Uutiset
Järeitä hakkureita Heinolasta
Heinola Hakkurit -tuotenimellä markkinoitavat hakkurit ovat merkittävä osa Heinolan Sahakoneet Oy:n toimintaa. Yrityksen valmistamia hakkureita käytetään kiinteästi asennettuina sahoilla, vaneritehtailla sekä paperi- ja sellutehtailla. Myös energiapuolella ja pellettituotannossa on käytössä runsaasti kiinteästi asennettuja laitteita. Valmistusohjelmaan kuuluvat tietenkin myös mobiilihakkurit, joiden käyttökohteet löytyvät pääosin energiahakkeen tuotannosta. Mobiilihakkurit ovat kiinteästi asennettujen mallien tavoin järeää tekoa.
Heinolan Sahakoneet Oy vietti viime vuonna viisikymmentävuotisen toimintansa juhlavuotta. Plan-Sellin nimellä vuonna 1965 Helsingissä alkanut toiminta asettui Heinolaan 1968. Moninaisten vaiheiden ja omistajavaihdosten myötä Sahakoneet kuuluu tänä päivänä ruotsalaiseen Lifco Groupiin. Lifco-konserni on monialatoimija ja se on ollut pörssinoteerattu yhtiö vuodesta 2014 alkaen. Konsernin kokonaisliikevaihto on yli 700 miljoonaa euroa, mistä Heinolan Sahakoneiden osuus on noin 20 miljoonaa. Lifcon myötä Sahakoneet on nyt vahvasti mukana sahalaitosprojekteissa, joissa markkina-alueena on lähes koko maailma. Sahakoneiden nykymuotoinen toiminta Heinolassa alkoi muotoutua 80-luvulla sahakonevalmistaja A. Ahlström Oy:n alaisuudessa. Lifcon omistukseen yritys siirtyi Ahlströmiltä kaksikymmentä vuotta sitten.
Tuoreen tiedon mukaan Suomessa on tällä hetkellä 77 teollisesti toimivaa sahaa. Vuotuinen tuotantomäärä tällaiselle sahalle on yli 50 000 kuutiometriä. Ruotsissa vastaavien sahojen määrä on yli 130. Näiden varusteluun, laitetoimituksiin ja huoltoon tarjoaa Lifco Group kokonaisvaltaista palvelua. Heinolan lisäksi konserniin kuuluu kaksi ruotsalaista ja yksi eestiläinen yritys, jotka valmistavat laitteistoja sahalaitoksille. Koko konsernin liikevaihdosta noin 100 miljoonaa euroa tulee puunjalostusteollisuuden laitteiden valmistuksesta.
Vilkasta toimintaa alusta alkaen
Vuodesta 1968 alkaen samalla paikalla Heinolan Tiilitehtaankadulla toimineen yrityksen toimintaan mahtuu vilkasta kaupankäyntiä silloiseen Neuvostoliittoon ja DDR:ään. 1970-luvulla tehdyt suuret sahatavarankäsittelylaitteiden kaupat työllistivät heinolalaisia silloin lähes koko vuosikymmenen. Nimikkeinä olivat tuolloin pääosin rimoituskoneet ja pakkauslaitokset. Myös vienti Ruotsiin käynnistyi samoina aikoina. Mahtuupa historiaan myös oman sahan perustaminen Kiteelle. Aikansa moderneimpiin ja suurimpiin sahalaitoksiin kuuluneen tehtaan tuotanto käynnistyi vuoden 1978 lopulla. Silloinen toimija Plan-Sell päätti kuitenkin myydä Heinolan Konepajan Ahlströmille ja jatkoi sitten itse sahatoiminnan parissa.
Alhström on toiminut Kymenlaaksossa sahalaitteiden parissa jo 1890-luvulta alkaen. Karhulasta silloin alkanut raamisahojen valmistus on nyt jalostunut Lifcon omistuksen myötä kokonaisten sahalaitosten toimituksiin ja ylläpitoon. Mukaan mahtuu sodan jälkeinen kehäsahojen aikakausi ja ensimmäiset traktorikäyttöiset laikkahakkurit kehitettiin Karhulassa 1950- ja 1960-lukujen taitteessa. Nyttemmin Päijät-Hämeessä toimiva Heinolan Sahakoneet Oy työllistää Heinolan toimipisteessä noin 80 henkeä. Muita toimipisteitä ei ole. Parhaimpina vuosina vientiin on mennyt noin 70 prosenttia tuotannosta. ”Aktiivisuus itään päin on taas kasvamaan päin”, toteaa Sahakoneiden toimitusjohtaja Kari Kiiskinen pikaisessa markkinakatsauksessaan.
Hakkureita teollisuuteen ja kentälle
Heinolan Sahakoneet mieltää olevansa projektitalo, jonka tuotteet ovat pitkälle räätälöityjä. Rumpuhakkurit tulivat ohjelmaan mukaan 1980-luvun lopulla. Nyt liikevaihdosta noin viidennes tulee hakkureista, vaikka ne sahalaitoksilla ovatkin hieman varsinaisen tuotannon sivulla operoivia laitteita. Jokaisella sahalla niitä kuitenkin on, ja puun energiakäytön lisääntyessä myös mobiilikäyttöisten maastossa käytettävien hakkurien tarve kasvaa. ”Meidän hakkureista puhuttaessa on mielestäni käytettävä termiä järeät hakkurit. Sen verran vankkatekoisia ne ovat, vaikkakin yksinkertaisia rakenteeltaan. Yksinkertaisuus on kuitenkin tässä lajissa etu”, sanoo Sahakoneiden hakkurimyynnistä vastaava Matti Takatalo. Matti on toiminut hakkurien parissa jo lähes kaksikymmentä vuotta. Aluksi suunnittelu- ja projektitehtävissä sekä viimeiset kymmenen vuotta myyntipäällikön virassa. Sahakoneet valmistaa itse kaikki leikkaavat koneet ja laitteet. Toki alihankintana ostetaan jonkun verran puolivalmista materiaalia sekä osakomponentteja ja varusteita. Konepajan historian omaavalla paikalla jalostetaan edelleen paljon terästä. Teräsleikkeet otetaan alihankinnasta, mutta siitä eteenpäin kaikki tapahtuu omin voimin. Hitsaus ja koneistus tapahtuvat paikan päällä, kuten myös kokoonpano ja varustelu. Tämä malli pätee myös hakkureiden teossa. Valmistuksen lisäksi yrityksellä on oma huolto-organisaatio hakkureille sekä varaosapalvelu. Yritys tekee myös kiinteiden hakkureiden asennuksia. Mobiilihakkureiden päällirakennukset teetetään alihankintana. ”Kuorma-auton alustalla käytettävän hakkurin asennus kestää kahdesta kolmeen kuukauteen koeajoineen”, toteaa Matti Takatalo.
Käyttökohteita Heinolan Hakkureille löytyy tietenkin Sahakoneiden valmistamista kokonaisista sahalaitoksista sekä kaikista jo toiminnassa olevista sahoista. Vaneritehtaat ja kemiallinen metsäteollisuus käyttävät myös hakkureita nykyisin sivutuotteiden haketukseen. Paperi- ja sellutehtailla nutikoiden ja muiden hylkypätkien murskaus on jo jokapäiväistä prosessiin kuuluvaa toimintaa. Edellä mainituissa kohteissa käytetään kiinteästi asennettuja teollisuushakkureita. Myös pelletin valmistusprosessissa käytetään paljon kiinteitä hakkureita. Heinola Hakkureiden valikoimassa on kymmenkunta erikokoista teollisuushakkuria pienimmän painaessa reilun tonnin, kun taas suurimman paino on yli kaksitoista tonnia. Haketta tämä malliston suurin hakkuri suoltaa jopa 350 kuutiota tunnissa.
Tehoa myös mobiilihaketukseen
Kuorma-auton tai muun liikkuvan alustan päälle asennettavat rumpuhakkurit ovat kiinteästi asennettavien veljiensä tavoin järeätekoisia. Rakenteet on pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisina, jolloin liikkuvien osien ja sen myötä kuluvien osien määrä on minimoitu. Lähtökohtana on paksusta levystä tehty runko, mihin muut osat kiinnitetään. Myös voimansiirrossa on pyritty minimaalisointiin käyttämällä mahdollisimman suoraa välitystä. Näin vaihteistoon ja muihin voimansiirron komponentteihin kohdistuva rasitus vähenee. ”Yksinkertaisen rakenteen myötä myös käyttökulut pysyvät alhaisena, vaikka saavutetaankin suuria tuottolukuja”, uskoo Matti Takatalo. Heinolan mobiilihakkureissa on mahdollista tehdä säätöjä ”tien päällä” työkohteessa olosuhteista ja raaka-aineista riippuen. Terän ulkonemaa ja raaka-aineen syöttönopeutta voidaan helposti säätää kentällä. Näin hienoaineksen määrä saadaan pysymään pienenä ja syntyvä hake on hyvälaatuista. Huomionarvoinen ominaisuus on myös hakkeen ”suora ulosheitto”. Se yksinkertaistaa osaltaan rakenteita ja säästää polttoainetta käytössä.
Vahva usko tulevaisuuteen
Tälläkin vuosituhannella on Sahakoneilla ollut suuria laitostoimituksia ja modernisointiprojekteja niin kotimaahan kuin ulkomaille. Kokonaisten sahalaitosten markkinointi hoituu yhteistyössä Lifco-konsernin muiden yritysten kanssa. Hakkuripuolella ja etenkin mobiilihakkuripuolella pyritään olemaan runsaasti esillä alan messuilla ja tapahtumissa. Metkossa Sahakoneet nähdään taas perinteisesti ja lähiaikoina yritys osallistuu myös Moskovan ja Göteborgin saha-alan messuille. ”Ekologisuusvaatimusten lisääntyessä voimme näin viisikymmenvuotisen toimintamme kunniaksi todeta, että valmistamillamme kotimaisilla laitteilla syntyy helposti ja tehokkaasti kotimaista energiaa”, päättää Matti Takatalo.
Katso tästä video Heinolan Sahakoneiden historiasta.