Nesteytetyn kaasun tankkausasema Mikkeliin

Nesteytetty metaani, eli LNG, tarjoaa puhtaan käyttövoimavaihtoehdon, joka sopii hyvin raskaampiinkin kaukoliikenteen kuljetuksiin. Kesäkuussa Mikkeliin avattava Etelä-Savon Energia Oy:n uusi kaasutankkausasema parantaa huomattavasti nesteytetyn kaasun saatavuutta vilkkaan valtatie 5:n vaikutusalueella.

Liikenteen energialähteiden murroksessa perinteisille raakaöljyyn perustuville polttoaineille tarjotaan jo nyt erilaisia ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Raskasta liikennettä ajatellen nesteytetty metaani eli LNG on tällä hetkellä yksi parhaimmista vaihtoehdoista. Palaessaan se ei tuota hiukkaspäästöjä ja hiilidioksidiakin 20 prosenttia dieselpolttoainetta vähemmän.

Etelä-Savon Energia Oy eli ESE on jo muutaman vuoden ajan ollut mukana tuottamassa biokaasua energiakäyttöön. Yhtiö on osakkaana kahdessa biojalostamossa, Biohauki Oy:ssä ja Biosairila Oy:ssä, joista Biohauki käyttää maatalouden sivuvirtoja ja Biosairila biojätettä biokaasun tuottamiseen.

Tuskuun ESE:n tankkausasema

Liikennekäyttöön jalostettua biometaania –arkikielessä puhutaan biokaasusta – ESE on myynyt Mikkelin Graanin ja Haukivuoren tankkausasemilta. Tulevan kesän aikana tankkausasemat avautuvat myös Kuorttiin ja Mikkelin Tuskuun.

Tuskun uudelle tankkausasemalle tulee paineistetun biokaasun (CBG) lisäksi saataville myös raskaissa ajoneuvoissa käytettävää nesteytettyä kaasua eli LNG:tä. Se on tervetullut lisä Suomen LNG-tankkausverkostoon.

”Lähimmät LNG-tankkausasemat ovat valtatie 5:n suunnassa Kuopiossa ja Lahdessa, sekä valtatie 13:n suunnassa Jyväskylässä ja Lappeenrannassa. Niihin on matkaa 100–160 kilometriä, joten melko keskelle olemassa olevia tankkausasemia Tusku sijoittuu”, sanoo projektipäällikkö Mikko Liukkonen Etelä-Savon Energiasta.

”Mikkeliin avautuva LNG-asema parantaa huomattavasti mahdollisuuksia liikennöidä LNG-autoilla Kaakkois-Suomen satamiin. Erittäin hyvä asia”, kommentoi uutista lahtelainen Risto Rajala, jolla on jo yli kahden vuoden kokemus LNG-autolla liikennöinnistä.

Oivallisen sijaintinsa lisäksi Tuskun tankkausasema on helposti saavutettavissa. Sen osoite on Insinöörinkatu 7, eli valtatie 13 kulkee aivan aseman vierestä, ja valtatieltä 5 on matkaa pari kilometriä Jyväskylän suuntaan. ESE:n kaasuasemilla tankkauksen maksaminen käy maksukortilla tai ESE:n omalla tankkauskortilla, jota yritykset voivat hakea.

Vaativa projekti

Tuskun tankkausaseman rakentaminen on vaativa projekti, eikä yksistään taloudellisesti. Tilannetta on osaltaan hankaloittanut maailmalla jylläävä koronapandemia, joka on aiheuttanut jonkin verran viivästyksiä muun muassa laitetoimituksiin.

”Tämä on noin puolentoista vuoden mittainen ja kahden miljoonan euron arvoinen projekti. Tällaisessa hankkeessa lupaprosessit ovat yksistään hyvin raskaita ja vaativat aikaa. Juhannukseen mennessä on kuitenkin tavoitteena avata asema”, sanoo Liukkonen, mutta muistuttaa, että kaiken on kuitenkin oltava viimeisen päälle kunnossa ja hyväksyttynä ennen käyttöönottoa.

Nesteytetty biokaasu tekee tuloaan

Liikennepolttoaineena käytettävä kaasu on metaania, joka on jalostettu joko fossiilisesta maakaasusta tai biokomponenteista tuotetusta biokaasusta. Kemiallisesti metaani on aina samanlaista tuotantotavasta riippumatta.

Tuskun tankkausasemalle nesteytetyn kaasun ESE hankkii ulkopuoliselta toimittajalta, ja se tulee alkuun olemaan LNG:tä eli maakaasuperäistä metaania. Valmisteilla olevan biopolttoaineiden jakeluvelvoitteita koskevan lainsäädännön myötä tulevaisuudessa voi olla mahdollista tankata myös LBG:tä eli nesteytettyä biokaasua. Koska kyse on kemiallisesti yhdestä ja samasta aineesta, tilanne on saman tapainen kuin sähkön hankinnassa: Kuluttaja voi tukea ympäristöystävällisyyttä ostamalla kestävällä tavalla tuotettua energiaa.

Biokaasua tarvitaan

”ESE:n tankkausasemilta myytävä paineistettu kaasu on aidosti ympäristöystävällistä biokaasua eli CBG:tä, sillä se toimitetaan aiemmin mainituilta kahdelta lähialueen biojalostamoilta”, Mikko Liukkonen sanoo ja jatkaa, että biopolttoaineilla on merkittävä rooli Suomen energiatuotannon päästöjen vähentämisessä.

”Raaka-ainetta riittäisi jopa 15-kertaiseen tuotantoon. Metaania syntyy kaikessa biomassan hajoamisessa, ja se on yli 20 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Siksi mahdollisimman suuri osa syntyvästä metaanista kannattaisi kerätä talteen ja käyttää energian tuotannossa”, Mikko Liukkonen kertoo.

Mikkelin seudulla toimeen on tartuttu. Lukuisten henkilöautojen lisäksi liikenteessä on jo paineistettua kaasua käyttäviä linja-autoja ja jätepakkaajia. Lisäksi ESE:lle on tulossa omaan käyttöön kaasukäyttöinen nosturilla varustettu kuorma-auto.