Kuljettajakoulutuksessa riittää haastetta

Ammattipätevyysdirektiivin mukanaan tuoma koulutusmahdollisuus on edelleen epäselvä monelle kuljetusalan ammattilaiselle, joten aloitetaan alusta. Tavaraliikenteen parissa työskentelevän kuljettajan on 10.9.2014 mennessä osallistuttava ammattipätevyysdirektiivin mukaiseen koulutukseen, joka koostuu viidestä yksittäisestä, kestoltaan seitsemän tunnin koulutuspäivästä. Ammattipätevyysvaatimus ei kuitenkaan rajoitu yksin luvanvaraiseen kuljettamiseen. Koulun penkille on istuttava, kun kuorma-autolla ajetaan ansaintamielessä myös ilman liikennelupaa, joten lähtökohtaisesti jokainen maantiellämme kuorma- tai linja-autoa ajava kuljettaja kuuluu koulutusvaatimuksen piiriin. Linja-autonkuljettajien on suoritettava vastaava koulutus vuotta nopeammassa tahdissa, eli koulutusmerkintöjen on oltava täydellisiä jo 10.9.2013 – eli ensi vuoden syksyllä.

Huolimatta koulutusvelvoitteesta, joka voidaan toki kääntää myös mahdollisuudeksi, on kiinnostus koulutuksia kohtaan edelleen varsin nihkeää. Trafin tilastojen mukaan pääsiäisen alla merkintöjä oli kertynyt vasta vajaat 195 000. Parin seuraavan vuoden aikana olisi saatava kokoon reilut 300 000 koulutuspäivää, joista maanteillämme työtään tekevien kuljettajien pitäisi saada etua ja oppia. Työ ei tule olemaan helppo, sillä koulutuspäivään osallistuneiden ammattipätevyyskouluttajien mielestä tarjolla olevan koulutuksen laatu yhdessä koulutuksen tarjonnan kanssa on edelleen hyvin kirjavaa. Rajallinen tarjonta yhdessä kasvavan kysynnän kanssa on omiaan tuomaan markkinoille toimijoita, jotka pyrkivät keräämään rusinapullasta vain niitä rusinoita.

Puolustusvoimat pitää pintansa

Puolustusvoimat on kautta aikojen ollut merkittävä tekijä suomalaisessa kuljettajakoulutuskentässä, eikä asema ole ainakaan lähivuosien aikana murenemassa. Pääesikunnan logistiikkaosaston insinöörikomentajakapteeni Ilmo Suurnäkin mukaan Puolustusvoimat kouluttaa kuljettajia ennen kaikkea omaan tarpeeseen myös jatkossa. Koulutuksen räätälöinti siviilielämän tarpeita vastaavaksi on kuitenkin merkittävä etu niin yhteiskunnalle kuin koulutukseen osallistuvalle kuljettajallekin. Vuosittain Puolustusvoimissa koulutetaan noin 3700 C- tai CE-kortillista kuljettajaa, joilla on palvelusajan päätyttyä taskussaan ajokortin ohella myös perustason ammattipätevyys. Myös jatkokoulutuksesta on tullut osa Puolustusvoimien kuljettajakoulutusta, sillä ammattipätevyysdirektiivin mukaisia jatkokoulutuspäiviä on jo pidetty osana kertausharjoituksia.

Nuorten haluttomuus kuorma-autokortin suorittamiseen ennen varusmiespalveluksen alkamista vetää insinöörikomentajakapteenin mietteliääksi.

”Tällä hetkellä noin 60 prosentilla saapumiserästä on C-luokan ajo-oikeus. Tulevaisuudessa sen osuuden uskotaan jäävän 10 prosenttiin, mikä omalta osaltaan lisää annettavan kuljettajakoulutuksen määrää oppilasmäärien vähenemisestä huolimatta”, pohtii Suurnäkki viitaten Puolustusvoimien toiminnan supistamiseen. Varuskuntien lakkautusten myötä koulutettavien kuljettajien määrä vähenee vuosittain reilulla 500:lla.

Tarvitaanko omat ohjelmat?

Ammattipätevyyden ohella Euroopasta tuodaan meille Suomeen monia muitakin liikenteeseen vaikuttavia uudistuksia, joista yksi merkittävä on ensi tammikuussa voimaan astuva uusi ajokorttilaki. Trafin Ari Herralan mukaan kaikki ajokortit muuttuvat uuden ajokorttilain myötä määräaikaisiksi ollen voimassa 5 tai 15 vuotta. Samalla kuljettajaopetus uudistetaan kolmivaiheiseksi. Perusvaiheen opetus voidaan aloittaa jatkossa jo 17-vuotiaana, joskin tutkinto voidaan suorittaa entiseen tapaan vasta 18 vuoden iässä. 3-24 kuukauden, opetusta sisältävän harjoitteluvaiheen jälkeen jokaisen kuljettajan on osallistuttava syventävään vaiheeseen, joka pitää sisällään aikaisempaa enemmän teoria- ja ajo-opetusta. Uuden ajokorttilain myötä myös ikärajat muuttuvat aikaisempaa korkeammiksi, mikäli ajo-opetukseen ei liity ammattipätevyyskoulutusta. Jatkossa C-luokan ajo-oikeuden saa pääsääntöisesti vasta 21-vuotiaana ja lupa D-luokan ajokin ohjastamiseen on saatavissa vasta 24-vuotiaana. Laajuudeltaan 280 tunnin ammattipätevyyskoulutuksen yhteydessä ikärajat sen sijaan säilyvät nykyisellään – 18 ja 21 vuodessa.

Suomessa ei kärsitä ainakaan jatkokoulutustarjonnan rajallisuudesta, sillä tällä hetkellä Trafin arkistoissa on hyväksyttynä noin 1200 koulutusohjelmaa, jotka ovat sisällöltään hyvin toistensa kaltaisia. Tämä on Trafin Jussi-Pekka Laineen mukaan turhauttavaa ja resurssien hukkaamista, sillä kouluttajat voisivat hyvinkin hyödyntää toistensa ohjelmia. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä ainoastaan kahdeksan erilaista koulutusohjelmaa.

Jatkokoulutuksen maksumiehestä on joskus epäselvyyttä, mikä hälvenee lain kirjainta tutkimalla.

”Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työnantaja on velvollinen antamaan tai kustantamaan kuljettajan työssään tarvitseman koulutuksen”, valaisee ALT:n Mari Vasarainen, jonka mukaan suomalainen malli on käytössä useimmissa Euroopan maissa. Tosin lähialueilta löytyy myös maita, joissa koulutuksesta syntyviä kustannuksia katetaan myös yhteiskunnan varoin.

Millaiset ovat seuraamukset?

Koulutuksen suorittamiselle on selkeä takaraja, joskin seuraamukset koulutuksen puutteesta eivät ole vielä selvillä. Asetuksessa puhutaan matkan keskeyttämisestä, mutta keskeyttämisen tarkempi määrittely on edelleen tekemättä. Liikkuvan Poliisin Vesa Roiman mielestä Suomeen on kuitenkin saatava yksi yhteinen toimintamalli, joka määrittelee myös seuraamukset kouluttamattomille kuljettajille. Oletettavasti seuraamukset kohdistuvat kuljettajan lisäksi myös tämän työnantajaan, joka on luovuttanut ajoneuvon kouluttamattomalle kuljettajalle.

Roiman mukaan maantiellä ammatikseen työskentelevät autonkuljettajat kuuluvat koulutuksen suhteen valveutuneeseen joukkoon. Toisin on satunnaisesti ohjaamoon kiipeävien henkilöiden kohdalla.

”Kaikki eivät edelleenkään miellä kuuluvansa koulutettavien joukkoon. Usein nämä ovat yrityksen palveluksessa olevia, Matkahuollosta yrityksen omalla kuorma-autolla paketteja noutavia sorvareita ja muita työntekijöitä”, valottaa Roima.

Lainvalvojan näkökulmasta maailmaa katsova Roima näkee koulutuksen yksinomaan hyvänä asiana.

”Koulutuksen ansiosta esimerkiksi kuormanvarmistamisessa on menty todella paljon eteenpäin, eikä kentällä tarvitse enää keskustella kuormanvarmistamisen tarpeellisuudesta. Koulutuksessa kuljettajille voidaan kertoa ajantasaista ja oikeaa tietoa korvaamaan laivamessistä ja tienvarsikuppilasta saatua tietoa”, pohtii Roima, jonka mukaan yritysten sisällä vallitseva sosiaalinen paine saattaa kuitenkin ylläpitää vanhoja – usein virheellisiä toimintamalleja.

Roiman mukaan kuljettajat ovat haasteellinen ryhmä koulutettavaksi, sillä kuljettajat ovat kriittinen, mutta samalla myös vastaanottavainen ryhmä, joka vaatii vastauksia kysymyksiinsä heti. Siksi kuljettajakoulutuksessa vaaditaan aina ammattitaitoinen ja asiansa osaava kouluttaja, joka osaa esittää oikeita vastauksia koulutuksessa esiintyneisiin kysymyksiin.

www.ammattipatevyyskouluttajat.fi

Ari Perttilä