Kuljetusrallista letkuihin -vetoletkulevitys lietteelle

Suuri osa lietteestä liikkuu pyörien päällä pellolle. Tarjolla on myös vaihtoehtoisia menetelmiä. Vetoletkulevityksessä liete pumpataan putkea ja letkua pitkin säiliöstä pellolle, jossa traktori vetää letkua perässään ja tavalla tai toisella liete levitetään. Aapeli Kokkonen innostui menetelmästä, kun vuotuinen lietemäärä kasvoi niin suureksi, että levitystä piti tehdä keväällä liian aikaisin ja syksyllä liian myöhään.

Lietteensiirto ja -levitys ovat melkoinen ralli, joka alkaa keväällä ja päättyy syksyllä. Kasvukauden se jatkuu lähes taukoamatta. Vuosittainen levitysmäärä lietteessä ei vähene, mutta kuin eläinmäärän muutosten suhteen. Monella lieteralli on melkoinen, kun lietettä siirretään talvella etäsäiliöihin ja kasvukaudella liete saadaan lyhyellä siirtomatkalla pellolle. Käsittelykertoja tulee kuitenkin useita ja ne kaikki aiheuttavat kustannuksia.

– Isä jo aikoinaan oli kaukonäköinen ja rakensi etäpelloille lietesäiliötä, Aapeli Kokkonen aloittaa. Yhteensä altaita on seitsemän ja niihin lietettä ajetaan joutoaikana. Niitä säiliöitä käytetään lietteen varastointiin, jolloin levitys käy keväällä nopeasti ilman teiden turhaa tallaamista. Keväällä liete pitäisi saada ajoissa levitettyä, jotta ravinteet saadaan kasvien käyttöön ja tuottamaan satoa. 250 hehtaaria saadaan levitettyä omista altaista.

Omalle lypsykarjalle, jota on 300 päätä, pitää rehua tuottaa. Aapeli hoitaa peltopuolen ja velimies Heikki hoitaa karjan.

Karjalle tarvitaan runsaasti nurmirehua, mikä on edullisin vaihtoehto ruokkia nautoja. Aina, jos ruokintaa joudutaan täydentämään nurmirehun huonon laadun tai vähäisen määrän vuoksi, syntyy ylimääräisiä kustannuksia. Omista pelloista ja nurmikasvustosta kannattaa pitää siis huolta. Rehu korjataan ajosilppurilla, joten korjuun aikaikkuna saadaan optimoitua kohtuullisen hyvin.

Ennen pyöräkalustolla

Aiemmin liete levitettiin pellolla kumipyöräkalustolla. Ensin käytössä oli traktori- ja perävaunukalusto, myöhemmin ajettava levitin. Urakoitsijan ajettavalla ajettiin lietettä vuodesta 2007 ja vuonna 2008 hankittiin täydennyskylvökone, jolla saatiin osaltaan paikattua vajaatuottoisia nurmia.

– Paikka- ja täydennyskylvöä pitäisi tehdä vuosittain, jotta kasvusto pysyy elinvoimaisena. Etenkin täydennyskylvöä kaipaavat talvituhoalueet mutta myös tallatut ja murretut paikat, joissa kasvusto on kärsinyt, Aapeli pohtii. Nurmen paikkakylvön tarve on vähentynyt ratkaisevasti sen jälkeen, kun siirrytty vetoletkujärjestelmään.

Aapeli jatkaa, että vaunulevityksen yksi huono puoli on liittymien läheisyyteen keskittyvä tallaaminen, jota tallaamista tehdään myös rehunkorjuussa. Vaunulevityksessä voidaan käyttää myös välikonttia lietteen puskurina, mutta kontti ei välttämättä ole aina liittymässä vaan se voi olla myös tien varressa ja sitä voidaan täyttää ojan yli. Kontin ympärillä maa tiivistyy, kun lietettä noudetaan ja lähdetään siitä levittämään täydellä kuormalla.

Kiinnostus herää

Suomessa altaat ovat lähes poikkeuksetta maan alla. Ennen kuin lietettä päästään tuuppaamaan paineella letkuun, pitää liete saada ensin pumpulle. Kokkosella pumppukuormaimen päässä on lietepumppu, joka täyttää järjestelmän ja avittaa pääpumppua. Puomi on tehty Ponsse kääntökehälle. Välipönttö on omaa ideointia ja sen tarkoitus on kerätä kivet erilleen lietteestä. Kiveä irtoaa vanhoista altaissa ja joka altaanvaihdon yhteydessä säiliön pohjaluukku kannattaa aukaista ja säiliö tyhjentää.

Tärkeintähän kotieläintilalle on saada hehtaarit tuottamaan laadukasta rehua riittävästi. Kun päästään parempaan laatutasoon, tarkoittaa se yritykselle parempaa taloudellista tulosta; enemmän maitoa tai nopeampaa lihakarjan kasvua.

Viljelytekniikat ratkaisevat onnistumisen nurmipuolella. Aiemmin, kun lietettä on levitetty säiliöstä pyörien päältä, peltoon on kuitenkin aiheutettu tallaamisvaurioita ja vetoletkulevityksellä haluttiin siitä eroon. Urakoitsijan tekemänä lietteen levitys oli toki helppo, eikä se sitonut omaa henkilökuntaa. Lietettä jouduttiin kuitenkin levittämään myös huonoissa olosuhteissa, kun aina ei hyvää levityskeliä tullut, jolloin maa olisi kantanut konetta riittävästi. Vaikkei raiteita olisi jäänytkään, niin ainakin päisteeseen tulee tallausjäljet, pinta murtuu ja kasvusto hieman kärsii. 

– Nurmi ei vain tykkää tallaamisesta, Aapeli pohtii.

Vetoletkulevitys oli toki mielessä jo vuosia sitten, mutta laitteet olivat hieman vajavaisia tai kalliita. Isoja ajettavia levittimiä emme kaivanneet vaan traktorin perään kytkettävää toimivaa levitinlaitetta.

– Kolme vuotta sitten Agritechnicassa tutustuin tähän irlantilaiseen Mastekin järjestelmään, jotka tuntuivat järkihintaisilta. Haka-Traktorin Kalle Piirainen innostui niiden maahantuonnista, jolloin järjestelmä hankittiin Haka-Traktorin kautta. Tuollaiset lietevehkeet eivät kuitenkaan saa tolkuttomasti maksaa, Aapeli painottaa.

Meillähän ei ollut omia kokemuksia lainkaan vetoletkujärjestelmästä, mutta sellainen kuitenkin hankittiin.  Vuonna 2014 käytiin parissa paikassa katsomassa, miten menetelmä toimii ja niistä yritettiin keräillä käyttäjäkokemuksia ja samalla ottaa oppia ennen omia harjoituksia.

– Meillähän on tehty myös urakointina apulannanlevitystä noin 1000 hehtaarille vuodessa, mutta siitä ollaan vähitellen luopumassa, kun sesongit ovat liiaksi päällekkäin. Kun on käytössä molemmat menetelmät, voidaan optimoida ravinteiden levitystä. Kaikille omillekaan pelloille ei lietettä levitetä, vaan osa hoidetaan apulannalla.

Levitys tarpeen mukaan

Lietteen siirtopumppu pyörii voiman ulosotolla, jolloin voima riittää. Lietteen levityksen jälkeen letku puhdistetaan paineilmakompressorilla, jota pyöritetään hydrauliikalla. Letku ei aivan tyhjäksi tule paineellakaan, jos letkussa on hiemankaan mutkia. Jos letkua on maksimi eli kaksi kilometriä, lietettä on letkussa noin kolmekymmentä kuutiota.

Viime vuosi ja tämä alkukausi levitettiin lietettä Agronicin 8-metrisellä kiekkolevittimellä, mutta loppukaudeksi käyttöön saatiin Agronicin 12-metrinen veitsivantaalla oleva levitin. 8-metrinen oli hieman hankala käännöksessä, kun traktorin kanssa piti peruuttaa pieni matka, jotta multain saadaan seuraavaan työleveyteen. Liikkeen lakkaaminen ennen ja jälkeen peruutuksen taas aiheuttaa kitkan lisääntymisen paikalleen pysähtyneen letkun kanssa ja turhaa tallaamista päisteessä. Nyt uuden 12-metrisen levittimen kanssa päistekäännös onnistuu kerralla ja letku liikkuu perässä jouhevammin.

Huhtikuussa pellolla on vielä märkää, kun vesi on vielä pinnassa ja vaunun kanssa tuossa olisi jäänyt ainakin raiteet.

– Parasta tässä järjestelmässä on se, että nurmea ei tallata tarpeettomasti painavalla kalustolla. Lietteen pumppaamisessa eivät myöskään kuutiot haittaa yhtään. Kun letkut ovat levellään, niitä pitkin saadaan kyllä lietettä pumpattua vaikka kuinka paljon samalla vaivalla.

– Kun meillä on nyt kaksi levitintä käytössä, joista voidaan valita. 12-metrinen levitin säästää jälleen hieman peltoa, kun jälkiä peltoon jää vähemmän, eikä nurmen pintaa rikota kuten kiekkokoneessa. Nurmet ovat kyllä tykänneet uudesta menetelmästä, Aapeli vakuuttaa. Myöhemmin kesällä käyttöön saatiin Agronicin 12-metrinen levitin veitsileikkureilla. (kuva Erkki Kivelä)

Pikkukoneiden ongelma ovat pienet letkut. Mastekissa on rungossa viiden tuuman letku ja levittimen perässä vedetään neljän tuuman letkua. Virtausvastus on pienempi isoilla letkuilla. Toki, mitä nestemäisempää tavara on, sitä paremmin se liikkuu. Parhaiten liikkuu separoitu liete. Meillä on separaattori ollut käytössä, mutta silloin kuivalanta on levitettävä erikseen. Kaikilla nautakarjatiloilla lähipeltojen kohonneet fosforit eivät ongelmana, kuten sikatiloilla.

Yhteensä letkua on kaksi kilometriä, pumppu ja pumppukuormain, kun levitystä lähdetään tekemään asiakkaille tai sitä tehdään kotona. Kaikki kulkee matkassa mukana. 400 metrin kela on pumpputraktorin etunostolaitteessa. 1600 metriä letkua kulkee levitintraktorin mukana.

– Jos etäisyyttä on enemmän, käytetään välikonttia ja kuljetustraktoreita tai rekkaa. Joskus pussiapulanta on edullisempaa, kuin lietteen siirtäminen kovin kauas, Aapeli toteaa.

Parhaimpia paikkoja levittäjälle ovat pellot lietesäiliön vieressä. Optimaalisia ovat säiliöt mäen päällä, joissa liete kulkee jo omalla massallaankin levittimeen päin. Parhaimmillaan päästään hyvissä olosuhteissa 1600 m3 ja jopa yli 2000:een kuutioon, kun letkujen kanssa ei kulu aika ja ajetaan kahta vuoroa. Keskimääräinen levitysteho on ollut noin 1600 kuutioita vuorokaudessa, kun levitetään kahdessa vuorossa.

– Esimerkkinä asiakkaistamme Elovaaran Mikolla Kiuruvedellä pellot ovat optimaalisesti talouskeskuksen ympärillä, mikä on Suomessa melko harvinaista.

Mikko puolestaan kehuu vetoletkulevitysmenetelmää, jolla Kokkoset ovat käyneet hänellä urakoimassa. Lietteen siirtoajo lähellekin vaatii aikaa ja levitys pysähtyy siirron ja tankkauksen ajaksi. Vedettäessä letkua perässä pellolla, levitys jatkuu taukoamatta, eikä peltoon tule turhaan ajojälkiä.

Opastin ja kartta tarpeen

Ajo-opastin on ollut käytössä pitkän aikaa, jolloin kuljettajan ei tarvitse vahdata levitysleveyttä niskat nurinpäin. Toinen tärkeä apu pelloilla, joita ei ole aikaisemmin enemmälti käytetty, ovat sähköiset kartat. Niiden perusteella voi kätevästi laskea tarvittavan letkumäärän. Automaattiohjaus on tulossa käyttöön ensi kevääksi.

– Meidän levitysreviiri on suunnilleen 150 kilometrissä ja isompia määriä käydään levittämässä toki pidemmälläkin, Aapeli lupaa. Aivan tolkuttomia määriä ei toki lisää pysty lupaamaan, kun kuluneena kasvukautena ei paljoa enempää olisi pystynyt levittämään. Jos levitysmäärät jatkavat kasvuaan, harkinnassa on toinen järjestelmä, Aapeli pohtii.

Rasitus letkuille

Menetelmässä kuluvia ”osia” ovat letkut. Letku kuluu, kun siihen kohdistuu täytenä vetorasitusta ja letku kiertyy. Alkupäässä on painetta maksimissaan 19 baria ja loppua kohti se hieman laskee. Levitysletkua saa kuitenkin kiskoa isollakin traktorilla ihan tosissaan, kun 600 metriä letkua on perässä lietettä täynnä.

– Letkut ovat kestäneet yllättävän hyvin hankalassakin maastossa, kuten valmistuvilla raivioilla, joissa on vielä kiveä ja kantoa, Aapeli kertoo.

Pumppuun tuli kesämmällä etäohjaus, jota ohjataan GSM-yhteyden avulla. Etänohjattuna saa ulosoton ja hydrauliikan päälle ja pois ja kierrokset ylös ja alas. Myös hätäseis onnistuu etänä, jolloin yhtä ihmistä ei sidota valvomaan lähtöpäätä. Urakkakohteissa ei tohdi kuitenkaan luottaa pelkästään etäohjaukseen.

Parhaimmillaan lietettä on pumpattu letkuun 280 m3 tunnissa, kun letku on ollut lyhyt ja tavarana oli juoksevaa biokaasurejektiä.

– Viime vuonna levitettiin 60000 kuutiota.Tänä vuonna tai oikeammin kasvukaudessa saatiin nyt levitettyä 110 000 m3 lietettä, joten kai tuolle laitteelle jonkinlainen kysyntä oli, Aapeli naurahtaa.

Kun siirtoletku levitetään, se pääsääntöisesti toki kulkee pellolla. Joskus pitää tehdä myös tien ylitys. Tällöin letkun ympärille tuodaan soraa, jolloin muu liikenne pääsee letkusta yli. Joku saattaisi häiriintyä tiellä olevista letkuistakin, mutta naapuritkin ovat ottaneet menetelmän hyvin vastaan; väheneehän samalla kulkeminen tiellä. Nyt käytössä ovat metalliset rampit, jotka kestävät rekkaliikenteen. Rampit kulkevat levitinkaluston mukana.

Levitinlaitteen puomi on vapaasti kääntyvä, eli esimerkiksi peruutettaessa letkua ei voi yrittääkään siirtää takaa pois. Puomi on jatkettu, jolloin käännöksissä letku jää etäämmälle. Kuvassa vielä vanha kiekkolevitin, joka myöhemmin päivitettiin uuteen. Itse levitystyö on leppoisaa, kun letkut ovat leveellään. Haasteita aiheuttavat erilaiset esteet kuten kivirauniot ja tolpat.

Kun letkua kelataan takaisin kelalle, pidetään letkua koko ajan kireällä, jotta letku tyhjenisi ja letku asettuisi kireälle. Normaalisti kelauksessa yritetään peruuttaa koko ajan, jotta letku kiristyy. Etukelalle sopii leveälle osuudelle viisituumaista letkua kilometri ja ohuemmalle osuudelle nelituumasta 600 metriä.

– Mastekin letku kestää tuplasti enemmän kuin monien muiden valmistajien. Meillä käytössä oleva 600 metriä 4-tuumaisella vetoletkuna on kuitenkin suositeltu maksimipituus. Kun liittimiä valitaan, niin kannattaa ottaa Storz–liittimet, jotka sopivat yhdistettäväksi miten päin vain, Aapeli kehuu.