Uutiset
Maanteiden talvikunnossapidon onnistuminen on monen tekijän summa
Tiestön talvihoidon urakoitsijat perustavat toimintansa tarkkaan säätietoon. Ilmatieteen laitoksella Helsingissä sijaitseva Destian Kelikeskus on yksi hermokeskuksista, joista arvokas tieto liikkuu saumattomasti kentälle.
Suomen vaihtelevat vuodenajat asettavat maanteiden ylläpidolle kovan vaatimustason, ja erityisesti lokakuussa alkavaan talvikauteen valmistaudutaan monilla tavoin. Tiestön talvihoidossa on tarkat toimintalinjat ja laatuvaatimukset, jotka määrittelevät, miten maanteitä hoidetaan ja miten niiden liikennöitävyys varmistetaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa on käytössä monen toimijan muodostama prosessi. Mukana ovat tyypillisesti Ilmatieteen laitos ja muut säätietoa tuottavat tahot, Väylävirasto, ELY-keskukset sekä viisi pääurakoitsijaa lukuisine alaurakoitsijakumppaneineen eri puolilla Suomea. INFRA ry järjesti syyskuun lopussa Helsingissä mielenkiintoisen tapahtuman, jossa kaikki alan tärkeimmät toimijat kävivät läpi omaa toimintaansa talvisissa tienhoitotehtävissä.
Ilmatieteen laitoksella järjestetyssä tilaisuudessa Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttila kertoi tarkoin maamme tienhoidon perusperiaatteista.
”Suomen maanteiden hoitoon käytetään vuosittain yli 200 miljoonaa euroa, ja summan hyödyntäminen ja toiminnan tehostaminen on varmistettu yksityiskohtaisella työnjaolla. Suomen maanteiden hoito onkin jaettu 79 eri urakkaan, joiden pituus on 500–2 400 kilometriä. Urakat ovat viisivuotisia, mikä mahdollistaa pitkänäköisen suunnittelun, ja näin viisi pääurakoitsijaa saavat tehostettua omaa ja aliurakoitsijoidensa toimintatapoja.”
”Talvikauden tärkeitä numeroita ovat esimerkiksi talvesta riippuen noin kahdeksan miljoonaa aurauskilometriä, noin 160 000 tonnia liukkaudentorjuntaan käytettävää talvisuolaa ja noin 540 000 tonnia hiekoitushiekkaa. Kaikkiaan maanteiden hoito työllistää arvion mukaan noin 3 000 ihmistä, kun otetaan mukaan niin täyspäiväiset kuin kausiluonteiset työt.”
”Tiet on puolestaa jaettu eri talvihoitoluokkiin, jotka määrittävät hoidon tason ja toimenpideajat. Vasteajaltaan vaativimmat ovat Ise- ja Is -luokkien tiet, joiden kilometrimäärä on yhteensä noin 10 000 kilometriä, mutta joiden liikennemäärät kattavat jopa 70 prosenttia kaikesta liikenteestä. Näissä luokissa ennakoivan liukkaudentorjunnan merkitys on suuri, ja toimenpideaika lumen poistoon on 2,5 tuntia. Merkittävä on myös hoitoluokka Ib, sillä se on tärkeä raskaan kaluston liikenteen sujumisen kannalta. Toisessa ääripäässä on puolestaa hoitoluokka III, jonka kilometrimäärä on 37 000 kilometriä, mutta liikennemäärä ainoastaan noin neljä prosenttia”, kertoo Anttila.
Pääurakoitsijan rooli korostuu
Väyläviraston Anttila kertoo myös pääurakoitsijoiden tehtävien tärkeydestä elintärkeissä tienhoitotehtävissä.
”Pääurakoitsijan rooli on keskeinen, sillä hoitourakkamallien MHU-urakan voittanut pääurakoitsija vastaa urakan laadusta ja kokonaisuudesta. Pääurakoitsijan vastuisiin ja tehtäviin kuuluvatkin esimerkiksi työnjohto, 24/7 -päivystys, kelin seuranta, hoitotoimien ennakointi sekä tiestön jatkuvan tilannekuvan ylläpitäminen. Lisäksi toimenkuvaan kuuluvat alan tehtävien suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja todentaminen, aliurakoinnin hankinta ja valvonta, materiaalien hankinta ja varastointi, raportoinnit ja dokumentoinnit sekä yhteydet viranomaispalveluihin esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Kun vielä mukaan otetaan vastuu urakan kokonaiskustannuksista, on selvää miten oleellista pääurakoitsijan onnistuminen tienhoitotehtävissä on”, korostaa Anttila.
Tilaisuudessa pääurakoitsijoiden edustajina toimineet Destian Seppo Ylitapio, YIT:n Timo Paavilainen ja Terranorin Iisko Rossi korostivat myös pääurakoitsijan roolia, sillä Suomen malli on todettu tehokkaaksi sekä taloudellisesti järkeväksi ratkaisuksi. Aina välillä julkisuuteen tuleva ehdotus mallin muutoksesta suorempaan, ilman pääurakoitsijaa suoritettavaan tienhoitoon, on tietenkin kiinnostava, mutta sekä pääurakoitsijoiden että Väyläviraston arvioissa maassamme ei yksinkertaisesti ole muutokseen vaadittavia resursseja. Näin urakoinnin suoruus tulisi käytännössä maallemme huomattavasti kalliimmaksi kuin nykyinen järjestelmä.
Urakoitsijoiden edustajat korostavat ennakoinnin ja oikea-aikaisen toiminnan tärkeyttä niin tiestön kunnossapidossa kuin hoidossakin. Etenkin sademäärien kasvu haastaa nyt tiestöä ja korostaa kuivatuksen tärkeyttä. Palautetutkimusten perusteella talvihoidosta on suoriuduttu silti varsin hyvin, ja tavoiteltu laatu on saavutettu 90 prosentissa työtehtävistä. Urakoitsijan arkea on, että muutama hankala päivä nousee julkisuuteen, ja lukuisat päivät jolloin kaikki toimii unohtuvat.
INFRA ry kehityksessä mukana
INFRA ry:n johtava asiantuntija Nina Raitanen antoi tarkan kuvan maamme maanteiden talvikunnossapidon tulevaisuuden kehityssuunnista.
“Tulevaisuuden trendejä ovat esimerkiksi kerättävän datan määrän kasvaminen ja sen hyödyntäminen sekä tiedonhallinta. Myös tekniikan kehitys, kuten koneautomaatio ja dronet, vaikuttavat alaan, ja esimerkiksi työmenetelmät ja työkoneet tulevat muuttumaan monin tavoin. Luonnollisesti myös ympäristöystävällisyys korostuu entisestään, ja niin tienkäyttäjien kuin työntekijöiden turvallisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota. Valitettava tosiasia on myös alemman pään tieverkoston kunnon heikentyminen, mikä tulee ottaa huomioon kunnossapidossa ja alan tutkimuksessa sekä kehitystehtävissä.”
“INFRAn näkemyksen mukaan infraan liittyvän tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksen on jatkossakin tultava julkiselta sektorilta ja julkisten rahoitusmahdollisuuksien tulisi olla helpommin infra- ja rakentamissektorin saatavilla. Lisäksi ministeriöiltä toivotaan lisärahoitusta väyläinfran kehittämishankkeisiin sekä koulutustarpeisiin, kuten esimerkiksi alan tohtorikoulutuksiin”, tiivistää Raitanen.
Talvikunnossapidon tulevaisuuteen otti kantaa myös Tampereen yliopiston professori Pauli Kolisoja, joka otti huomioon esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja tieverkoston ikääntymisen vaikutukset.
“Maamme tieverkostoa rasittaa yhdistelmä, jossa ohutpäällysteisiä teitä käyttävät Euroopan raskaimmat ajoneuvot. Ilmaston lämpeneminen ja sademäärien kasvu pitää tiet märkinä ja altistaa ne nopeutuvalle nastarengaskulumiselle. Ilmastonmuutokseen liittyvät myös jäätymis-sulamissyklien määrän kasvu sekä tierakenteiden kuormitus- ja routakestävyyden ongelmat. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi kuivatuksen merkitys kasvaa, ja esimerkiksi lumivallien riittävän aikainen pusku alemmaksi tien luiskaan nousee tärkeäksi hoitotoimenpiteeksi.”
”Tienhoidossa tulisi siirtyä niin sanotusta reaktiivisesta toimintavasta proaktiiviseen tapaan, jossa seurataan tiestön kuntoa säännöllisesti tehtävin mittauksin, tunnistetaan mittaustuloksiin tukeutuen vaurioitumisen juurisyyt, kohdistetaan oikein valitut korjaavat toimenpiteet oikeisiin paikkoihin sekä vahvistetaan heikoimpia kohtia ennen kuin ne ovat pahasti hajalla. Uusilla toimintatavoilla on jo kiire, sillä pelkästään rahalla korjausvelan kasvu ei ole hoidettavissa”, korostaa Kolisoja.
Destian Kelikeskus jakaa arvokasta tietoa
Infra-alan merkittävä tekijä Destia on aina kulkenut alan teknisen kehityksen kärjessä, ja jo vuonna 1991 päivänvalon nähnyt Destian Kelikeskus toimii tästä hyvänä esimerkkinä. Oikea mies kertomaan Kelikeskuksen toiminnasta on alusta pitäen mukana ollut Seppo Kaarto.
“Kelikeskuksen toiminta alkoi koeluontoisena Turun tiepiirissä vuonna 1991, ja vaikka käytössä oli nykymittapuuhun verrattuna varsin alkeellinen konekanta, oli puhelimella kuunneltava, kolme kertaa päivässä nauhoitettu tiesääennuste aikaansa edellä. Noista päivistä on tultu eteenpäin huikealla tahdilla, ja nykyään Kelikeskus on Destian kunnossapitoyksikön talvihoidon ohjauskeskus, joka toimii ympäri vuoden. Jaamme kelikeskuspalveluja Destian kunnossapitourakoihin ennakoivilla ja oikea-aikaisella talvikunnossapitotoimenpiteillä sekä käynnistämme ja ohjaamme pääteiden talvikunnossapitotoimia sovitun ohjausmallin ja laatuvaatimusten mukaisesti. Lisäksi suoritamme muita valvonta- ja päivystystehtäviä muille liiketoimintayksiköille.”
“Keräämme datan useista lähteistä, kuten Fintrafficin 450:ltä tiesäähavaintoasemalta, yli tuhannelta Fintrafficin kelikameralta, Ilmatieteenlaitoksen satelliittikuvista, säätutkakuvista, sääasemilta sekä heidän tuottamistaan tiesääennusteista. Periaatteenamme onkin arvokkaan tiedon jakaminen, ja kelikeskuspalvelut ovat myös muiden yksiköiden ja ulkoisten asiakkaiden saatavilla”, korostaa Kaarto.
Lue seuraavaksi
