Uutiset

Kuljetuskalusto

Tiestön rapautuminen pysäytettävä kriittisillä väylillä

Juuri laadittu liikenneselvitys paljastaa tieverkolla liikkuvat raaka-aine- ja tavaravirrat sekä keskeisten toimialojen eniten käyttämät väylät Suomessa. Tieverkko mahdollistaa miljardien vientitulot. Siksi korjausvelka on saatava kuriin kuljetuksille kriittisillä väylillä. ”Päättäjien on hyvä tietää, että korjausvelan kasvu toimialojen eniten tarvitsemilla väylillä iskee viennin lisäksi kotimarkkinoihin”, sanoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Kuva Pixhill.com / elenathewise

Hämeessä on kemianteollisuuden, maataloustuotannon, elintarvike-, metalli-, metsä- ja teknologiateollisuuden kuljetuksia, joihin tiestön rapautuminen vaikuttaa. Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetusketjut mahdollistavat miljardien vientitulot Suomen eri osista. Toimialat käyttävät eri tavoin ja eri laajuudessa liikenneverkkoa, mutta verkolla kulkevat raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden tavaravirrat ovat Suomelle kriittisiä. Tieverkko toimitusketjujen mahdollistajana -selvitys antaa tietoa sekä massapohjaisista raaka-ainevirroista että valmiiden tuotteiden arvovirroista tieverkolla.

”Merkittäviä valtateitä alueemme yritysten kuljetusten kannalta ovat valtatiet 2, 12, 10 ja 4”, Eerikäinen toteaa. ”Viennin kannalta erityisen merkittäviä ovat valtatiet 4 ja 12”, jatkaa Eerikäinen. Hollolan ja Lahden kautta Kouvolaan kulkeva valtatie 12 yhdistää itä-länsisuuntaisena päätieyhteytenä läntisen Suomen Kymenlaaksoon ja sitä kautta jatkoyhteyksineen myös Pietariin. ”Tieyhteys on kansainvälisen liikenteen yhteys itärajan rajanylityspaikoille sekä merkittävä teollisuuden ja elinkeinoelämän kuljetusreitti”, Eerikäinen korostaa.

Hämeen liiton julkaiseman Helsinki-Forssa-Porin -yhteysvälin kehittämisselvityksen mukaan vt 2 on luokiteltu raskaan liikenteen runkoyhteydeksi. Se on Forssan seudun ja Satakunnan pääliikenneyhteys pääkaupunkiseudulle ja kuuluu myös Euroopan laajuiseen TEN-T -liikenneverkkoon. Valtatie 2:n toimivuudessa on todettu runsaasti puutteita ja liikenneturvallisuusongelmia.

Korjausvelka laitettava kuriin yrityksille tärkeillä kuljetusreiteillä

Liikenteestä ja autoilusta kerätään huomattavan paljon enemmän rahaa Suomessa kuin, mitä tienpitoon ohjautuu. Liikenteelle ohjattava rahoitustaso on jäänyt Tanskaa lukuun ottamatta selvästi muista Pohjoismaista jälkeen. Kauppakamarit vaativat korjausvelan laittamista kuriin toimialoille kriittisillä väylillä. Liikenneväylien korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvitaan väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon.

Suomen tieverkon korjausvelka on runsaat 1 miljardi euroa. Summa on selvityksen mukaan pieni suhteutettuna usean kymmenen miljardin euron vuotuisiin vientituloihin.

”Jos Suomessa olisi ymmärretty, missä käytössä tieverkko on, niin meillä ei olisi mitään korjausvelkaa”, toteaa selvityksen laatija, Keskuskauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja Jorma Mäntynen WSP Finlandista.

Mäntysen mukaan päätökset on tehtävä oikean tiedon perusteella. “Kuljetusketju edellyttää toimivaa tiestöä sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden virroille. Molempia tarvitaan”, Mäntynen painottaa.

Elinkeinoelämän kuljetukset tieverkolla – volyymi- ja arvoanalyysin ovat tilanneet Liikennevirasto, Infra ry, Maataloustuottajien Keskusliitto MTK, Keskuskauppakamari, Metsäteollisuus ry sekä Elintarviketeollisuus, Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus ry:t.

Resursseja käytettävä aiempaa tehokkaammin

Selvitys tuo esille kuljetusten kohdentumisen tietyille pääteille ja kantateille. Tulokset antavat uusia mahdollisuuksia resurssien tehokkaampaan käyttöön ja tiestön palvelutason ja sujuvuuden parantamiseen.

”Niukkoja liikenteen määrärahoja pitää käyttää aikaisempaa tehokkaammin siellä, missä elinkeinoelämän raaka-aineet ja tuotteet eniten liikkuvat”, painottaa selvitystä ohjannut Keskuskauppakamarin liikenneasiantuntija Kaisa Saario.

“Nyt laaditun liikenneselvityksen ansiona on, että se tekee näkyväksi tieverkolla liikkuvat raaka-aine- ja tuotevirrat, Suomen bruttokansantuotteen ainesosat. Kun tilastoista saatavat tiedot yhdistetään yritysten ja viranomaisten vuoropuheluun, saadaan korvaamatonta tietoa väylien käytöstä. Selvityksen tuloksia on hyödynnettävä liikennejärjestelmän kehittämisessä”, Saario painottaa.

Lue seuraavaksi