Uutiset
K-ryhmän koneiden huoltoverkosto uudessa organisaatiossa
Konekeskon liiketoiminnot koostuvat maarakennus- ja ympäristönhoitokoneista, traktoreista, puimureista sekä MAN-kuorma-autoista ja vapaa-ajan tuotteista. Järjestelyn avulla asiakkaille pystytään tarjoamaan Suomen ja Baltian markkina-alueet kattavat johtavat tuote-edustukset ja laaja huolto- ja varaosaverkosto. K-maatalous-kaupat palvelevat jatkossakin traktori- ja puimurikaupan asiakkaita.
Konekeskon maatalouskonemerkit ovat Massey Ferguson -traktorit, Claas-puimurit, Grimme-perunakoneet, Manitou-maatalouskurottajat ja Quicke, Massey Ferguson ja Isme-etukuormaimet.
Huoltoverkosto
Omia huoltopisteitä Konekeskolla on seitsemän: Vantaalla, Tampereella, Kouvolassa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Kuopiossa ja Oulussa. Näistä suurimmat ovat Vantaan ja Tampereen pisteet, joissa molemmissa on maatalous-, maarakennus- ja ympäristökonehuollot ja Tampereella lisäksi MAN-huolto. Kaikkiaan omia asentajia on parisenkymmentä, joista kolmeneljäsosaa ”reissumiehiä”, eli heillä on valmius lähteä tehtäviin myös kentälle.
Koko Suomen hyvin kattavaksi huollon tekee sopimushuoltoverkosto. Konekeskolla sopimushuoltopisteitä on kaikkiaan 140, joista 112 palvelee maatalouskoneasiakkaita.
Vuodesta 1980 lähtien Keskossa jälkimarkkinoinissa työskennellyt Matti Kallio siirtyi viime syksynä huoltopäällikön toimesta kenttäpäälliköksi vastaamaan sopimushuolloista. Nyt siis organisaatiossa on täysipäiväinen kentänhoitaja, joka ohjaa sopimushuoltajien työtä, selvittää koulutustarpeita ja niin edelleen.
Koulutus
”Sopimushuoltajilla on 1-8 miestä töissä, pois lukien Raskone, jolla työntekijämäärä on suuri. Yhden miehen firmat ovat jäämässä pois monen merkkin edustavina huoltopisteenä. Tähän on syynä yksinkertaisesti se, että yhdelle on liian paljon omaksuttavaa monen merkin uusissa tuotteissa”, linjaa Kallio, jonka yksi keskeinen tehtävä on huolehtia, että sopimushuoltajilla on ammattitaito huoltaa kaikki sopimuksen piiriin kuuluvat tuotteet.
Konekesko panostaa huomattavasti koulutukseen. ”Tuotekoulutukset me järjestämme itse ja näitä on vuosittain kaikille tuotteille. Luonnollisesti kaikille uusille tuotteille on koulutus, mutta myös vanhoja kerrataan. Esimerkiksi tänä vuonna on kertynyt jo yli 400 koulutuspäivää (oppilaspäivää) maatalouspuolelle. Koulutusta antaa tekninen palvelu-osasto, johon kuuluu päällikkö ja kuusi huoltoinsinööriä” kertoo Kallio.
Perusasteen koulutusyhteistyötä maatalouskoneasentajan ammattitutkinon tiimoilla Konekesko tekee Kouvolan seudun ammattiopiston ( KSAO) ja AEL:n kanssa. Koulutus on kestää kaksi vuotta ja sisältää 30 kolmen päivän lähijaksoa työssäoppimisen lisäksi. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona ja näytöt järjestetään osana koulutusta. ”Jo kolmekymmentä omaa ja sopimuspisteen huoltajaa on suorittanut ammattitutkinnon”, sanoo Kallio.
”Huoltopuolen harmittava piirre on, että nuorista mekaanikoista on pula. Nyt keski-ikä on 50 ja tulevina vuosina eläköityvien mekaanikkojen määrä on huomattava.”
Varaosat
Samoilla paikkakunnilla missä Konekeskolla on oma huoltopiste on myös Konekeskon varaosapalvelu ja lisäksi Turussa. Varaosia K-ryhmän konemerkkeihin on saatavana lisäksi 19 K-maatalouden toimipisteestä ja neljän yksityisen varaosamyyjän toimipisteestä. Varaosien keskusvarasto sijaitsee Vantaalla, jossa on myös noutopalvelu. Kaikkiaan varaosapisteitä on siten 32. Huoltopisteet voivat tilata osia myös sähköisesti, ajasta ja paikasta riippumatta, suoraan Vantaalta.
”Varaosat saadaan Suomen varastolta periaatteessa seuraavaksi päiväksi ja ulkomailta tilattavat osat päivän kuluttua. Osalla sopimushuoltajista on itselläänkin varsin isoja varaosavarastoja”, kertoo Kallio.
Esimerkki sopimushuollosta: Mäkelän korjaamo
Yksi Konekesko huolto-ketjun maatalouskoneiden sopimushuoltopiste on loimaalainen Mäkelän korjaamo. ”Aloitimme korjaamotoiminnan isäni kanssa 70- ja 80-luvun taitteessa. ´Pahimmillaan´meillä on ollut kuusi miestä töissä, mutta tällä hetkellä meillä työskentelee kaksi vierasta asentajaa”, kertoo yritystä vetävä Pentti Mäkelä.
Keskon ja Mäkelän korjaamon yhteistyötä on jatkunut jo yli 20 vuotta. Traktorit ja puimurit ovat pääasialliset työllistäjät, mutta myös ympäristökoneita ja maarakennuskalustoakin käy Mäkelän korjaamolla. Kalustoon kuuluu kaksi huoltoautoa. Varsinkin kesäaikaan kuljetaan pitkiäkin matkoja, sillä asiakaspiiri on kasvanut laajaksi vuosien varrella. Huoltopisteet tulevat vähenemään ja siitä seuraa, että matkat tulevat pidentymään. Pääasiallinen toimialue on kuitenkin Loimaan talousalue. ”Meille soitetaan ajasta riippumatta, mutta ei häiriöksi asti”, toteaa Mäkelä.
Erikoisosaamista
Suureksi kasvaneeseen asiakaspiiriin lienee syynä, että Mäkelän korjaamo on tunnettu erikoisvaikeiden ongelmien ratkaisijana. ”Meille tulee näitä ongelmaprojekteja. Vaikka työ on mielenkiintoista, jatkuva kiire haittaa keskittymistä. Siksi hankalimmat jutut pitää tehdä illalla, kun ovi on kiinni. Olemme saaneet näiden myötä rakennettua sellaiset tehdasyhteydet, joita ei tavallisesti ole. Teemme myös tiivistä yhteistyötä Keskon huoltoinsinöörien kanssa niin traktorien kuin puimureiden parissa.”
Mäkelän korjaamo on tehnyt Keskon kanssa yhteistyötä myös maahantuonnin tiimoilla. ”Me olemme tehneet Lexion-sarjan puimureiden maahantuontihuollot ja varustelut jo vuosia.
Tänäkin vuonna urakkaa on ollut juhannuksesta lähtien”, kertoo Mäkelä.
Mäkelällä on omaan käyttöön varaosavarasto. ”Toki jotkut hakevat siitä tarvitsemansa, vaikka meillä ei varsinaista varaosamyyntiä ole.”
Maailma muuttuu, mutta töitä riittää
Taantumaa ei ole näkynyt huollon työmäärissä. ”Sen huomaa, että nyt lasketaan kustannuksia tavallista tarkemmin. Huollot siirretään viime tinkaan ja tehdään vain välttämätön. Töitä on kuitenkin riittänyt normaalisti. Huoltojen ja korjausten suhde meillä on 50/50. Uusien huolto on takuun edellytys, joten niissä tehdään huollot ajallaan.”
”Tänä päivänä traktorit ovat suuria. Varatraktoria ei saada mistään, koska tämän kokoluokan traktorit ovat kalliita investointeja ja siksi tiiviisti töissä. Kenelläkään ei ole varaa seisottaa näitä varalla.”
”Monessa talossa on sukupolvi vaihtunut toimiaikanamme. Nuori polvi hoitaa maataloutta kuin mitä tahansa yritystä. Toisaalta he ovat vaativampia asiakkaita kuin edellisen sukupolven maatalousyrittäjät.”
”Katselin juuri, että asiakasnumeroita meillä on noin 1300. Aktiivisia niistä on arviolta kolmannes. Uusia asiakkaita tulee koko ajan.”
Tietoteknistä työtä
”Tärkein työkalu tänä päivänä on läppäri. Kyntöauroissakin on jo tänä päivänä bokseja ja traktorikaluston kanssa ne ovat jo varsin pitkälle vietyjä jopa 6-7 tietokoneen kokonaisuuksia. Vielä 20 vuotta sitten ei bokseja ollut, joten niiden suhteen kehitys on ollut nopeaa.”
”Päivittäin käytettynä tietokoneen käyttö pysyy rutiinina, joka taas pitää olla, että ohjelmista saa kaiken hyödyn irti. Myös digikamera ja sähköposti ovat oleellisen tärkeitä välineitä nykypäivän maatalouskonekorjaamossa.”
”Varaosat tilaamme itse suoraan sähköisesti. Kun neljään mennessä tilaamme osan, se on aamulla seitsemältä noudettavissa postissa tai kymmeneltä tuotuna korjaamolle. Järjestely on toiminut ihmeen hyvin ja säästää varaosatiskin takana seisoskelulta.”
Konekesko panostaa osaamiseen
”Koulutukset ovat nykyään lyhyitä, päivän tai kahden täsmäkoulutuksia. Joskus ennen kurssi saattoi kestää viikonkin. Vuosittain menee koulutuksiin työaikaa 2-3 viikkoa näinkin, joten entisen kaltaiset pitkät koulutukset olisivat nykyään mahdottomuus. Olemme osallistuneet koulutuksiin myös kouluttajina.”
Meillä sopimushuoltajilla on keskenämme hyvä henki ja vaihdamme kokemuksia tiiviisti. Näin ei tarvitse kaikkien hakata päätään seinään saman ongelman kanssa.
Nuoria pitäisi saada alalle. ”Onneksi meillä on nuorehkot asentajat töissä. Vaikeaa olisi löytää nuorta asentajaa nyt töihin.”
”Maatalouskonehuollon tuntihinta on perässä maarakennuskone- ja autokorjaamoiden hinnoittelusta. Bisnespuolen pyörittämisessä maatalouskonekorjaamoilla olisi petraamisen varaa.”
Juha Kuusjärvi