Scania Winter 2025 – Talvikelin kokemuksia Norjasta

Scania on jo yli kymmenen vuoden ajan järjestänyt talvitapahtuman Trysilissä, Norjassa, johon se kutsuu asiakkaita, lehdistöä ja muita erilaisten sidosryhmien edustajia tutustumaan mallistoonsa talvisissa olosuhteissa. Scania Winter -tapahtumassa osallistujat saavat pientä vihjettä siitä, millaista on ajaa norjalaisilla teillä talvikelillä.

Noin 6 500 asukkaan Trysil sijaitsee Innlandetin läänissä Norjassa, melko lähellä Ruotsin rajaa, runsaat 200 kilometriä Oslosta koilliseen, ja se on Norjan suurin laskettelukeskus. Alue on Skandinavian niemimaan tunturivyöhykkeellä, ja Trysilin kunnassa onkin 12 yli tuhannen metrin korkeuteen meren pinnasta ulottuvaa tunturia.

Scania Winter -tapahtuman tukikohta ei sentään minkään tunturin huipulla ole, vaan Trysilin lentokentällä, jossa talvisin ei lentotoimintaa ole. Sekin on silti noin 550 metriä meren pinnan yläpuolella.

Seututien tasoisella teillä olleella koeajoreitillä oli korkeuseroa aivan kiitettävästi, sillä 6,5 kilometrin päässä olevalla kääntöpaikalla oltiin 190 metriä lähtöpaikkaa alempana. Mennessä pääsi hyvin selvyyteen koeajettavien autojen moottorijarrutusominaisuuksista ja tullessa mäennousukyvyistä. Mahdollisuus oli myös tehdä lenkki pienelle polanteiselle kylätielle, joka pidensi reittiä noin viisi kilometriä.

Kaikki Scanian tarjoamat käyttövoimat

Winter 2025 -tapahtumassa oli mahdollisuus koeajaa kaikkia Scanian tarjonnassa olevia käyttövoimia. Painotus heijasteli Norjassa ja laajemminkin Euroopassa vallitsevaa kiinnostusta eri käyttövoimiin.

Diesel on edelleen tukevasti suosituin käyttövoima, ja sen voimin etenevät ajoneuvot olivat Trysilissäkin parhaiten edustettuna. Vaikka sähkökuorma-autoja ei vielä liikenteessä kovin paljoa olekaan, niihin on kohdistettu suuret odotukset tulevaisuuden kuljetusvälineinä. Siksi norjalaisesta talvikelistä saattoi ottaa mittaa usealla sähköautolla.

Suomessa oivalliseksi päästöjä vähentäväksi käyttövoimaksi todettu metaani ei naapurimaissamme, eikä muuallakaan Euroopassa, ole noussut suureen suosioon. Syynä lienee se, että siinä missä meillä käytännössä kaikki liikennekaasu on hinnaltaan edullista biokaasua, on se muualla tavallisesti fossiilista maakaasua. Trysilissä oli kuitenkin mukana yksi paineistetulla kaasulla toimiva Scania R 460, joka oli miltei samanlainen puoliperävaunun vetoauto kuin Konepörssin numerossa 12/24 koeajettu auto.

Dieselin suosio jatkuu

Viime vuonna Euroopassa ensirekisteröitiin hieman vajaat 328 000 kuorma-autoa, joista 95,1 prosenttia oli dieselkäyttöistä. Muiden autovalmistajien tavoin Scaniakin kertoo jatkavansa edelleen dieselmoottorien kehitystyötä, sillä vielä ei kaikkiin kuljetustehtäviin ole tarjolla kilpailukykyistä vaihtoehtoista energialähdettä. Trysilissäkin oli kokeiltavana useita taloudellisuudellaan mainetta niittänyttä Super-voimalinjalla varustettua autoa, sekä tietenkin Norjan vaativissa olosuhteissa suosittuja V8-moottorisia autoja kaikkina tehoversioina.

Dieselautoihin liittyvänä oikeastaan ainoa merkittävä uutuus oli viime vuonna esitelty G38CM-vaihteisto, jonka myötä myös 770-hevosvoimaisen V8:n yhteyteen saa uuden sukupolven Opticruise-vaihteiston. Uutuusvaihteisto on jo rantautunut Suomeenkin, ja Trysilissä sellainen oli yhdessä koeajoautoista. Käytettävyydeltään se on jo tutuksi tulleiden G33-mallien kaltainen, mutta on rakennettu kestämään suurempaa vääntömomenttia.

Koska Norjassa oltiin, kokeiltavana oli myös paikallisten tarpeiden mukaan varusteltu tienhoitoauto. Mählersin etuauralla ja alaterällä varustetun Scania 560 R XT:n vetotapa on 6×6 ja akseliväli lähes vetoautoluokkaa, eli 3 650 mm. Istrail-soralavalle oli sijoitettu Rasco-sirotin. Yleiseen liikenteeseen ei autolla lähdetty, mutta kenttäalueellakin ajaminen riitti osoittamaan toimittajan auraustaidot sangen vaatimattomiksi.

Sähkömallisto monipuolistuu

Kuorma-autojen sähköistyminen on ollut kuuma puheenaihe jo jonkin aikaa. Euroopassa ensirekisteröinneissä kuitenkin puhutaan vielä melko marginaalisesta määrästä, sillä viime vuonna 2,3 prosenttia uusista kuorma-autoista oli sähkökäyttöisiä.

Scania on esitellyt toisen sukupolven sähkövoimalinjat. Ne noudattavat modulaarista rakennustapaa, jonka Scania toi parrasvaloihin jo 2-sarjan julkistamisen yhteydessä vuonna 1980, ja jota se pienemmässä mittakaavassa oli noudattanut jo aiemminkin.

Uusissa sähkövoimalinjoissa on yksi tai kolme sähkömoottoria. Yksimoottorisen jatkeena on kaksi- tai nelivaihteinen vaihteisto, kolmemoottorisessa on aina kuusivaihteinen vaihteisto. Tehovaihtoehtoja on kahdeksan välillä 210–450 kW. Scania ilmoittaa tehon jatkuvan tehon arvona, hetkellinen huipputeho on enemmän.

Vaihteistoja, jotka on suunniteltu juuri sähkövoimalinjoihin, käytetään siksi, että sähkömoottorillakin on tietty kierroslukualue, jolla se toimii tehokkaimmin. Tarpeeksi suurella sähkömoottorilla pärjättäisiin ilman vaihteistoa, mutta energiatalouden kannalta se ei olisi kuorma-autossa optimaalinen ratkaisu.

Tällä hetkellä Scanian sähköautot ovat kaksi- tai kolmeakselisia, yhdellä tai kahdella vetävällä taka-akselilla. Ohjaamovaihtoehdot ovat samat kuin dieselmalleissa.

Akkupaketteja Scanialla on kolmenlaisia, joista yhdistämällä saadaan enimmillään 724 kWh kapasiteetti. Paketteja sopivasti yhdistelemällä saadaan jokaiseen käyttötarkoitukseen oikean suuruinen kapasiteetti. CCS2-latausta autot ottavat vastaa enimmillään 375 kW:n teholla, ja tulossa on 750 kW:n MCS-lataus.

Sähköiset voimalinjat Scaniassa

Suorituskykyä riittää

Trysilissä oli koeajettavana kolmemoottorisia EM C3-6 -voimalinjalla varustettuja autoja sekä 400 että 450 kilowattisina. Scanian väen mukaan EM C3-6 on ”sähköautojen V8” ja tarkoitettu kaikkein vaativimpiin kuljetustehtäviin.

Vaikka V8-moottorin sävelet korvia hivelevätkin, on sähköautojen hiljaisuus vieläkin vetoavampaa. Hiljaisuus jopa hieman hämärtää tuntumaa suorituskyvystä, joka on todellisuudessa erittäin kova. 450 kilowatin jatkuva ja 500 kilowatin hetkellinen teho on tietysti melko paljon Eurooppa-mittaiselle puoliperävaunuyhdistelmälle.

Lyhyellä lenkillä ei kovin tieteellisiä kulutuslukemia voi mitata, mutta ajotietokoneella mitattu kulutus 175 kWh/100 km antaa joitain viitteitä maaston, kelin ja ajotavan vaikutuksesta kulutukseen. Melko raskas keli ja suorituskykyä painottava ajotyyli vaativat veronsa, sillä kesäkelissä tasaisemmissa maastoissa vastaavalla yhdistelmällä tyypillinen kulutus on ehkä hieman yli 100 kWh/100 km.

On hyvä huomata, että sähkökuorma-autoissa kuorman määrä, ilmanvastus, keli ja muut olosuhteet vaikuttavat kulutukseen huomattavasti selvemmin kuin polttomoottoriautossa. Alhainen kulutus tietenkin säästää kuluja, mutta sähköautossa suurempi vaikutus on toimintamatkaan ja sitä kautta auton käytettävyyteen.

Sähkö ja päästöttömät polttoaineet

Tulevaisuuteen Scania suuntaa sekä sähkökäytön että polttomoottorin voimin. Päästöttömyys toteutuu lataamalla sähköautojen akkuihin päästöttömästi tuotettua sähköä ja käyttämällä polttomoottoreissa sellaisia polttoaineita, jotka eivät lisää hiilidioksidipäästöjä. Sellaisiksi mainitaan muun muassa HVO ja vedyn avulla valmistettavat niin sanotut sähköpolttoaineet.

• Lue myös: Scania raskaiden kuorma-autojen markkinajohtajaksi vuonna 2024