Uutiset
KAR-Lehtonen Oy nojaa yhteistyöhön säiliövalmistuksessa
Liedossa toimiva KAR-Lehtonen Oy on varustanut ja rakentanut suomalaisten liikennöitsijöiden toiveiden mukaisia säiliöajoneuvoja liki neljän vuosikymmenen ajan. Tulevaisuuteen katsotaan luottavaisesti yhteistyöhön nojaten.
Suomalaiset säiliöautomarkkinat ovat kooltaan varsin maltilliset ja piirteiltään aavistuksen vanhoilliset. Alan parissa toimivat valmistajat ovat vahvoja, mutta samalla kooltaan pieniä yrityksiä verrattuna eurooppalaisiin valmistajiin. Liedossa toimiva KAR-Lehtonen Oy on Markku Lehtosen luotsaamana löytänyt luotettavan ja samalla vakiintuneen asiakaskunnan. Asiakaslähtöistä kalustoa rakennetaan enenevissä määrin yhteistyöhön nojautuen.
”Kokonaismassauudistus, öljy-yhtiöiden uudet kuljetussopimukset sekä bitumikuljetuksissa käytettyjen terässäiliöiden käyttöiän päättyminen ovat kaikki kasvattaneet säiliökaluston kysyntää”, summaa Markku Lehtonen alan nykytilaa. Samalla hän kuitenkin toteaa, että kentällä on varsin paljon patoutunutta investointitarvetta, koska alan yrittäjät ovat investoineet kalustoon kuluvalla vuosikymmenellä hyvin maltillisesti.
”Kysynnän elpymisestä huolimatta uskon investointien olevan vielä edessäpäin, viittaa Lehtonen patoutuneeseen investointitarpeeseen.
”Massauudistus lisäsi neliakselisten autojen kysyntää, mielestäni kalustoa vaihdetaan edelleen normaalin kierron mukaan. Siinä mielessä muutos ei lisännyt säiliöautokauppaa”, summaa Lehtonen, jonka mukaan siirtyminen neliakselisiin vetoautoihin on lisännyt jonkin verran säiliöihin tehtäviä muutostöitä.
”Uudehkot, alle kymmenvuotiaat säiliöt voidaan päivittää varsin vaivatta kooltaan suuremmiksi, mikä osaltaan vähentää uudisrakentamisen tarvetta. Toisaalta käytössä on edelleen paljon tätä vanhempia säiliöitä, joiden koon kasvattaminen ei ole mahdollista”, tietää Lehtonen viitaten säiliövalmistusta sääteleviin lakipykäliin.
Lehtosen kokemuksen perusteella kuljetusyrittäjät ovat hankkineet isompia vetoautoja varsin maltillisesti:
”Monet ovat hankkineet muutaman yksikön paljolti vertailupohjan saamiseksi”, linjaa Lehtonen, jonka mielestä lakiuudistuksessa olisi voitu kiinnittää enemmän huomiota myös puoliperävaunuihin.
”Puoliperävaunuyhdistelmä on lyhyellä ajomatkalla erittäin kilpailukykyinen ja kustannustehokas vaihtoehto varsinkin asema-ajossa. Massauudistuksella puolikkaat jäivät aiempaa huonompaan asemaan”, harmittelee Lehtonen, jonka mukaan kokemukset Ruotsissa käytetyistä 60-tonnisista puoliperävaunuyhdistelmistä ovat varsin myönteisiä.
”Säiliöiden rakenteita, muotoa ja valmistusta säädetään lakitekstein varsin tarkoin, mikä omalta osaltaan tekee työstämme selkeää ja suoraviivaista. Toisaalta alan parissa toimivat kuljetusyritykset ovat perinteisesti olleet Suomessa pieniä, jolloin yksilöllisyyden merkitys on korostunut”, summaa Lehtonen, joka haluaa nojata enenevissä määrin alan muiden toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön.
”Olimme jo 1990-luvulla varsin ennakkoluulottomia hankkiessamme säiliön vaippoja suuremmilta alan toimijoilta. Pari vuotta sitten ostimme Italiasta valmiin kaasusäiliön ja viime syksystä alkaen olemme käyttäneet Saksassa valmistettuja säiliöitä”, kertoo Lehtonen, jonka mukaan valmiiden säiliöiden hankintaan ohjaa kustannustehokkuus yhdessä rakenteellisten erojen kanssa.
Eurooppalainen valmistustapa tekee säiliön väliseinistä joustavia, jolloin tyypilliset seinien kohdalle syntyvät repeämäongelmat poistuvat.
”Vaipan valmistaminen on hyvin käsityövaltainen ja aikaa vaativa työvaihe. Perävaunusäiliössä on helposti 150 metriä hitsaussaumaa, jonka tekeminen vaatii lähestulkoon laboratorio-olosuhteet”, kuvaa Lehtonen säiliövalmistuksen vaiheita.
”Yhteistyön kautta haluamme olla enemmänkin kokoonpanija kuin polven päällä tuotteita valmistava verstas”.
Yhteistyö ulkomaisen, tässä tapauksessa saksalaisen Kurt Willig GmbH & Co. KG:n kanssa on varsin yksinkertaista juuri alan tarkan sääntelyn johdosta.
”Saksassa luetaan samaa lakikirjaa kuin Suomessa, mikä omalta osaltaan madaltaa kielimuuria”, kuvaa Lehtonen yhteistyötä. Toimitusjohtajan mukaan saksalaiskumppanin vuotuinen valmistusmäärä on noin kolmin/nelinkertainen Suomen vuotuiseen säiliövalmistukseen verrattuna, mikä tuo mukanaan tehokkuutta valmistukseen.
Ensimmäinen saksalaissäiliö saapui Suomeen viime vuoden lopulla ja tätä kirjoitettaessa työn alla oli jo viides saksalaisen säiliön ympärille rakennettava yksikkö. Lehtosen mukaan säiliöitä ja perävaunuja on rakennettu nyt lähinnä tuotanto-ohjatusti, joskin jokainen on löytänyt käyttäjän jo ennen valmistumistaan.
Perheyritystä luotsaavan Lehtosen mukaan Suomessa toimivan pienyrityksen on löydettävä hinnan sijaan muita kilpailutekijöitä.
”Tuotantokustannukset ovat Suomessa monesti korkeat, mikä näkyy lopputuotteen hinnassa. Meidän on voitava tarjota asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa räätälöityjä ratkaisuja, joissa laatu ja tekniset ominaisuudet ratkaisevat”, pohtii Lehtonen, jonka mukaan tuotekehitys vaatii niin innovatiivisia loppukäyttäjiä kuin tervettä kilpailuakin eri toimijoiden välillä.
Vuonna 1971 perustettu KAR-Lehtonen Oy valmisti ensimmäisen autosäiliön vuonna 1976, jonka jälkeen perheyrityksessä on keskitytty yksinomaan palavien nesteiden kuljettamisessa käytettävän kaluston valmistamiseen ja kunnossapitoon.
”Meillä on vahva asiakaskunta kotimarkkinoilla, joskin Ruotsi oli meille varsinkin 1990-luvulla se hengissä pitävä alue”, kertoo Lehtonen katsoen samalla tulevaisuuteen, joka on ainakin osittain hiukan sumuinen.
”Säiliöautojen määrä on vähentynyt jatkuvasti lähinnä käytön tehostumisen ja kuljetusliikkeiden koon kasvun kautta. Tosin nestemäisiä polttoaineita käytetään myös jatkossa, jolloin tarvitaan myös säiliöautoja”, päättää Markku Lehtonen.
Lue seuraavaksi
