Lunta ja pakkasta – sitä sanotaan talveksi

Vuosi 2026 on alkanut varsin talvisissa olosuhteissa. Lumipeite on saatu koko maahan, ja se tietää työtä teiden talvihoidon parissa työskenteleville.

Pimeänä vuodenaikana maanpinnan jonkinlainen lumipeite on eduksi, sillä se lisää valoisuutta ja helpottaa havainnointia liikenteessä, edellyttäen, ettei se pöllyä tiellä. Pöllyävä lumi peittää nopeasti takavalot, eivätkä nykyisin suositut led-takavalot tuota ilman erillistä lämmitysvastusta riittävästi lämpöä sulattaakseen lumen pois. On siis säännöllisesti jalkauduttava puhdistamaan valaisimet.

Pöllyävä lumi kertyy ajoneuvon rakenteisiin joskus melko salakavalastikin. Yhdistelmässä voi olla lumikuormaa parikin tonnia, eikä ajoneuvo silti näytä äkkivilkaisulla kovinkaan lumiselta. Totuus paljastuu, kun maantienopeudessa yhdistelmällä ylittää sillan liikuntasauman ja muhkea määrä lunta tipahtaa tielle. Mikä mainio mahdollisuus uusien Elinvoimakeskusten tienpidon asiantuntijoille selvittää, mitkä siltojen saumat vaativat kiireellisimmin korjausta!

Perävaunuvalmistajat ovat ainakin Suomessa jo jonkin aikaa pyrkineet toteuttamaan rakenteet siten, että lumen ja muun niin sanotun loiskuorman kertyminen olisi mahdollisimman vähäistä. Toimivat ratkaisut parantavat kuljetustaloutta ja liikenneturvallisuutta.

Pakkastakin on vuoden ensimmäisinä päivinä ollut sen verran, ettei vuodenajasta ole epäselvyyttä. On laajalti tunnustettu tosiasia, että käsineet pysyvät kuivina ja tallessa hyvin, kun pakkasta on kolmisenkymmentä astetta. Hyttysetkään eivät ole kiusana ulkotöissä.

Vaikka pakkaskeleissä on hyvätkin puolensa, aiheuttaa se myös harmia ja toisinaan enemmän työtä. Oikein kovalla pakkasella muoviset ja teräksiset rakenteet haurastuvat ja voivat särkyä tavanomaista vähäisemmästä kuormituksesta. Alumiini on siinä mielessä kiitollinen materiaali, että se sitkistyy kovalla pakkasella.

Pakkasilla koneissa ja ajoneuvoissa käytettävien nesteiden viskositeetti alenee, eli ne muuttuvat jäykemmiksi. Moottorin, voimansiirron ja hydrauliikan käyttö on kovalla pakkasella aloitettava varovasti, jotta ei vaurioita ei pääse syntymään. Polttoaineen ja jäähdytysnesteen on kestettävä riittävästi pakkasta. Näillä keleillä vääriin paikkoihin kertynyt kosteus ja vesi jäätyvät ja aiheuttavat harmia.

Oma lukunsa on dieselmoottoreiden pakokaasuissa olevien typen oksidien neutralointiin käytettävä reagenssi, joka paremmin tunnetaan markkinointinimellään AdBlue. Se on standardin mukainen kemiallinen aine – käytännössä urealiuos, jonka pakkaskestävyys on pohjoismaisiin oloihin luvattoman huono, -11 astetta Celsius-asteikolla. Jotta neutralointi toimisi ja päästörajat saavutettaisiin myös kovemmilla pakkasilla, ajoneuvovalmistajat ovat parhaansa mukaan joutuneet paikkaamaan käytettävän aineen kehnoja talviominaisuuksia erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Tulokset eivät välttämättä mairittele.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on tehnyt työtä ongelman ratkaisemiseksi muun muassa tekemällä videomuotoista dokumentaatiota urealiuoksen käyttämisen ongelmista ja niiden seurauksista Suomen Lapissa. Asiaa on tarkoitus tuoda tiedoksi päättäjille Euroopan Unionissa.

Reagenssiongelman ratkaisuun on onneksi näkyvissä hienoista valoa, sillä suomalaiset Kemion Oy:n kemistit ovat kehittäneet perinteisen urealiuoksen kanssa yhteensopivan ja samat typen oksidien neutralointiominaisuudet omaavan reagenssiaineen, jonka kestää 30 astetta pakkasta. Defrosta-niminen aine on tänä talvena testikäytössä, ja toivon mukaan siitä saataisiin ratkaisu dieselautojen käyttäjien arkeen.

Raikkaita talvikelejä!

---

Kuvitus: Pauli Maukonen