Palvelu suuruutta merkittävämpi kilpailutekijä”

Arolan Kuljetus Oy on pieni ja paikallinen perheyritys, jonka luotettavuus ja ketteryys on huomattu myös suuremmissa ympyröissä. Päivittäin tuhannet ja taas tuhannet keskisuomalaiset ja savolaiset kuluttajat keräilevät myymälöiden hyllyiltä koreihinsa tuotteita, jotka ovat edellisyönä saaneet nauttia matkasta Arolan hohtavanvalkoisissa, Keslog Oy:n tunnuksia kantavissa moduuliyhdistelmissä.

”Tällä hetkellä laivastoomme kuuluu neljä lämpösäädellyillä kuormatiloilla varustettua yhdistelmää, joista kolmella on ajosopimus Keskon logistiikkapalveluja tuottavan Keslogin kanssa”, valottaa Mika Arola, joka yhdessä veljensä Jukan kanssa luotsaa 1960-luvulla perustettua perheyritystä kohti tulevia haasteita.

Kahdella yhdistelmällä huolehditaan Jyvässeudun K-myymälöiden tavaravirtojen sujuvuudesta kolmannen ajokin suunnatessa kulkunsa kohti Pieksämäen ja Varkauden suunnalla sijaitsevien myymälöiden lastauslaitureita. Varsin säännölliseksi muodostunutta liikennettä ajetaan kuutena päivänä viikossa, sunnuntai-illasta lauantai-aamuun. Kiivastahtisesta ja lähestulkoon keskeytymättömästä liikenteestä johtuen tallista löytyy myös vara-auto, jonka turvin huollot ja korjaukset tai kalustoon kohdistuneet tekniset murheet hoituvat kivuttomasti.

”Vuositasolla piirturiin pyörähtää autosta riippuen 250- 300 000 kilometriä”, kertoo Jukka, jonka mukaan säännöllinen ja katkeamaton liikenne edellyttää luotettavuutta niin kalustolta kuin kuljettajakunnaltakin.

Arolan veljekset ovatkin luottaneet kalustossa saksalaiseen osaamiseen jo usean vuoden ajan. Hyvin merkkiuskollisen Sisu-kauden jälkeen merkiksi valikoitui 1990-luvun puolivälissä MAN, joka on täyttänyt sille asetetut vaatimukset.

”MAN on vakuuttanut paljolti polttonestetaloudellaan, äänettömyydellään ja ajettavuudellaan. Yhdessä merkissä pitäytyminen helpottaa omalta osaltaan myös huoltotoimintaa”, kertoo Mika merkkivalinnan taustoista. Kaluston polttonestetalous on viime vuosien aikana kehittynyt parempaan suuntaan, eikä EGR- ja SCR-voimaloiden välillä ole Mikan mukaan käytännön merkitystä.

”Kokemuksen perusteella talvella ja muilla keliolosuhteilla on ajonopeutta suurempi merkitys taloudellisuuteen”, painottaa Mika, jonka mukaan myös kylmäkoneiden tekninen kehittyminen on osaltaan alentanut polttoainekustannuksia.

Henkilöliikenne tuli ja meni

Arolan Kuljetusta ja yritystä luotsaavia veljeksiä saattaa olla vaikea lokeroida valmiisiin muotteihin, sillä pienessä yrityksessä tehdään monia asioita valtavirrasta poikkeavalla tavalla. Moni säännöllisellä ja aikataulutetulla liikenteellä työllistyvä kuljetusyrittäjä nojaa merkkiorganisaatioiden huolto- ja korjaussopimuksiin, joihin Arolan veljekset eivät kuitenkaan ole päätyneet.

”Teemme lähestulkoon kaikki huollot ja korjaukset omissa tiloissamme omalla porukalla. Myös rengastöissä olemme hyvin omavaraisia rengas- ja tasapainotuslaitteineen”, paljastaa Mika, jonka mukaan autojen huolto-ohjelmaa on muokattu Arolan tarpeisiin ja vaatimuksiin yhdessä maahantuojan ja kentällä vankan aseman saavuttaneen Pehyconin kanssa. Aivan oikein, Pehyconilla tapaamasi Arola kuuluu samaan veljeskaartiin Mikan ja Jukan kanssa.

Itsenäisen ja kattavan huoltotoiminnan mahdollistaa Orimattilassa sijaitseva nykyaikainen, vuosituhannen vaihteessa valmistunut huoltotila, jonka seinien sisäpuolelta löytyy myös pesuhalli harjakoneineen. Kynnys ajokin puhtaanapitoon ja kunnossapitoon on matala, kun työ voidaan tehdä asianmukaisissa tiloissa oikeilla välineillä.

Uuden huoltokorjaamon rakentamiseen päädyttiin lähinnä linja-autoliiketoiminnan vaatimuksista johtuen.

”Parhaimmillaan meillä oli kahdeksan tilausajoilla ja koululaiskuljetuksilla työllistynyttä linja-autoa, jotka vaativat säännöllistä huoltoa ja huolenpitoa sekä katoksen säilytystä varten. Ei tilausajokeikalle voinut lähteä hangesta esiin vedetyllä jäisellä autolla”, muistuttaa Mika linja-autoliikenteen vaatimuksista.

Arolan Kuljetuksen kahden vuosikymmenen aikana tutuksi tulleet punaiset linja-autot siirtyivät muiden liikennöitsijöiden väreihin nelisen vuotta sitten, koska liiketoiminnan haasteet nähtiin mahdollisuuksia suurempina. Arolan leirissä oli kiinnostusta ja halua laajentaa henkilöliikenteen toimintoja myös linjaliikenteeseen, mikä ei konservatiiviseksi osoittautuneella alalla ollut kuitenkaan mahdollista.

”Anoimme lähinnä tavaraliikenteen suurista volyymeistä johtuen viisivuotista kokeilulupaa Lahdesta Hyvinkään kautta Turkuun. Ajatus uudesta reitistä osoittautui kuitenkin vieraaksi lupia myöntäville viranomaistahoille, joten ajatus liiketoiminnan kehittämisestä vaihtui nopeasti siitä luopumiseen”, muistelee Mika neljän vuoden takaista aikaa, jonka jälkeen linja-autoliiketoiminta henkilökuntineen siirtyi suuremman toimijan käsiin. Kohta viisikymmentävuotista taivalta juhlivassa kuljetusyrityksessä keskityttiin jälleen yksinomaan tavaraliikenteeseen ja sen kehittämiseen.

Tulosta tehostamisella

Muutokset ovat seuranneet toisiaan Arolan Kuljetuksen 50-vuotisessa historiassa.

”Vuonna 1963 aloitettiin maidonajolla, joka päättyi meijereiden fuusioihin ja toiminnan tehostamiseen. Maitotonkkien nostelusta siirryttiin puutavaranajoon, joka vaihdettiin päivittäistavaroiden liikuttamiseen 1980-luvun loppupuolella”, muistelee nyttemmin jo eläkepäivien viettoon vetäytynyt yrityksen perustaja, veljesten isä Seppo.

Niin Mika kuin Jukkakin kiittelevät vuonna 1988 alkanutta yhteistyötä Keskon kanssa. Yrittäjäveljesten mukaan tilaajana Kesko on niin kaluston, henkilöstön kuin täsmällisyydenkin suhteen vaativa, joskin samalla yrittäjää ymmärtävä ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön kannustava.

Keslog on yhdessä kuljetusyrittäjien kanssa pyrkinyt määrätietoisesti tehostamaan kaluston käyttöä. Arolan kuljetusyrittäjäveljesten mukaan yhden vuoron periaate on mennyttä aikaa, eikä tuo mukanaan taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa.

”Auton on liikuttava mahdollisimman paljon ja mahdollisimman täytenä”, painottaa Mika, jonka mukaan keskimääräinen kuormakoko niin meno- kuin paluukuormienkin osalta on kasvanut jatkuvasti. Paluukuormat koostuvat osin elintarviketeollisuuden runkokuormista, osin kauppojen paluulogistiikkaan liittyvistä artikkeleista.

”Kauppojen paluukuormat palautuslavoineen, rullakoineen ja kierrätysmateriaaleineen ovat selvästi kasvava alue”, tietää Mika muistuttaen autoilijan saaman korvauksen riippuvan paljolti tekemisestä ja sen tehokkuudesta.

”Niin tilaaja kuin me itsekin seuraamme kuormien kokoa ja työhön käytettyä aikaa varsin tarkasti”.

”Kattavan seurannan avulla tiedämme, mitä autot kuljettajineen ovat työvuoron aikana tehneet”, toteaa Jukka johdattaen toimittajan kuljettajien taukotilaan, missä hoidetaan piirturikorttien tiedonsiirto. Kuljettajien palkanmaksu perustuu digipiirturin tietoihin, mikä on taasen saanut kuljettajat opettelemaan piirturin oikeaoppisen käytön. Mikan mukaan kuljettajia onkin kiitelty valvovan viranomaisen taholta varsin taajaan piirtureiden oikeasta käyttötavasta.

Kuljettajakuntaansa kiittelevät myös Mika ja Jukka, jotka ovat erittäin tyytyväisiä kuljettajien palveluasenteeseen ja ammattitaitoon. Ammattitaitoisten kuljettajien löytäminen tosin vetää miehet mietteliääksi.

”Keski-iän saavuttaneesta alanvaihtajasta ei ole kuljetusalan pelastajaksi. Mielestäni alan tulevaisuus on nuorissa, joita olemme myös ottaneet työhön, painottaa Mika, jonka mukana nuoresta ja kokemattomasta kuljettajasta on koulutuksen ja kokemuksen myötä mahdollisuus kehittyä erittäin hyvä ammattikuljettaja.

Ammattipätevyysdirektiivin mukaisessa koulutuksessa Arola luottaa enimmäkseen toimeksiantajansa järjestämään koulutukseen. Jukan mukaan Keslogin järjestämän koulutuksen ansiosta kuljettajat saavat tietoja juuri heille tärkeistä asioista.

Kotimaisin kamppein

Arolan kahvihuoneessa harmitellaan kuljetusyrittäjien laskutaidottomuutta ja haluttomuutta talousasioiden opiskeluun. Mikalle taasen kustannuslaskenta on aina ollut mieleinen ja kiinnostava aihe.

”Takavuosina eräs toimeksiantajamme päätti pudottaa rahtihintoja kolmanneksella, minkä seurauksena osa autoilijoista päätti lopettaa yhteistyön. Sopimuksen jatkajat tosin olivat tyytyväisiä, koska pudotus oli vain kolmanneksen luokkaa”, muistelee Jukka päätään puistellen.

Mikan mukaan todellinen kustannuslaskenta perustuu matemaattisiin tosiseikkoihin, joihin kuljetusyrittäjän on vaikea vaikuttaa.

”Työehtosopimus sanoo palkkatason, öljy-yhtiö polttoaineen hinnan ja pankki pääomakulujen suuruuden”, luettelee Mika tottuneesti kuljetusyrittäjän suurimpia menoeriä, joihin eivät kuulu alustan huolto- ja korjauskulut.

Alusta onkin nykyään päällirakennetta varmatoimisempi ja edullisempi huollettava.

”Kylmäkoneiden, takalaitanostimien ja lämmittimien tekniikka on viime vuosina kehittynyt todella nopeasti, eikä luotettavuus yhdessä huollettavuuden kanssa ole aina pysynyt mukana kehityksen vauhdissa”, harmittelee Mika.

Entistä useampi runkokuljetusten parissa työskentelevä kuljetusyrittäjä on päätynyt kalustovalinnassa standardoituihin kokonaisuuksiin, jotka rakentuvat vetoauton lisäksi dollystä ja puoliperävaunusta. Arolan kalustovalinnat ovat kohdistuneet kuitenkin Suomessa valmistettuihin räätälöityihin rakenteisiin.

”Dollyn ja puoliperävaunun listahinta on toki räätälöityä perävaunua edullisempi, mutta perävaunuun asennettavan takalaitanostimen ja sen vaatiman akkupaketin jälkeen hintataso on hyvin lähellä kotimaista rakennetta, joka on kuitenkin suomalaisiin oloihin suunniteltu”, painottaa Mika, joka pyrkii valinnoissaan suosimaan muutoinkin kotimaisia valmistajia.

Päällirakenteiden hovivalmistajaksi on valikoitunut VAK, takalaitanostimissa luotetaan paljolti Focoliftin osaamiseen. Viimeisin kylmäkone on sekin kotimainen Lumikko, joka pyrkii murtamaan Carrierin asemaa Arolan kalustossa.

”Käyttökokemukset uudesta Lumikosta ovat olleet todella myönteisiä”, kiittelee Mika kavutessaan saksalaisajokin ohjaamoon. Edessä on yöllinen matka Hakkilan keskusvaraston kautta keskisuomalaisiin myymälöihin.

Henkilökemiakin ratkaisee

Kuorma-autokauppa perustuu paljolti teknisiin ratkaisuihin, joskin hyvillä henkilösuhteillakin on varsin suuri painoarvo kaupan syntymisessä. Arolan veljekset Mika ja Jukka eivät peittele tyytyväisyyttään Lahden talousalueen MAN-myyjään, nyttemmin jo eläkepäivien viettoon syventyneeseen Keijo Peltolaan, jonka liki kymmenvuotisen MAN-palveluksen aikana orimattilalaiseen perheyritykseen hankittiin seitsemän uutta leijonanmieltä.

”Tuote ja sen taustalla oleva organisaatio ovat tärkeitä valintaa ohjaavia tekijöitä, joskin myyjään asiantuntemuksella, palveluhalukkuudella ja tilausprosessin hallinnalla on myös erittäin suuri merkitys”, summaa Mika Arola merkkiuskollisuuden taustoja Peltolan saappaisiin astuneelle Janne Laaksoselle.

Maaliskuun alkupuolella Konekeskon leiriin palannut Laaksonen vastaa MAN-myynnistä Päijät-Hämeessä ja Itä-Uudellamaalla.

”Tavoitteita on asetettu niin omalta taholta kuin päämiehenkin suunnalta, joskin markkinoiden mukaan on edettävä”, toteaa Laaksonen, jonka mukaan asiakaskunnan investointihalukkuudessa on nähtävissä myönteisiä merkkejä.

 Ari Perttilä