Freetec Rovaniemeltä, joka on näiden rinnekoneiden virallinen maahantuoja. Rinnekoneisiin rakennetaan esimerkiksi ilmansuodatus uusiksi, kun ne varustellaan suokäyttöön. Rinnekoneella on mahdollista aumata jyrkkärinteisiä turveaumoja.

Kyseiseen aumauskoneeseen kuten suokoneisiin ylipäätään rakennellaan myös ilmastointeja. Kesä suolla on todella kuuma. Kyseisen ilmastoinnin on rakentanut jälkikäteen KHP-Myynti samaan aikaan kuin muutostyöt ovat muutenkin tehty.
– Nyt talvella on kätevä tilata ja asentaa ilmastointilaitteet vanhempiinkin laitteisiin. Erillinen ilmastointiyksikkö on käytännössä mahdollista laittaa oikeastaan mihin tahansa työkoneeseen, kertoo Timo Piirto KHP-Myynnistä.

Päisteet kovilla

Kun sarkaa ajetaan suoraan eteenpäin, uppoamisia tapahtuu harvemmin. Raskaan turvekuorman kanssa uppoaminen märällä pohjalla tapahtuu monesti päisteessä. Kuorma pitää ennen ylöspääsyä kipata pois, jotta vaunu kevenee. Painunutta yhdistelmää hinaamaan tarvitaan yleensä kaksi konetta, jotta päästään taas pinnalle. Yhden turvevaunun uppoaminen vaikuttaa koko nostoketjuun, kun tarvitaan vetoapua.

Ajotie aumalla on hieman töyssyinen ja puskulevy yhdessä traktorissa tasoittaisi väylää kaikille muillekin. Töyssyisen väylän vuoksi liikenne hidastuu ja korjuukaluston rakenne on aina hieman enemmän koetuksella.
– Aikoinaan aloitin kuljettajana Kippolalla, kun paikka oli auki. Olen ollut samalla koneella eli kärryn kanssa liikkeellä vuodesta 2005 lähtien lukuun ottamatta yhtä vuotta, jolloin olin Talvivaarassa ajamassa mursketta liuotuskentälle, kertoo Kippolan kuljettaja Hussan Ilkka. Kevään ruokohelpikorjuu tuo mukavaa vaihtelua ajoon.
– Jos suo on liian märkä ja turpeennosto on keskeytynyt, käymme ajamassa maata Ylivieskassa, jatkaa Ilkka.

– Tosikot eivät tällaisilla työmailla yleensä kauaa viihdy, kun päivät jatkuvat sesonkina monesti 20-tuntisiksi. Siinä tarvitaan monesti hurttia huumoria, jotta päivän jaksaa loppuun.
Tänä vuonna perävaununajossa on kolme ensikertalaista. Minä ja Valtteri olemme ainoat, jotka ovat olleet töissä jo pidempään.

Sade pysäyttää

Toisaalla mekaaniset kerääjävaunut ovat lopettaneet työnsä sateen vuoksi. Keväällä ruokohelvenkorjuussa silppurikuskina oli Keräsen Ilkka ja nyt hän on töissä kokoojavaunulla.
– Silppurikorjuuta on kehitelty vuosia ja nyt korjuu käy sujuvasti, kun kaikki ruokohelpi saadaan talteen perävaunun katon alle, Ilkka kehuu. Piipsannevallahan käytetään myös kanttipaalausta niillä lohkoilla, joista ruokohelpi kuljetetaan turpeeseen sekoitettavaksi etäämmälle.

Nyt Ilkka ajaa toista keräävää vaunua. Keräävä vaunu on kätevä etenkin pienemmillä lohkoilla, jossa iso ketju on hankala, kun käännökset ovat ahtaat.

Korjuuta mekaanisella vaunulla

– Meidän porukka kerää turvetta tällä Vapon perävaunulla, Ilkka esittelee. Olen ollut työmaalla vuodesta 1986 ja vaunun kanssa vuodesta 2006. Vaunua on paranneltu vuosien aikana. Vaunu kerää kolakuljettimella karhetta takaa päin. Tällöin mukaan ei oteta turhaan märkää pohjaa mukaan kuormaan.

Uusissa vaunuissa on hydraulinen veto, jolla päästään pahoista paikoista yli.
– Vaikka vaunun pohja viistää maata, vaunu mäyryää eteenpäin 3–5 kilometriä tunnissa. Tällöin apuvoimia ei tarvita, vaikka suossa olisi pehmeämpikin paikka, Ilkka esittelee. Kun vetoa ei tarvita, sen voi pudottaa pois päältä, eikä traktorin voimaa tarvita sinne.

Kun vaunulla aletaan nostaa turvetta, lasketaan mattokuljetin kellumaan. Pyörillä haetaan hienosäätöä, jotta nostopää ei raavi märkiä pohjia. Kuorma ajetaan täyteen ja matto alkaa jumittaan kun kuorma on täynnä, jonka taas näkee painemittarista.

Uudessa koneessa on hieman erilainen noukinpää. Käytössä ovat iskunvaimentajat, jotka tunnistavat oikean työnkorkeuden ajonaikana, jolloin noukinpää pysyy oikealla korkeudella.
– Tällä pystyy ajamaan hieman märkänäkin vuonna, Ilkka kehuu.

www.vapo.fi