Sahat esiin, nyt kavennetaan

Moduuliyhdistelmien leveysasia esiintyi edellisen kerran päivälehtien palstoilla ja automiesten baaripuheissa kolmisen vuotta sitten, kun kymmenvuotinen siirtymäaika 2,60 metriä leveiden moduuliyhdistelmien käytöstä oli umpeutumassa. Pienimuotoisen väännön jälkeen yhdistelmille saatiin kolmivuotinen jatkoaika, jota mittaavasta tiimalasista on hiekka valunut pohjaan.

Kesällä tehdyn tienvarsigallupin perusteella suomalainen autoilijakunta oli kahtia jakaantunut. Toiset luottivat uuden jatkoajan tulemiseen tai leveysreformiin, joka olisi tuonut Suomeenkin ruotsalaisten sallimat mitat. Pessimistisemmät sen sijaan uskoivat siirtymäajan olevan lopussa ja edessä olevan vääjäämättömät kuormatilaan kohdistuvat muutostyöt.

Syyskuun puolivälissä kaadettiin optimisesti ajattelevien leirin nuotioon kanisterikaupalla tuoretta polttoainetta. Liikenneministeri Vehviläinen kun ilmoitti selvittävänsä maassamme vallitsevaa tilannetta leveyden tiimoilta. Selvitystä ja mahdollista uutta jatkoaikaa perusteltiin muun muassa talouskriisin mukanaan tuomalla kuljetuspalveluiden kysynnän vähentymisellä.

Lokakuun alkupuolella ministeri Vehviläinen kuitenkin kertoi, että leveiden moduuliyhdistelmien käytölle ei ole tulossa jatkoajan jatkoaikaa. Ministeriön mukaan asiassa haluttiin tehdä ratkaisu, joka nojaa EU-säännösten noudattamiseen ja tukee lainsäädännön ennakoitavuutta sekä teollisuuden että kuljetusalan näkökulmasta. Tätä näkemystä tuki myös oikeuskanslerin asiasta antama lausunto.
Selvityksen mukaan maassamme on tällä hetkellä käytössä noin 2000 moduuliyhdistelmää, joiden kuormakorit eivät täytä lain vaatimuksia vuodenvaihteen jälkeen. Yhdistelmässä on usein kaksi yksikköä, joten kavennustarve koskettaa kaikkiaan noin 4000 kuormakoria. 2,60 metrin leveysvaatimus koskettaa vain yli 22 metrin mittaisia, lämpöeristämättömiä moduuliyhdistelmiä, joten yhdistelmän lyhentäminen on sekin yksi reitti lainkuuliaisuuden täyttämiseen.

Viiden sentin kina on ainakin metrihinnaltaan yksi maamme kalleimmista erimielisyyksistä, sillä ministeriön mukaan kavennuksista ja mahdollisista korvausinvestoinneista koituu alalle 25-28 miljoonan euron kustannukset. Liikenneministeriön laatiman tiedotteen mukaan kavennuskustannukset eivät käytännössä koidu yrittäjille täysimääräisesti, koska kavennus hoituu osittain kuljetusyrittäjien tähän aikaan ajoittamien kaluston normaaleina uusinvestointeina.

Ari Perttilä

Näppiksen äärestä –

Viiden sentin tähden