Uutiset

Kuljetuskalusto

40 000. Närkon valmistama yksikkö liikenteeseen



Närpiöläinen Oy Närko Ab saavutti merkittävän virstanpylvään valmistamalla 40 000. yksikkönsä ja raportoi vahvasta tilauskannasta haastavasta maailmantilanteesta huolimatta. Yhtiö tavoittelee tuotannon kasvua investointiohjelmalla, joka tähtää tuhannen yksikön vuosittaiseen valmistusmäärään vuoteen 2030 mennessä.

Närpiöläisen raskaan kaluston kuormakorien ja perävaunujen valmistajan Oy Närko Ab:n henkilökunnalla oli tammikuun lopussa perusteltu syy nauttia täytekakkukahvit. 40 000. yhtiön valmistama yksikkö oli valmistunut muutamaa päivää aiemmin ja lähtenyt asiakkaalle. Kyseessä on kolmeakselinen kokosivuaukeavalla FRC-luokitellulla kuormakorilla varustettu puoliperävaunu.

Vuosi 2025 oli Närkolle hyvä

”Päättynyt vuosi 2025 oli Närkolle hyvä siitäkin huolimatta, että maailma ympärillä voisi antaa olettaa ehkä muuta. Me kuitenkin onnistuimme, ja tilauskantammekin on hyvä. Myyntitiimimme on ollut ahkera ja ansaitsee kiitoksen”, toteaa Närkon toimitusjohtaja Niclas Pärus.

Hänen mukaansa Närkolla yleinen talouden tilanne näkyy siinä, että rakentamista palveleviin kuljetuksiin päällirakenteiden tai perävaunujen kysyntää on ollut miltei olematonta.

”Panostamme yhä vahvemmin luokiteltujen kuormakorien ja perävaunujen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Myös puolustussektori on meille tärkeä asiakasryhmä, mikä näkyy muun muassa räjähteille, ammuksille ja muille vaarallisille aineille soveltuvan ADR EX III -luokitellun kaluston kasvaneena kysyntänä.”

Valistuneen arvion mukaan noin kaksi kolmannesta Närkon tuotannosta kautta aikain on ollut perävaunuja ja kolmannes autojen päällirakenteita. ”Neljän nollan” valmistusnumerot ovat osuneet perävaunuille, kuten viimeisin, eli 40 000 tälle sivuaukeavalle puoliperävaunulle.

Pärus kertoo, että Närko on ollut virallisesti NATO-hyväksytty toimittaja jo vuosia, ja yhtiö on mukana liittokunnan hankintaportaalissa. Monen valtion puolustusvoimat ovatkin Närkon asiakkaita, mutta ADR-luokiteltuja yksiköitä toimitetaan yhä enemmän myös siviiliasiakkaille. Hän arvelee sen olevan osoitus siitä, että eri maiden puolustusvoimat ostavat kuljetuspalveluita yhä enemmän myös siviilitoimijoilta.

Kaiken kaikkiaan globaali poliittinen tilanne näkyy toisinaan muutenkin kuin asiakasprofiilissa. Maailmalla kärjistyneiden konfliktien seurauksena asetetut talouspakotteet ovat aiheuttaneet hetkittäin epävarmuutta komponenttien saatavuuteen.

”Kansainvälinen tunnettu komponenttitoimittaja saattaa valmistaa jotakin tiettyä komponenttia vain yhdessä tehtaassa, joka sattuu sijaitsemaan sellaisessa maassa, johon kohdistuu pakotetoimia. Me voimme joutua sitten ongelmiin, kun toimitukset häiriintyvät”, harmittelee Närkon Suomen myyntijohtaja Krister Nyholm.

Pyöreitä lukemia

Närko on perustettu vuonna 1959 täyttämään paikallisten maataloustuottajien kuljetusvälinetarpeita. 30 vuotta tuotannon aloittamisen jälkeen vuonna 1989 valmistui 10 000:s yksikkö, neliakselinen täysperävaunu, jonka päällirakenteena oli verhokapellilla katettu lava. Asiakkaana oli vaasalainen Oy P. Nyholm Ab, jonka kerrotaan aikanaan olleen Pohjoismaiden suurin yksityisessä omistuksessa ollut kuljetusliike.

Syyskesällä 1989 luovutettiin 10 000. Närkon valmistama yksikkö, joka oli neliakselinen täysperävaunu. Sen käyttöönotto ennakoi seuraavassa vuodenvaihteessa tullutta asetusmuutos, mikä salli seitsemänakseliselle yhdistelmälle 56 tonnin ja talviaikana 60 tonnin kokonaispainon. Vuodesta 1993 60 tonnia oli sallittu ympäri vuoden.

Seuraavan kymmenen tuhannen yksikön valmistamiseen kului enää 11 vuotta, ja sitäkin seuraavat kymmenen tuhatta yksikköä valmistuivat samaan tahtiin. 20 000. yksikkö oli kapellipuoliperävaunu, joka toimitettiin Nybrok Oy:lle vuonna 2000, ja järjestysnumeron 30 000 sai neliakselinen sivuaukeava täysperävaunu, joka toimitettiin Ruotsiin Smålands Logistik -yhtiölle vuonna 2011.

Numero 40 000 luovutettiin siis tämän vuoden tammikuun lopulla. Sivuaukeava puoliperävaunu liittyi PNO:n kalustoon.

Kasvuun tähtääviä investointeja

Närko Group -konsernin toimitusjohtaja Mikael Louhi kertoo, että matemaattisesti laskien keskimääräinen vuosituotanto on ollut noin 600 yksikköä, mikä oli suunnilleen myös viime vuoden tuotantomäärä.

”Tuotettujen yksiköiden lukumäärä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa kokonaisuudesta. Enimmillään on vuodessa valmistettu 1 800 yksikköä, joista kapellipuoliperävaunuja on ollut yli tuhat. Vaikka yksikkömäärä on nykyään selvästi pienempi, on nykyinen liikevaihtomme lähempänä tuotettujen yksiköiden huippuvuosien liikevaihtoa, sillä nykyisin valmistamme paljon enemmän osaamista ja työtä vaativia, ja siten arvokkaampia tuotteita”, hän sanoo.

Reilusti kakkosia ja nollia. 20 000. yksikkö lähti kansainväliseen liikenteeseen vuonna 2000.

Louhi jatkaa, että nykyisen kaltaisella tuotevalikoimalla tavoitteena on kasvattaa tuotantoa vuoteen 2030 mennessä noin tuhanteen yksikköön vuodessa. Sitä silmällä pitäen Närko on investoinut merkittävästi tuotannon sujuvoittamiseen. Närpiön tehtaalla on otettu käyttöön hitsausrobotti sekä uudistetut teräsraepuhaltamo ja maalaamo.

”Teuvalle valmistuu uusi moderni elementtitehdas, jossa pystytään valmistamaan tehokkaasti suuriakin korielementtejä, joita nykyisin tarvitaan yhä enemmän. Rakennus on jo valmiina, ja koneiden asentamisen jälkeen tehdas otetaan käyttöön ennen kesälomia. Investoinnin arvo on yli kuusi miljoonaa euroa.”

Pohjoismaissa tapahtuu

Norja on Närkolle tärkeä markkina-alue, sillä sinne suuntautuu noin 25 prosenttia yhtiön viennistä. Norjan myyntiyhtiö Norske Närko onkin saanut osansa Närkon investoinneista, ja uuteen korjaamoon Raufossissa on käytetty noin kahden miljoonan euron verran Norjan kruunuja.

Vuonna 2011 valmistunut ruotsalaiselle asiakkaalle toimitettu neliakselinen sivuaukeava täysperävaunu sai valmistusnumerokseen 30 000.

Tanskassa puolestaan edustus on siirtynyt uudelle toimijalle. Poulsen Trucks & Trailers ApS Horsensissa on yli 40 vuotta toiminut, raskaan kaluston myyntiä harjoittava yritys, ja on tunnettu toimija Tanskassa.

Tällä hetkellä Närkon tuotannosta noin puolet menee vientiin erityisesti Pohjoismaihin, mutta myös Baltiaan ja muualle Eurooppaan.

”Olemme onnistuneet parantamaan kannattavuutta. Se antaa meille hyvät mahdollisuudet toteuttaa strategiamme mukaisen kasvun edellyttämiä investointeja tarvittaessa ripeälläkin aikataululla”, sanoo Mikael Louhi päätteeksi.




Viikon tärppi


Lue seuraavaksi