Mercedes-Benz osana Lapin logistiikkaa

Mercedes-Benzin hyötyajoneuvojen historia Suomessa alkaa paljolti Lapista, missä tähtimerkin autoilla hoidettiin niin postiliikennettä, välirauhan tavarakuljetuksia Jäämerentiellä, Petsamon nikkelirahteja kuin maakunnan jälleenrakentamistakin raskaiden sotavuosien jälkeen.

Lapissa siirryttiin autolla tehtävään postijakeluun aamulla 29.5.1921, jolloin Suomen Postin omistama Benz Gaggenau -linja-auto lähti Rovaniemeltä kohti Sodankylää. Raskaalla 130 kilometrin pituisella neitsytmatkalla tarvittiin kaikki Benzin 30 hevosvoimaa, sillä välillä auto vajosi suonsilmäkkeeseen, toisen kerran valtavaan savikuoppaan. Iltamyöhällä oltiin kuitenkin perillä ja seuraavana aamuna notaari J.E.Wienola sähkötti Helsinkiin:

”Saapunut onnellisesti illalla Sodankylään. Tie loppumatkalla parempi. Auto toiminut moitteettomasti, paitsi mainitsemani eturesoorit ja ohjaustanko kestämättömät. Säännöllinen liikenne lykkääntyy, kunnes varaosat saapuneet ja tie korjattu”.

Yli 500 kilometrin pituinen posti- ja rahtitie Petsamoon valmistui vuonna 1927, ja kohta sinne liikennöitiin jo 17 vuoroa viikossa. Benzin ”Kakket” palvelivat 1930-luvulle saakka lumenaurauksessa Lapin selkosilla ja Mercedes-Benzin kuorma-autot olivat mukana myös vuonna 1937, jolloin alkoi rahtiliikenne Rovaniemen ja Liinahamarin sataman välillä.

Suomen armeija sen sijaan oli siirtynyt Benz-aikaan jo vuonna 1923, jolloin Puolustusvoimat toteutti suuren autohankinnan. Tämän tuloksena ja 10 000 kilometrin raskaiden testien jälkeen armeijan käyttöön hankittiin 20 Benz Gaggenau -vaunua. Päätöksellä oli iso merkitys saksalaismerkin laatuvaikutelman vahvistumisessa Suomen haastavissa olosuhteissa.

Kuorma-autoliikenne Petsamon Liinahamariin käynnistyi talvisodan päätyttyä huhtikuussa 1940. Rovaniemeltä Liinahamarin satamaan kulkenutta 531 kilometrin reittiä liikennöi parhaimmillaan noin 4000 kuorma-autoa ja Jäämerentie oli välirauhan vuosina Suomen merkittävimpiä tavarankuljetusreittejä.

Jäämerentien kuljetuksista vastasi puolustusministeri Rudolf Waldenin perustama Oy Pohjolan Liikenne Ab. Osa reitillä käytetystä kalustosta oli Mercedes-Benzejä, keskiraskaista L 3000 S –malleista aina järeisiin L 4500 –malleihin saakka. 

Pohjolan liikenne myi kymmenen Mercedes-Benziä Petsamon Nikkeli Oy:lle, joka kuljetti arvometallia laivattavaksi Saksaan. Yrityksellä oli välirauhan aikaan satakunta omaa kuorma-autoa ja linja-autoliikenteessä yritys käytti dieselmoottorilla varustettuja Mercedes-Benz O 3750 -malleja.

Vehon kautta Petsamoon toimitettiin vuonna 1941 kaikkiaan 15 kuorma-autoa, jotka olivat 5,5 tonnin kokoluokkaa. Puolustusvoimien pakko-otoista ja sotavuosista selvinneet Mercedes- kuorma- ja linja-autot päätyivät muun muassa Rautatiehallituksen ja yleisten töiden ministeriön käyttöön. Vuonna 1945 Vehokin osti Tampereen Kalkussa sijainneen Keskusvarikko 9:n huutokaupasta kymmenen Mercedesin L 3000 S –kuorma-autoa.

Mercedes-Benz-kuorma-autoilla oli merkittävä osuus myös Lapin jälleenrakennuksessa ja tierakentamisessa 1950-luvulla. Mercedes oli suosittu merkki myös maakunnan metsätyömailla puutavaran ajossa.

Kun Kemijoki Oy rakensi Petäjäskosken voimalaitosta vuosina 1956–1960, oli töissä noin 350 yksityistä kuorma-autoa. Huomattava osa niistä oli merkiltään Mercedes-Benzejä, tyypiltään LK, LAK 312 ja 321. 

Autoilla ajettiin suurilla ylikuormilla, mitä ne eivät kestäneet. Mutta automies on kekseliäs: kun telin takimmainen vetopyörästö meni rikki, kuljettaja poisti autosta vetoakselit ja takimmaisen kardaaniakselin. Kuorma ajeltiin näin perille telin ”etuvedolla”, kunnes päästiin korjaamolle Rovaniemelle.

Vuoden 1956 lopussa Suomen rekisterissä oli 1973 Mercedes-Benzin valmistamaa kuorma-autoa. Tuontisäännöstelyn oloissa kysynnästä saatiin katetuksi vain noin kymmenen prosenttia. Kun tuonti vapautui, kasvoivat Vehon ostomäärätkin nopeasti. Ensimmäisenä lisenssivapaana vuonna 1958 maahan tuotiin jo 550 Mercedes-Benz-kuorma-autoa eli kaksi kertaa edellisvuotta enemmän.