Työllisyyttä suolta sekä metsästä

Monelle Seinäjoen ja Jyväskylän välimaastoon asettuva Soini kuulostaa syrjäiseltä paikkakunnalta, joka kuitenkin sijaitsee keskeisellä paikalla ottaen huomioon suomalaisen metsäteollisuuden ja turvetuotannon. Siksipä Soinissa sijaitseva Matec-Trailer Oy on keskittynyt irtomassatavaran, eli hakkeen, purun ja turpeen kuljettamiseen soveltuvan kaluston suunnitteluun ja valmistukseen.

– Hake- ja turvepuoli on meidän tunnetuin ja samalla myös merkittävin sektori, joskin tuotantohallissamme on kymmenen toimintavuoden aikana rakennettu niin puutavaravaunuja, vaihtolavakärryjä kuin rahtikalustoakin, kertoo toimitusjohtaja Mikko Haavisto.

Perusratkaisujen ohella yrityksessä tehdään myös varsin pitkälle asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten mukaan räätälöityjä ratkaisuja. Näistä esimerkkinä Haavisto mainitsee Kaskisten satamassa operoineet kantavuudeltaan 80 tonnin B-junayhdistelmät, joilla ajettiin sellua ja raakapuuta sataman ja tuotantolaitoksen välillä. Haaviston mukaan pienen päällirakentajan etuna on juuri asiakaskohtainen räätälöinti.

– Voimme toteuttaa paremmin asiakkaan toivomuksia, muistuttaa Haavisto, jonka mukaan Matec-Trailer hyödyntää toiminnassaan alihankintaverkostoa mahdollisuuksien ja työllisyystilanteen mukaan.

Haaviston mukaan Soini sijaitsee kiitollisessa pisteessä myös metalliteollisuuden alihankintaverkoston kannalta, koska 100 kilometrin säteellä on hyvin paljon vahvaa ja ammattitaitoista valmistustoimintaa.

– Vahvaa osaamista löytyy myös suunnittelustamme, sillä Matti Alasteella ja Mika Lindströmillä on vuosikymmenten kokemus perävaunujen ja päällirakenteiden suunnittelusta. Paljolti kokemukseen nojautuen olemme pitäytyneet hyvin perinteisissä materiaaleissa, joiden avulla olemme kuitenkin saaneet omamassan hyvin kilpailukykyiseksi.

Paperin raaka-aineesta kattilakäyttöön

Paljolti metsäteollisuuden tilasta riippuvaiset hake- ja muut sivutuotekuljetukset ovat viimeisen vuoden ajan vähentyneet varsin nopeastikin, joskin autoilijoiden tilannetta on parantanut alati lisääntyvä metsäenergian käyttö. Haaviston mukaan metsäenergian käytön lisääntyminen on tuonut toivottua lisätyöllisyyttä myös päällirakentajille. Kuluvan vuoden aikana Matec-Trailerin asentajat ovat tehneet myös normaalia enemmän rahtikalustoa.

– Moduuliyhdistelmien kavennusvaatimus on laittanut monen autoilijan uusimaan kalustoaan, koska vanhojen perävaunujen kaventaminen on usein taloudellisesti kannattamatonta.

Tällä hetkellä vallitseva kilpailuasetelma ei kuitenkaan ole helppo, koska kokonaismarkkinat ovat pudonneet noin puoleen viime vuodesta, eikä Haavisto usko edes nopeaan nousuun.

Valtaosa Matec-Trailerin asiakaskunnasta koostuu pienistä, muutaman auton yrittäjistä, joiden kanssa on päästy pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Haavisto arvelee asiakkaiden luottamuksen voitetun paljolti tuotteiden laadulla, mutta myös kelloa katsomattomalla jälkimarkkinoinnilla. Vahingon satuttua kalusto on saatava takaisin tien päälle mahdollisimman nopeasti, olipa kyseessä sitten pieni tekninen murhe tai koko yhdistelmän kaatanut katastrofi. Jälkimarkkinoinnin merkitys korostuu erityisesti pienikokoisissa kuljetusyrityksissä, jollaisia varsinkin turveautoilijat ovat.

Päälirakenneteollisuuden suunta?

Suomalainen päällirakenneteollisuus on perinteisesti nojannut kotimarkkinoiden ohella niin Skandinaviaan, Venäjälle kuin Baltiaankin. Tällä hetkellä ainoa suomalaistuotteita vetävä alue on kotimaa, Ruotsissa ja Norjassa myynti on käytännössä mahdotonta kruunujen epäedullisten kurssien vuoksi, Venäjällä ja Baltiassa taasen tilanne on mikä on. Haaviston mukaan Venäjä on kaikille toimijoille yhtä iso kysymysmerkki, joka kätkee sisäänsä erittäin mielenkiintoisen ja kooltaan varsin suuren markkina-alueen.

– Kokonsa ja asettamiensa haasteiden vuoksi Venäjä on alue, jossa suomalaisten valmistajien tulisi miettiä mahdollisuuksien mukaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, linjaa Haavisto.

Vuodenvaihteen muutokset ajoneuvojen rekisteröinneissä ovat saaneet suomalaisvalmistajat saman pöydän ääreen. Yksittäisille ajoneuvoille on hankittava vaatimustenmukaisuudesta hyväksytyn asiantuntijan lausunto, joka lisää rekisteröinnistä aiheutuvia kustannuksia ja byrokratiaa.

– Päällirakennevalmistajien keskuudessa on heitelty ilmoille ajatusta yhteisestä tyyppihyväksynnästä, jonka myötä valmistajat voisivat valmistaa tyyppihyväksyttyä perävaunua omilla tuotemerkeillään.

Haaviston mielestä ajatusta voisi mainiosti jalostaa venäläismarkkinoilla, missä tultaneen jollakin aikavälillä vaatimaan myös EU-tason hyväksyntöjä.

Myös ilmasto on suomalaisvalmistajien puolella. Venäjän metsävarannot kun sijaitsevat paljolti Arkangelin alueella, missä on hyvin suomalaistyyppinen ilmasto.

– Tämä on meille melkoinen kilpailuvaltti verrattuna keskieurooppalaisiin massavalmistajiin, arvelee Haavisto.

Ari Perttilä