SKAL: Kuljetusalalta kymmeniä ehdotuksia Risto Murron kasvuryhmälle

Hallitus on käynnistänyt hankkeen kasvua edistävien toimenpiteiden tunnistamiseksi. Työn tavoitteena on tuottaa keväällä pidettävään hallituksen puoliväliriiheen konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Kuljetusyritysten edunvalvoja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on toimittanut kasvuryhmälle 78 esitystä perusteluineen. 

”Esitystemme ytimessä on Suomen logistinen kilpailukyky ja kärkinä infra, energian hinta ja työvoiman saatavuus”, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala. 

Valtioneuvoston käynnistämän kasvuryhmän vetäjänä toimii Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja sen tavoitteena on tuottaa hallituksen kevään puoliväliriiheen konkreettisia ratkaisuehdotuksia, joilla hallitus voi vauhdittaa yksityisen yrityssektorin kasvua. 

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL toimitti ryhmän käyttöön kuljetus- ja logistiikka-alan esitykset perusteluineen. Esityksiä on yhteensä 78 kappaletta.

”Esityksiemme tarkoituksena on tehdä kasvuryhmälle konkreettisia esityksiä ja tuoda esiin kuljetus- ja logistiikka-alan merkitys Suomen kilpailukyvylle. Esityksemme käsittelevät muun muassa energian hintaa, normien ja säännösten järkevöittämistä, infran rahoitusta, teollista kilpailukykyä sekä digitalisaatiota”, Kujala kuvaa. 

Kujalan mukaan kuljetuskustannukset korostuvat yritysten sijoittumisessa yhä vahvemmin. Kuljetusten toimivuus on välttämätön teollisuuden ja kaupan toimivuudelle. 

Suomi menestyy vain kilpailijoita tehokkaammalla logistiikalla

Merkittävä Suomen kilpailukykyä määrittävä tekijä on maantieteellinen asema. Pitkät välimatkat ja meri erottavat Suomen Euroopan päämarkkinoista, ja voivat heikentää yritysten halua sijoittua Suomeen sekä rajoittaa mahdollisuuksia harjoittaa kannattavaa toimintaa.

”Tämä logistinen takamatka tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Pärjäämme kilpailussa vain muita tehokkaammalla logistiikalla”, Anssi Kujala huomauttaa.

Logistiikan kilpailukyvyn vahvistamiseen tarvitaan SKALin mielestä kokonaisnäkemystä, sekä poikkihallinnollista näkökulmaa useilta politiikan sektoreita.

Kuljetusalan puolesta SKALilta kymmeniä esityksiä 

Murron työryhmää asetettaessa todettiin, että tarvitaan laajoja reformeja, mutta myös ehdotuksia nopeista ja pienemmistä mikrotason ratkaisuista. SKALin esitys tarjoaa kaikkia näitä.  

SKALin esityksien pääkohtia ovat:  

• Teollisuuspolitiikassa on huomioitava logistinen kilpailukyky
• Säädöksiä on sujuvoitettava
• Tiestön korjausvelkapakettiin on panostettava jatkossakin
• Uudessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on taattava tiestölle riittävä rahoitus
• Ammattidieselin valmistelu tulee käynnistää ja ohjata päästökauppatulot päästöjen vähentämistoimiin
• Jakeluvelvoitteen tasossa on otettava huomioon sen hintavaikutus
• Esityksiä työvoiman saatavuuden parantamiseen

Digitalisaatiosta kilpailukykyä

SKAL korostaa, että Suomen kaltaiselle maalle energian hinta on tärkeä kilpailutekijä. Järjestön mielestä päästövähennyskeinojen päällekkäiset kulut tulee arvioida ja kohtuuttomat polttoaineen hinnan nousut välttää. SKALin mukaan Suomessa tulee varautua aktivoimaan erilaisia toimia, mikäli esimerkiksi päästökauppa nostaa polttoaineen hintaa huomattavasti enemmän kuin nyt arvioidaan.

SKAL muistuttaa, että EU:n vaatimat päästövähennystoimenpiteet ovat Suomelle kalliimpia kuin muille Euroopan maille. Arktiset olosuhteemme luovat haasteita, joita ei ymmärretä riittävästi lämpimämmissä maissa. Näiden piirteiden esiintuominen vaatii Suomelta aktiivista ennakkovaikuttamista.

”Kuljetusyritykset turvaavat Suomen toimintakyvyn myös poikkeusoloissa. Niiden toiminta takaa kansalaisille turvallisen arjen ja palvelut, kuten ruoan, lääkkeet sekä vaikkapa lämmön- ja sähköntuotannon”, Anssi Kujala toteaa.

Tiestölle riittävä rahoitus liikennejärjestelmäsuunnitelmassa

Maantiekuljetukset ovat keskeisin osa kuljetusjärjestelmää ja yleisin tavarankuljetuksen muoto. Noin 90 prosenttia tavarasta kuljetetaan kuorma-autolla. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteissa on tärkeää tunnistaa toimintaympäristön muutostekijät. 

SKAL on pitkään esittänyt miljardin euron tasokorotusta tiestön rahoitukseen: 300 miljoonaa euroa perustienpitoon, 300 miljoonaa korjausvelan poistamiseen ja 400 miljoonaa kehittämisinvestointeihin. 

Korostamme korjausvelan kasvun pysäyttämistä ja energiatehokkuutta lisäävien tiehankkeiden käynnistämistä. Myös varautumisen ja huoltovarmuuden merkitys on korostunut.

Kujalan mukaan on erittäin tärkeää saada korjausvelkapaketin rahoitus jatkumaan tulevinakin vuosina riittävällä tasolla. 

SKALin kirjelmä Kasvuriiheen

• Lue myös: SKAL palkitsi Seinäjoella