Meille tulee XXL Globe!

Australiassa kaikki on suurta, jopa FH-Volvojen ohjaamot. Tarkkasilmäiset automiehet ovat jo muutaman vuoden ajan saattaneet nähdä Uumajan tai Göteborgin tehtaan pihalla totuttua pidempiä FH-ohjaamoja, joiden ovenkahvaan ripustetun osoitelapun viimeisellä rivillä lukee Australia. Kenguruiden ja koalojen maassa välimatkat ovat pitkiä, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia ohjaamon tilavuudelle ja toimivuudelle. Aussimarkkinoita varten volvolaiset suunnittelivatkin FH:n Globetrotter XL-ohjaamoon 245 millin jatkopalan, jonka myötä tupa ristittiin XXL:ksi. Tuonne maailman toiselle laidalle suunniteltu ohjaamo tuotiin viime vuonna Norjan markkinoille ja nyt vuonna 2010 se on saatavilla myös Suomessa, tosin vain 16-litraisen koneen yhteydessä.

Globetrotter XXL -ohjaamot valmistetaan muiden ohjaamoiden tapaan Uumajan tehtaalla, joskin omalla linjallaan. Vuosittain Pohjanlahden länsirannikolla sijaitsevassa tehtaassa lyödään kokoon 200 XXL-ohjaamoa, joista vain 50 on varattu pohjoismaisille markkinoille. Tuotannon rajaamisella halutaan pitää yllä ohjaamon katseet kääntävää, ylellistä imagoa. Ensimmäisen sukupolven Globetrotter-ohjaamoa saateltiin markkinoille lähestulkoon samojen lausahdusten turvin. Toisin kuitenkin kävi, ohjaamo osoittautui varsin suosituksi ja tuotannon rajoitteista luovuttiin. Alkuvuosien ajan Globe oli suomalaismarkkinoilla harvojen herkkua, vasta FH:n myötä Globen ylellisyys vaihtui kaukoliikenneautojen suuntaa antavaksi normiksi.

”FH-ohjaamoa on moitittu ahtaaksi, mitä XXL ei suinkaan enää ole. 245 milliä pidemmässä ohjaamossa on entistä paremmat tilat varsinkin lepoajan ja taukojen viettämiseen”, kertoo Kurt Westenius ja jatkaa: ”XXL:n vuoteen leveys on viisi milliä päälle metrin, perusohjaamoissa punkka on 70-senttinen”.

Jos 5000 euron lisähinta ei aiheuta estettä XXL-ohjaamon hankinnalle, saattaa mittasäädöksistä koitua ainakin haittaa. Euroopassa ahkerimmat autossa asujat lienevät CEMT-kuljettajat, joille uudesta tuvasta ei ole iloa. Irtoperäliikenteessä pituusmitta tulee auttamatta vastaan. Norjassa viranomaisilla ja volvolaisilla lienee kitkattomat yhteistyökuviot, Norjassa kun pidennettiin puolikkaiden yhdistelmämittaa 17,5 metriin. Vuonojen varsilla europuolikkaan veturina saapi käyttää vaikkapa XXL-veturia.

Onhan meillä toki monia muita suoritealoja, joissa pituus ei ole näin rajoittava tekijä. Puu- tai hakeautoksi XXL sopii varsin hyvin, miksei myös kontinajoon tai nestekuljetuksiin. Lavetinveturiksikin tämä sopii oikein mainiosti.

Raskaampaan siirtoon

Volvon konttorissa on suunniteltu myös alkuvuodesta asiakkaalle, Kuljetusliike Mäntylä E&E Ky:lle luovutettu raskasveturi. Telivetoinen, kolmiakselinen ja takailmajousitettu, 700 hevosvoimaisella koneella varustettu ajokki sai VTA Tekniikan tuotantohallissa peräänsä ohjaavan, 19,5 tuuman renkain varustetun lisäakselin, jonka turvin ajokki soveltuu entistä raskaampien siirtojen tekoon. Erikoiseksi ratkaisun tekee lisäakselin paripyöräasennus, joka mahdollistaa 13 tonnin akselimassan.

Alennetulla, 62 km/h nopeudella ajokille sallitaan 55 tonnin kokonaismassa, muutoin neliakselisen vetäjän kokonaismassaksi sallitaan 48 tonnia. Suurimmaksi sallituksi yhdistelmämassaksi on saatu 200 tonnia alennetulla nopeudella.

Päällirakenteena on vantaalaisen VTA-Tekniikan valmistama paketti, joka koostuu ohjaamon taakse asennetusta työkalulaatikko-polttonestesäiliöpaketista ja hydraulisesti nostettavasta, mutta myös pituussuuntaan säädettävästä vetopöytärakenteesta. Vetopöydän nosto- ja siirto-ominaisuudet ovat edellytys varsinkin mobiilimurskien tehokkaille siirroille, joskin ominaisuuksista on etua myös muissa raskaskuljetustehtävissä.

Entäs ne markkinat?

Tammikuu on aikaa, jolloin analysoidaan mennyttä ja visioidaan tulevaa. Volvon leirissä vuotta 2009 katsotaan kaksijakoisena vuotena, kauppaa tehtiin ja autoja luovutettiin, joskaan ei huippuvuosien tapaan.

”Markkinaosuutemme pysyi edellisvuoden tasolla, joskin markkinajohtajuus lipesi käsistämme”, summasi jälleenmyyjäliiketoiminnan johtaja Ulf Strömsholm mennyttä vuotta.

Suomessa raskaiden kuorma-autojen rekisteröinnit putosivat edellisvuoteen verrattuna kolmanneksen verran, kun koko Euroopassa tultiin alas 68 prosentin verran. Taantuman maailmanlaajuisesta vaikutuksesta saa varsin konkreettisen kuvan tarkastelemalla Volvon globaalia tuotantoa. Vuonna 2008 Volvon tehtailta ajettiin ulos reilut 108 000 kuorma-autoa, seuraavan vuoden tuotos olikin enää reilut 37 000 yksikköä. Edellisvuoden pitkistä toimitusajoista johtuen asiakkaille luovutettiin viime vuonna kuitenkin yli 40 000 Volvo-kuorma-autoa.

”2000-luvun suurimmat kasvuprosentit olivat Itä-Euroopassa, mistä löytyvät myös viime vuoden synkimmät luvut”, selventää Strömsholm, joka näkee valoisia kasvunäkymiä lähinnä Aasiassa.

”Toisaalta Suomessakin eletään jo valoisampia aikoja, esimerkiksi joulukuussa tehtiin autokauppaa varsin ilahduttavissa määrin”, pohtii Strömsholm, jonka mukaan kuluvasta vuodesta on kuitenkin tulossa haastava niin autokaupalle kuin sen asiakkaille.

Ari Perttilä