Mistä ne tulevaisuuden kuljettajat tulevat?

Kuljetusalan työvoimapula on ollut alan tiedossa jo pitkään, opetushallituksessa maamme kilpailukykyyn ja toimivuuteen vaikuttavaan seikkaan havahduttiin parisen vuotta sitten. Kuljettajakoulutuksen määrän ja laadun kartoittamiseksi, kehittämiseksi ja pullonkaulojen poistamiseksi päätettiin aloittaa selvitys, jonka toteuttajaksi valikoitui TTS tutkimus.

Kuten monilta muiltakin aloilta, niin myös kuljetusalalta hävisi työvoimapula loppuvuodesta 2008. Tämän myötä tutkimuksen linjaustakin muutettiin hiukan. Uuden linjauksen mukaan tutkimuksella tuli selvittää koulutuksen ja työelämän kohtaamista ja siinä esiintyviä karikkoja kehityskohtineen. Nettikyselynä tapahtuneeseen tutkimukseen vastasi reilut 300 alan työnantajaa, työntekijää, kouluttajaa ja opiskelijaa. Tutkimustyötä tehneiden Elina Muuttomaan ja Keijo Vesilahden mukaan vastauksien määrä oli riittävä antamaan selkeitä suuntia koulutuksen antamista valmiuksista työelämään siirtymiseen.

Vastausten mukaan alan koulutus antaa varsin hyvät eväät työelämään siirtymiseen, joskin monissa erityisosaamista vaativissa asioissa opiskelijat tai työntekijät selvästikin epäilivät tietojaan ja taitojaan. Työntekijöiden vastausten perusteella puutteita esiintyi muun muassa ulkomaanliikenteen tehtävien hoitamisessa, toimimisesta kuljetusyrittäjänä sekä suoritealakohtaisten tehtävien hoitamisessa, mutta myös autotekniikassa. Tavaraliikenteen puolella työntekijöiden ja työnantajien vastaukset olivat hyvin yhtenäisiä, henkilöliikenteen saralla hajonta oli selvästi suurempi. Henkilöliikenteen kuljettajien mielestä koulutus vastaa työelämän tarpeita varsin hyvin, työnantajien mukaan koulutuksessa olisi enemmänkin kehitettävää.

Jatkuvaa oppimista

Elämä on yhtä opiskelua ja oppimista, myös työelämän saralla. Opiskelijat antoivat pääosin myönteisiä arvosanoja koulutuksen työssäoppimisjaksoilta, suurimmat puutteet esiintyivät työtehtävien opastuksessa. Olisiko niin, että kuljetusyrityksissä uskotaan opiskelijoiden olevan jo valmiita tekijöitä saapuessaan työssäoppimisjaksolle, jonka tarkoituksena on kuitenkin tarjota opiskelijalle mahdollisuus oppimiseen?

Ammattipätevyysvaatimukset edellyttävät jatkuvaa opiskelua myös kuljettajilta. Tällä hetkellä rekisteröitynä on noin 70 000 koulutusmerkintää, mikä on edelleen liian vähän ottaen huomioon maamme lähes 100 000 ammattikuljettajaa. Tien päällä ammatikseen liikkuvien kuljettajien ohella meillä on varsin suuri joukko esimerkiksi kuntien ja kaupunkien työntekijöitä, jotka ajavat keveitä, useimmiten pakettiautokokoisia, mutta kuorma-autoksi rekisteröityjä ajoneuvoja. Näistä kuljettajista hyvin harva on vielä tiedostanut tarvitsevansa ammattipätevyysvaatimusten mukaista jatkokoulutusta.

Vastauksien perusteella näkee, että alkuvaiheessa jatkokoulutustarjottimelta on poimittu niitä välttämättömimpiä päiviä, kuten ADR-koulutusta, tieturvaa tai trukkikoulutusta. Myös yrityksen kustannuksiin vaikuttava ennakoiva ajotapa on ollut suosittujen listalla. Monien ajatuksissa siintää kuitenkin kurssipäivä ensiavusta tai asiakaspalvelusta, jotka ovat olennainen osa kuljettajan ammattitaitoa niin henkilö-, kuin tavaraliikenteessäkin. Vastausten perusteella työnantajapuolella on hyvin erilaisia odotuksia koulutuksesta. Toiset pitävät koulutusta hyvänä, alan arvostusta kohottavana piirteenä, mutta toisaalta koulutusvaatimusten uskotaan vaikeuttavan tuuraajien saatavuutta. Yhdestä asiasta kaikki vastaajat olivat yksimieliä, alalla on edelleen paljon tietämättömyyttä koko ammattipätevyyskoulutuksesta ja sen tuomista vaatimuksista.

Opiskelijoiden mietteitä

Alan opiskelijoiden ajatukset ja mietteet alasta olivat osaltaan varsin yllättäviä. Heidän mielestään kuljettajan työ on sopivan haasteellista ja mielenkiintoista muodostaen mielekkään kokonaisuuden. Samalla he pitivät työtä myös itsenäisenä, mikä nykyajan aikataulutetussa maailmassa tuntuu hiukan yllättävältä. Hyvin harva piti ammattia pitkästyttävänä, mutta monet pitivät alan palkkausta alhaisena verrattuna työn vaativuuteen.

Myönteinen kuva alasta välittyy myös työntekijöiden vastauksista, jotka olivat hyvin samankaltaisia opiskelijoiden vastausten kanssa niin henkilö- kuin tavaraliikenteen puolella. Toisaalta voi myös ajatella työhönsä tyytymättömien työntekijöiden jättäneen kyselyyn vastaamisen muille.

Tutkimustyötä, muun muassa vastausten analysointia jatketaan edelleen ja loppuraportin on määrä valmistua vielä kuluvan kevään aikana. Ilman tutkimustakin tiedetään, että talouselämä ja Suomi tarvitsevat toimivia kuljetuksia nyt ja tulevaisuudessa. Ja kuljetustoimintaa ei ole ilman ammattitaitosta työvoimaa. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Ammattitaitoisesta työvoimasta kilpaileminen muiden alojen kanssa on tekniikkalaji, jossa ei menestytä vippaskonsteilla eikä harmaalla taloudella.

Ari Perttilä