Kuljettajakoulutuksella parempaan talouteen

– Kuljetusalan koulutuksen tämän hetken kiivaimmat puheenaiheet ja samalla suurimmat virheelliset uskomukset liittyvät kuljettajien jatkokoulutukseen, kertoo koulutusvastaava Tuure Säkkinen TTS Koulutuksesta, yhdestä maamme suurimmista ja perinteikkäimmistä kuljetusalan kouluttajista.

Säkkinen saa lähes päivittäin oikoa kuljettajien ja autoilijoiden keskuudessa liikkuvia virheellisiä tietoja jatkokoulutusdirektiivistä ja sen vaikutuksista. Varsin moni koulutusvelvoitteen piiriin kuuluva kuljettaja haluaisi venyttää koulutuksen vuoteen 2013 tai 2014, koska uskoo viisi vuotta voimassa olevan ammattipätevyyden alkavan koulutuspäivästä.

– Tämän viisivuotiskauden voimassaolokausi riippuu ammattipätevyyden hakupäivästä. Haettaessa ammattipätevyyttä ajalla 10.3.- 10.9.2013 tai 10.3.- 10.9.2014 on ammattipätevyys voimassa 10.9.2018 tai 10.9.2019 saakka. Haettaessa ammattipätevyyttä aikaisemmin, alkaa viisivuotiskausi viimeisestä koulutuspäivästä, painottaa Säkkinen patistaen kuljettajia koulutukseen pikimiten.

Jakamalla koulutus pitkälle ajanjaksolle voidaan kuljettajille räätälöidä heidän tarpeidensa mukaista, mielekkäänä koettavaa koulutusta. Jättämällä koulutus viimeiselle vuodelle on vaara, että koulutuksen aiheet eivät sivua omaa työkenttää, jolloin koulutuksen hyödyt jäävät ulosmittaamatta.

Koulutus on tuttu juttu

Direktiivin mukanaan tuoma koulutusvelvoite on Säkkisen mukaan herättänyt tarpeettoman paljon kysymysmerkkien tulvaa ja vastarintaa.

– Kuljettajat istuvat jo nykyisellään monissa koulutustilaisuuksissa. Esimerkiksi ADR-, tieturva-, työturva- ja trukkikoulutus yhdessä hygieniapassin kanssa ovat entuudestaan tuttuja koulutuksia monelle kuljettajalle, muistuttaa Säkkinen.

Direktiivi toki lisää koulutusmääriä, mutta samalla se tekee olemassa olevasta koulutuksesta aikaisempaa järjestelmällisempää ja sitä kautta myös laadukkaampaa.

– Koulutustarjonnan valtameressä kannattaa muistaa sekin, että kaikki tarjolla oleva koulutus ei välttämättä täytä ammattipätevyysvaatimuksia. Esimerkiksi ADR-koulutus ei kartuta koulutusmäärää, mikäli kouluttajalla ei ole jatkokoulutuslupaa, muistuttaa Säkkinen.

AKE:sta saatujen tietojen perusteella on henkilö- ja tavaraliikenteen kuljettajien koulutuspäiviä rekisteröity reilut 49 000. Arvioiden mukaan koulutusvelvoite koskettaa 80 – 100 000 kuljettajaa, joilla on oltava takanaan viisipäiväinen koulutusjakso joko vuoden 2013 tai 2014 syyskuuhun mennessä.

Konkreettisia vaikutuksia

Ammattipätevyysdirektiivin mukaisia jatkokoulutusohjelmia on tähän mennessä hyväksytty noin 900, eli tarjonta on varsin laaja-alaista. Säkkisen mukaan polttoaineen hinnannousu viime vuonna lisäsi kiinnostusta taloudellisen ajamisen koulutuksesta, nyt mielenkiinto tuntuu suuntautuvan ainoaan pakolliseen aihepiiriin, ennakoivan ajon koulutukseen.

– Taloudellisen ajon koulutuksesta voidaan tulokset mitata rahassa nopealla aikataululla, tietää Säkkinen esitellessään pidetyn koulutuksen tuloksia.

Reilun kymmenen kuljettajan koulutuspäivä alkoi koelenkillä, jonka kuljettaja ajoi omien tottumusten mukaan. Teoriajakson jälkeen samainen lenkki ajettiin kouluttajan oppien mukaan.

– Kuljettajakohtainen polttoainetalous parani kolmesta kolmeenkymmeneen prosenttia, koko ryhmän osalta pääsimme 16 prosentin säästöön, kertoo Säkkinen.

Polttoaineen kulutusta 30 prosentilla vähentäneellä kuljettajalla oli reilun 20 vuoden ajokokemus tavaraliikenteessä, joten kyseessä oli ammattimies. Säkkisen mukaan polttonesteen kulutuksen suuri määrä johtui 20 vuotta sitten omaksutusta ajotavasta.

– Hän ajoi jatkuvasti pykälää liian pienellä vaihteella, 1990-luvun opit eivät päde enää 2000-luvun moottoritekniikan yhteydessä, painottaa koulutusvastaava, jonka mukaan taloudellisen ajon koulutuksen avulla päästään helpostikin viiden prosentin säästöön polttonestetaloudessa.

– Vuotuisella 120 000 kilometrin ajosuoritteella autolla, jonka kulutus asettuu tasolle 30 l/100 km, alentaa viiden prosentin säästö kulutusta 1800 litralla. Kymmenen auton kuljetusyrittäjä säästää viiden prosentin vähennyksellä 18 000 litraa, kertoo Säkkinen laskiessaan litroja ruutupaperille.

Luokassa vai ohjaamossa?

Valtaosa koulutuksista järjestetään luentotyyppisinä luokkaopetuksina, joissa keskustelu ja vuorovaikutus ovat olennainen osa oppimista. Parhaan palautteen ovat kuitenkin saaneet käytännön harjoitukset, esimerkiksi ennakoivan ajon koulutukset ajoharjoitteluradalla.

Ajoharjoittelun suosiota rajoittaa paljolti koulutuksen hinta, joka kohoaa ratamaksun ja kouluttajien määrän myötä. Luokkatiloissa yhtä kouluttajaa kohden voi olla 36 koulutettavaa, kun ajoharjoittelussa kouluttajaa kohden saa olla enintään kuusi koulutettavaa. Säkkisen mukaan yleisin jako on kolmen teoriatunnin yhdistäminen neljään ajotuntiin.

– Liukkaan kelin koulutuksen jälkeen niin nuoret kuin alalla jo pidempäänkin työskennelleet ovat olleet yksimielisiä päivän annista. Monet toivoisivat tämäntyyppistä koulutusta jokaiselle syksylle, tietää Säkkinen.

Radalla voidaan harjoitella turvallisesti hätäjarrutuksen tekemistä, mutta siellä voidaan havainnollistaa myös teknisten vikojen, kuten jarrujärjestelmän häiriöiden vaikutuksia jarrutukseen.

Mistä niitä uusia kuljettajia tulee?

Kuljetusala on viime aikoina ollut huolissaan lähinnä alalla jo olevien kuljettajien jatkokoulutuksesta, vaikka olennaista olisi myös uusien osaajien löytäminen eläkkeelle tai muille aloille siirtyvien osaajien tilalle. TTS on perinteisesti ollut vahva toimija aikuisten kuljettajakoulutuksessa, nyt huomio on käännetty myös nuoriin tulevaisuudenlupauksiin.

– Tänä vuonna meillä aloitti 47 logistiikan perustutkinnon opiskelijaa, jotka valmistuvat kolmen vuoden kuluttua joko henkilö- tai tavaraliikenteen kuljettajaksi, kertoo koulutuspäällikkö Esa Ikäheimo.

Taantuman vaikutukset ovat Ikäheimon mukaan olleet kaksijakoisia; Koulutuksen hakijamäärät ovat kasvaneet ja tämän myötä koulutukseen on voitu valita entistä paremmin alalle soveltuvia koulutettavia, joiden opiskelumotivaatio on korkealla. Toisaalta koulutuksesta valmistuneiden työllistyminen on jäänyt aikaisempia vuosia alhaisemmalle tasolle.

– Viime vuonna lähes jokainen koulutuksesta valmistunut kuljettaja sai työpaikan heti valmistuttuaan, nyt varsinkin tavaraliikenteen puolella on joutunut tekemään enemmän töitä saadakseen työ- ja työssäoppimispaikan, tietää Ikäheimo.

Puolustusvoimat on ollut ja on edelleenkin varsin merkittävä kuljettajakouluttaja Suomessa, vaikka koulutuksen toteutus hoidetaankin nykyisin ulkopuolisin voimin. TTS kouluttaa Santahaminan varuskunnassa vuosittain lähes 200 varusmieskuljettajaa, jotka saavat palveluksen aikana perustason ammattipätevyyden.

Ari Perttilä