Vihreillä koneilla vihreää energiaa

Hakevuori Oy syntyi vuonna 2001 maarakennusurakointia harjoittavan Konevuori Oy:n rinnalle Askolan Monninkylään. Yritysten taustalta löytyvän Reijo Wuorion mielestä on parempi seistä useamman tukijalan varassa, joten toimintaa on kehitetty määrätietoisesti kahteen suuntaan – maarakentamiseen ja energiatuotantoon. Wuorio tunnetaan yrittäjänä, jota ei tavoita kirjoituspöydän takaa, vaan sieltä missä tapahtuu – ja nyt tapahtuu metsässä.

– Tällä hetkellä kalustomme koostuu kahdesta metsäkoneesta, viidestä hakkuriautosta, kuudesta hakeautosta sekä yhdestä kantoautosta. Oman kaluston ohella käytämme myös sopimuskumppaneiden kalustoa varsinkin korjuutyössä ja hakkeenajossa, kertoo Wuorio Askolassa sijaitsevalla haketusterminaalilla.

Hakevuoren palkkalistoilla työskentelee tällä hetkellä 19 työntekijää, joiden lisäksi yrityksen toimialajohtaja Markku Eskelinen huolehtii noin 15 alihankkijan työntekijän työllisyydestä.

Kuinka käy raaka-aineen?

Hakevuori käyttää raaka-aineena metsätähdettä, eli risuja ja kantoja sekä laho- ja ensiharvennuspuuta. Suomessa on lisätty kierrätyspuun hyötykäyttöä jatkuvasti, mutta toistaiseksi Hakevuori on pysynyt sivussa kierrätystoimialasta keskittyen metsätähteisiin. Tapahtumat metsäteollisuudessa sekä rakennustoiminnassa ovat johtaneet risujen ja kantojen saatavuuden heikkenemiseen, mikä on osaltaan tuonut uusia haasteita raaka-ainehankinnalle.

Metsätähteiden sijaan haketta tehdään nyt paljolti aiemmin kuitupuuksi toimitetusta ensiharvennuspuusta.

– Hakkeen raaka-aineena tullaan käyttämään entistä enemmän ensiharvennuspuuta ja haapaa, mikä ei tällä hetkellä kelpaa kuitupuuksi, arvelee Wuorio, jonka mukaan nyt olisi oikea aika siivota pellonreunoja sekä tienvierustoja energiatuotannon tarpeisiin.

Raaka-ainehuoltonsa turvaamiseksi on Hakevuori lähtenyt mukaan puunhankintaan entistä vahvemmalla asenteella. Tähän saakka yrityksen tuottamasta hakkeesta noin neljännes on syntynyt oman hankinnan kautta, nyt määrää on tarkoitus kasvattaa oman ensiharvennuspalvelun avulla. Raaka-aineen saatavuuden heikkeneminen jättää jälkensä myös lopputuotteen hintaan.

– Energiahakkeella on ollut verrattain suuria alueellisia hintaeroja, mutta meneillään olevat muutokset asettavat hinnoittelun oikealle tasolle hyvinkin pian, uskoo Wuorio.

Yrityksen päätoimialueena on vanhan Uudenmaan läänin alue tärkeimmän alueen ulottuessa noin 70 kilometrin säteelle Askolan terminaalista. Tällä alueella kerätään varsin paljon rakennustyömaiden risuja ja kantoja terminaalihaketukseen.

Vuonna 2008 Hakevuoren hakkurikalustolla syntyi reilut 400 000 kuutiota haketta, joka toimitettiin lähinnä Uudenmaan alueella toimiville lämpövoimaloille. Öljytuotteeksi muutettuna määrä on huomattava, sillä se vastaa lähes 700 säiliöautoyhdistelmää kevyttä polttoöljyä.

– Sadan kilometrin säteellä terminaalistamme teemme energiakauppaa myös pienempien toimijoiden kanssa. Esimerkiksi maatilat ja kasvihuoneet voivat ostaa meiltä haketta kuutioperusteisesti, muistuttaa Wuorio.

Vaatii oman tukiorganisaation

Haketuskaluston suunnittelussa ja rakentamisessa Hakevuori on ollut edelläkävijänä yhdessä kumppaneidensa kanssa. Jokapyörävetoisten hakkuriautojen kehitystyö on tehty yhteistyössä Vehon ja Ideachipin kanssa, mutta varsinainen rakennustyö sen sijaan on hoidettu omalla korjaamolla Kone-Hirvelän asentajien myötävaikutuksella.

– Tähän mennessä olemme rakentaneet seitsemän hakkuriautoa, joista käytössämme on edelleen viisi. Peruskonsepti on ollut koko ajan samanlainen, matkan varrella rakenteeseen on tehty ainoastaan pienimuotoisia hienosäätöjä, kertoo Wuorio.

– Yhteistyö Hakevuoren kanssa on ollut erittäin antoisaa, koska olemme luoneet toimivan ja valmiin konseptin tällä hetkellä vetovoimaiselle bioenergia-alalle, kehuu Vehon hyötyajoneuvomyyjä Juha Kauranne, jonka mukaan monella hakkuriautoa suunnittelevalla asiakkaalla on selvä näkemys haluamastaan työkalusta.

– Samanlainen kuin Hakevuorella, mutta eri värisenä.

Wuorio ei säästä sanojaan kehuessaan Veho-yhteistyötä.

– Niin hakkurit kuin hakeautotkin ovat työkaluja, joiden on liikuttava luotettavasti tunnista ja vuorokaudesta toiseen. Mercedeksen pitkä takuuaika täydentää Vehon tarjoamaa jälkimarkkinointia, joka sekin on osoittautunut hyvätasoiseksi ja kattavaksi.

Huoltojen ja korjausten suhteen Hakevuorella ollaan rakenteiden erikoisuudesta johtuen hyvin omatoimisia.

– Hakkuriautossa on kolmen valmistajan komponentteja; Alusta on Mercedes, nosturi Loglift ja hakkuri Jenz. Merkkihuoltoon turvautuminen tarkoittaisi käyntejä kolmessa eri pisteessä, mikä ei ole taloudellisesti tai ajankäytöllisesti järkevää, perustelee Wuorio omaa korjaamotoimintaa.

Hakkureiden perustuminen samanlaiseen peruskonseptiin helpottaa niin kuljettajien kuin asentajienkin työskentelyä. Yhtäläisyydestä johtuen varaosavarastokin saadaan pidettyä kattavana hyvin vähäisellä nimikkeiden määrällä.

Töitä riittää

Wuorion mukaan yrityksen liikevaihdon kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeaa ja nousujohteista. Vuosittain toiminta on kasvanut noin 40 prosentilla ja samaan suuntaan jatketaan myös tulevaisuudessa.

– Kulmakerrointa joudumme ehkä hiukan loiventamaan, mutta siitä huolimatta uskon toimintamme kasvuun myös jatkossa. Bioenergiatuotannossa on kasvupotentiaalia, joka uskoakseni konkretisoituu olemassa olevien yritysten koon kasvun kautta, arvelee Wuorio.

Uuden toimijan on vaikea tulla markkinoille monestakin syystä, joista merkittävin lienee kaluston korkeista hankintahinnoista sekä toimitusaikojen pituuksista johtuva pääomavaltaisuus.

– Harva uskaltaa tilata puolen miljoonan euron hakkuria ilman varmaa työllisyyttä. Tällä hetkellä tapahtumat metsäteollisuudessa ovat nopeita, joten hakkurin vuoden toimitusaika on verrattain pitkä. Pahimmassa tapauksessa sopimuskumppania ei ole enää olemassa vuoden kuluttua sopimuksen teosta, tietää Wuorio.

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen myllerryksessä työttömäksi jääneet metsäkoneyrittäjät Wuorio työllistäisi mielellään energiaraaka-aineen keruuseen.

– Suomessa on paljon bioenergian tuottajia, joiden kanssa nämä yrittäjät voisivat tehdä hedelmällistä ja tuottavaa yhteistyötä. Bioenergiatuotannossa on muutoinkin huomattavan paljon kehittämistä; Ensimmäiseksi toivoisin kiviainespuolelta tuttua tilastointia tuotetuista määristä, joista ei energia-alalla juuri puhuta, kertoo Wuorio.

Ari Perttilä