Uutiset
Perävaunu- ja päällirakennekauppa alkaa piristyä
Suomen taloudessa on eletty jo joitakin vuosia hyvin matalan kasvun aikoja. Piristymisen merkkejä on odotettu ja ehkä myös nähtykin. Tiedustelimme kotimaisilta päällirakenne- ja perävaunuvalmistajilta, miltä tilanne näyttää tällä hetkellä, ja kokosimme näkymistä yhteenvedon.
Suomessa on perinteisesti suosittu kotimaassa valmistettuja kuorma-autojen päällirakenteita ja perävaunuja. Merkittävänä syynä siihen on ollut maamme ajoneuvokalustoa ja sen käyttöä koskeva lainsäädäntö, joka poikkeaa esimerkiksi yleisestä keskieurooppalaisesta. Osaaminen ja tuotteet ovat kehittyneet korkeatasoisiksi, ja yhä enenevässä määrin niille on kysyntää myös ulkomailla.
Toki Suomeen myös tuodaan päällirakenteita ja perävaunuja. Suurina sarjoina valmistettavat eurooppalaiset standardimitat täyttävät perävaunut ovat hyvä esimerkki tuonnista. Niiden saatavuus on hyvä ja hinta edullinen, ja moni suomalainen valmistaja onkin ottanut jonkun eurooppalaismerkin edustuksen täydentämään omaa tuotantoaan.
Uusien kuorma-autojen menekki heijastuu luonnollisesti etenkin päällirakenteiden ja osin myös perävaunujen kysyntään. Kuorma-autojen ensirekisteröinnit ovat laskussa toista vuotta peräkkäin, ja tänä vuonna ollaan päätymässä alimmalle tasolle sitten vuoden 2015, mikä näkyy väistämättä myös päällirakennetuotannossa.
Yhtenä syynä vaisuun kaupankäyntiin on nähty rahoituksen haasteellisuus. Matalakatteisella alalla edellytetään hyviä vakuuksia, sillä rahoituslaitosten on täytettävä lakimääräiset vakavaraisuusvaatimukset. Ne haluaisivat kuitenkin rahoittaa yrityksiä, onhan se niiden liiketoimintaa. Yhtälö ei ole helppo, mutta onneksi korkotaso on hieman laskenut ja helpottaa tilannetta.
Kevyen kaluston hankintoja harkitaan vielä
Pakettiautojen ja kevyiden kuorma-autojen päällirakennekauppa on yhä edelleen vaimeampaa kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Taustalla voi arvella olevan syynä meneillään oleva käyttövoimamurros. Siihen liittyen investointipäätöksiä siirretään, kunnes tekeillä olevasta ajokorttilainsäädännön muutoksesta, joka sallii vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan enintään 4 250 kg painoisen kuorma-auton ajamisen B-ajokortilla, saadaan varmuus.
Käyttövoimamurros on kevyessä kalustossa käytännössä sähkökäyttöön siirtymistä. Sillä saralla tekniikka kehittyy nopeassa tahdissa, ja autovalmistajat esittelevät kiivaaseen tahtiin sähköversioita malleistaan. Moni yrittäjä varmasti haluaa odottaa, jotta voisi hankkia teknisesti mahdollisimman nykyaikaisen auton.
Sora-autojen kysyntä on kasvanut
Sora-autojen kysynnän vilkastuminen on ehdottomasti hyvä signaali. Se kertoo siitä, että rakentamisen odotetaan vilkastuvan, ja rakentamisen vilkastuminen tietää töitä paitsi rakentajille, myös kuljetusyrittäjille.
Rakentamisen odotettu vilkastuminen ei kuitenkaan vielä heijastu kovinkaan vahvasti nosturiautojen kysyntään.
Sen sijaan kierrätysalan kuljetuksiin käytettävän kuljetuskaluston kysyntä on jälleen lähtenyt liikkeelle. Kestävän kehityksen mukainen kierrätys lisääntyy koko ajan, mikä lisää myös kuljettamisen tarvetta. Jätepakkaajien ja vaihtolavalaitteiden kysyntä on alan toimijoiden mukaan kasvamaan päin.
Puupuolella odottava tunnelma
Suomi elää metsästä, ja suomalaismetsistä puut lähtevät matkaan autoilla. Suurten metsäyhtiöiden osavuosikatsaukset eivät kovin mairittelevia lukuja esitelleet, mikä luo tiettyä epävarmuutta myös metsäalan kuljetuksiin. Siksi myös puuautojen ja -perävaunujen hankinnoissa ollaan enemmän tai vähemmän odottavalla kannalla.
Metsäteollisuuden suhdanteet vaikuttavat myös esimerkiksi tietyntyyppisten säiliörakenteiden ja -perävaunujen kysyntään, joka on maltillista.
Ruotsissa ja Norjassa mitat muuttuvat
Vientimarkkinat ovat monelle suomalaiselle päällirakenne- ja perävaunuvalmistajalle erityisen tärkeitä. Ruotsissa ja Norjassa on meneillään kuljetuskaluston mittamuutos. Uudet mitat ovat kyllä tiedossa, mutta tieverkko, joilla niitä saa käyttää, laajenee kummassakin maassa vähitellen. Lisäksi Ruotsissa uusia HCT-yhdistelmätyyppejä on otettu käyttöön vaiheittain. Uusien säädösten mukaista kalustoa hankitaan, mutta varovainen eteneminen näkyy myös liikennöitsijöiden investointihalukkuudessa.
Korvausinvestointeja
Yhteen vedettynä päällirakenne- ja perävaunuvalmistajien näkemyksistä voi päätellä, että kauppa on jälleen piristymässä. Suoritealakohtaisia eroja on, mutta kokonaisuus näyttää olevan positiivinen.
Laajassa kuvassa voi havaita, että kuljetusalan suuret toimijat korvaavat tasaiseen tahtiin suunnitelmallisesti vanhaa kalustoa uudella ja ajanmukaisella. Käytöstä poistettuja korvataan tarpeen mukaisella määrällä uusia. Pienemmissä yrityksissä ei välttämättä voida toimia samalla tavalla, vaan kaluston uusinta on ajoitettava taloudellisesti oikeaan hetkeen.
Lue seuraavaksi
