Uutiset

Kuljetuskalusto

Volvo FH 16 750 Euro 6 – Päästönormiin taipunut

Volvon viimeinen ja samalla raskain lenkki Euro 6 -malliston osalta on esitelty. Markkinoille nyt rantautuneella Euro 6 -normin mukaisella FH 16:lla ajetaan muun maussa suomalaista vihreää kultaa metsäautoteiden varsilta.

Volvo FH 16 -mallisto on saanut uuden voimanlähteen, joka on paitsi edeltäjiään puhtaampi myös aiempaa vääntävämpi. Euro 6 -päästönormin täyttävässä muskelimyllyssä nojataan edeltäjästään tuttuun peruslohkoon, jota on maustettu muun muassa kaksoisahdintekniikalla ja common rail -suihkutuksella.

D16K-moottoriperhe pitää sisällään kolme eri vaihtoehtoa: Miedoin mylly tarjoaa 550 hevosvoiman tehon, välimallina on 650-hevosvoimainen kone väkevimmän vaihtoehdon tarjotessa 750 hevosvoiman tehon. Moottoreiden vastaavat maksimivääntömomentit ovat 2900, 3150 ja 3550 Nm. Numeroiden valossa teholukemat ja vääntömomentit ovat entisellään, joskin maksimivääntö on hyödynnettävissä aiempaa alhaisemmalla kierroslukualueella, mikä kuulostaa puuautossa yksinomaan myönteiseltä ominaisuudelta.

Ensimmäiset Euro 6 -normin mukaiset Volvo FH 16 -puuautot saapuivat Suomeen kesäkuun alkupäivinä, jolloin lehdistö pääsi ottamaan tuntumaa puhtaasta voimasta.

750-hevosvoimaisilla koneilla varustettujen esittelyautojen tekniset yksityiskohdat noudattivat melko tarkoin suomalaisasiakkaiden viime aikoina vakiintuneita mieltymyksiä. Neliakselisen, perusakseliväliltään 4,3-metrisen alustan takapää kulki ilmajousien varassa ohjaavan teliakselin sijaitessa autossa takimmaisena. Paraabelijousitetun etuakselin kaverina oli sähköhydraulinen Volvo Dynamic Steering -ohjausjärjestelmä.

Uuden moottorin ominaisuudet selviävät parhaiten kokeilemalla, joten koneet käyntiin ja radalle. Valmistaja kertoo VDS-ohjausjärjestelmän eduiksi ohjauksen keveyden niin risteysajossa kuin kulmaperuutuksissakin. Heti alkumetreillä pyöritään risteyksissä ja liikenneympyröissä, jotka antavat viitteitä ratin pyörityksen keveydestä.

750-hevosvoimaisen moottorin jatkeena on automatisoitu I-Shift -vaihteisto, joka latoo peliin isompia vaihteita pehmeästi ammattimiehen elkein. Vaihtamistapahtumia tai vauhdin kiihtymistä ei huomaa enää melutason kohoamisesta, sillä uusi moottori on aiempaa hiljaisempi paljolti common rail -suihkutuksen ansiosta. 

76 tonnin junamassaan kuormattu puujuna kiskaisee itsensä marssivauhtiin hyvin kivuttomasti ja VDS-ohjausjärjestelmä osoittaa toimivuutensa myös maantieajossa. Ohjaustuntuma on nimittäin hyvin tarkka ja täsmällinen.

Tasainen eteläsuomalainen moottoritie ei anna uudelle 16,1-litraiselle voimalalle sen kaipaamaa vastusta, joten suuntaamme kulkumme polveilevalle taipaleelle, joka tarjoaa mutkien ohella myös mäkiä ja nousuja. Jo muutamien ensimutkien jälkeen mieleen kipuaa ajamisen helppouteen viittaavia adjektiiveja, sillä uusi kone tarjoaa ajamiseen reserviä. 

76 tonnin kokonaismassasta huolimatta moottori vastaa kaasupolkimen painallukseen pirteästi. Reippautta loivien mäkien kipuamiseen saadaan oikean käden peukalolla, jolla vaihdetaan pykälä pienemmälle.

Ei ole epäilystäkään, etteikö samat työt tulisi hoidettua myös maltillisemmalla moottorilla. Silloin vaaditaan tosin enemmän ennakointia ja valppautta tulevien liikennetilanteiden ja vastamäkien varalle. Koeajolenkillä pitäydytään yksinomaan kestopäällystetyllä tieverkolla, joka tarjoaa paikoin myös kiperiä, voimalinjan haastavia nousuja.

Horisonttiin alkaa piirtyä kuvaa verrattain jyrkästä ja pitkähköstä noususta, joten oikea käsi alkaa hamuta I-Shift-vaihteiston keppiä. Ensin aktivoidaan Power-asento, sitten peukalolla miinusnappi pohjaan ja vaihteisto manuaalille. 76 tonnin massa ja jyrkkä mäki puuduttaa myös ison koneen, joka jatkaa puurtamista putki punaisena kohti mäen lakea. Marssinopeus putoaa ja kierroslukumittarin neula laskee alaspäin. 1200…1100…1000 – siitä huolimatta meno jatkuu kuitenkin eleettömästi. 

Vieressä istuva volvolainen neuvoo päästämään peukalon 900 r/min tasolla, jolloin vaihteisto heittää kolme pykälää pienemmälle nostaen kierrokset suurimman tehon alueelle. Kipuaminen kohti mäen harjaa jatkuu nyt nopeuden jälleen kasvaessa.

Numeroiden valossa uusi kone tarjoaa 3550 Nm:n maksimiväännön kierroslukualueella 950-1400 r/min. Juuri alakierrosominaisuuksista johtuen tätä autoa on ajettava tunteen sijaan tiedolla. 

Kaikkein raskaimpiin ajotehtäviin suunnattu 16,1-litrainen Volvo D16K-moottoriperhe rakentuu aiempien sukupolvien vahvuuksiin. Uudessa moottorissa hyödynnetään edeltäjien tapaan yläpuolista nokka-akselia ja neliventtiilitekniikkaa, uusina teknisinä seikkoina sen sijaan ovat common rail ja kaksoisahdintekniikka.

Valmistajan mukaan common rail -tekniikan myötä polttoaineen suihkutustapahtumaa voidaan säätää aiempaa tarkemmin, mikä tuo mukanaan niin paremman polttoainetalouden kuin laajemman vääntöalueenkin.

Volvo hyödyntää nyt ensimmäistä kertaa kaksoisahdintekniikkaa, jossa nojataan sekä kiinteään että muuttuvageometriseen turboahtimeen. Erityisesti parantuneet alavääntöominaisuudet ovat laskettavissa muuttuvageometrisen ahtimen mukanaan tuoman nopeamman ahtopaineen nousun eduksi.

Uuden muskelimoottorin jatkeeksi tarjotaan lähtökohtaisesti automatisoitua I-Shift –vaihteistoa, joka on suunniteltu 3550 Nm:n vääntömomentin asettamien vaatimusten mukaan. Ainoastaan 550-hevosvoimainen vaihtoehto on saatavilla myös manuaalivaihteiston kera.

Valmistaja kertoo Euro 6 -päästönormin mukaisen 16,1-litraisen moottorin vaativan huoltoa edeltäjänsä tavoin pisimmillään 100 000 kilometrin välein. Maahantuojan mukaan huolto-ohjelma räätälöidään kuitenkin aina tapauskohtaisesti muun muassa ajotehtävän ja kilometrisuoritteeden mukaan, jolloin esimerkiksi puuautoilla on poikettava huollossa tätä taajempaan tahtiin.

Kokonaismassauudistuksen myötä lähinnä ruotsalaisvalmistajien harjoittama hevosvoimamittelö on saanut uuden merkityksen. 750-hevosvoimaisen kuninkuuskoneen hankintaa saattaa nyt perustella myös tarpeella. 

Ari Perttilä

Lue seuraavaksi