Liikennevakuutuksen kattavuudesta urakointitöissä

Reilu vuosi sitten Suomessa astui voimaan uusi liikennevakuutuslaki. Se edellyttää esimerkiksi, että kaikki yli 25 kilogrammaa painavat tai moottorilla yli 25 kilometriä tunnissa kulkevat laitteet tulee vakuuttaa. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi sähköpotkulaudat ja mahdollisesti myös ruokarobotit. Poikkeuksiakin on.

Monet rekisteröimättömät kulkupelit vaativat liikennevakuutuksen silloin, kun niillä ajetaan. Erityisesti piha- ja mökkikäytössä olevien ajoneuvojen kohdalla vakuuttamisvelvollisuus voi yllättää.

Vakuuttamisen näkökulmasta tilanne on selkeä. Ennen liikkeelle lähtöä on syytä selvittää ajoneuvoon sovellettavat liikennesäännöt sekä vakuuttamiseen liittyvät asiat.

Rekisteröidyillä ajoneuvoilla vakuutuksen tulee olla lähtökohtaisesti aina, mutta myös monet rekisteröimättömät kulkupelit vaativat liikennevakuutuksen silloin, kun niillä ajetaan. Vakuutettavia ovat myös muun muassa teloilla kulkevat ajoneuvot, kuten moottorikelkat, sekä erikoisvalmisteiset ajoneuvot, kuten entiset puolustusvoimien ajoneuvot ja vaikka siviilirekisterissä olevat panssariajoneuvot.

Liikennevakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia moottoroituja ajoneuvoja, jos niiden paino ylittää 25 kg tai nopeus 25 km/h. Sillä ei ole merkitystä, missä kulkupeliä käyttää. Vakuuttamisen osalta liikenteen määritelmä on laaja – sillä tarkoitetaan kaikkea ajoneuvolla ajamista, olipa ajopaikkana piha, parkkipaikka, järven jää tai metsäpolku.

”Vaikka ajoneuvo olisi vain harrastekäytössä, se kuuluu silti vakuuttaa. Monet erikoisemmat ajoneuvot mielletään leluiksi tai harrastusvälineiksi, ja vakuuttaminen saattaa unohtua”, kertoo Liikennevakuutuskeskuksen vakuutuspäällikkö Lauri Linna.

Jos ajoneuvon vakuuttamisvelvollisuus mietityttää, asia kannattaa selvittää. Vakuuttamatta jätetty ajoneuvo voi johtaa merkittäviin kuluihin, ja vahingon sattuessa kuljettaja ei ole vakuutussuojan piirissä. Epäselvissä tapauksissa vakuutusyhtiö tai Liikennevakuutuskeskuksen verkkotesti auttavat arvioimaan, onko ajoneuvo liikennevakuutettava.

25/25-säännön mukaan liikennevakuutus koskee myös työkoneita, mutta osa rekisteröimättömien koneiden vahingoista jää liikennevakuutuksen ulkopuolelle.

Poikkeuksen pääsääntöön muodostavat sellaiset moottorityökoneet, joita ei tarvitse rekisteröidä ja joiden nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa. Niitä ei vakuuteta, vaikka koneiden paino yleensä on enemmän kuin 25 kilogrammaa.

Rekisteröintiin puolestaan vaikuttaa se, missä laitetta käytetään. Yleiseltä liikenteeltä eristetyllä alueella käytettäviä moottorityökoneita ei tarvitse rekisteröidä.

Uudistukseen liittyy toki muutakin huomioitavaa. Urakoitsijoille se toi mukanaan rajoituksia kaivuuvahinkojen korvaamiseen. Lain nojalla jatkossa ei liikennevakuutuksesta korvata kaivamisesta aiheutuvia omaisuusvahinkoja, kuten erilaisten kaapeleiden tai putkien vaurioitumisia kaivamisen yhteydessä.

Sen sijaan tiealueella tapahtuvan kaivuutyön yhteydessä aiheutuneet muut vahingot, jotka eivät johdu suoraan kaivamisesta ja kohdistuvat toimintaan osallistumattomiin sivullisiin, katetaan edelleen liikennevakuutuksesta. Jos esimerkiksi kaivukoneen ylävaunu kääntämisen yhteydessä osuu ohiajavaan ajoneuvoon, vahinko korvataan edelleen liikennevakuutuksesta.

Jos kaivutyössä sen sijaan vahingoitetaan esimerkiksi maanalaisia kaapeleita tai putkia, vahinkoa ei korvata liikennevakuutuksesta. Vakuutuksesta ei korvata myöskään vaurioista mahdollisesti aiheutuvia seurannaisvahinkoja tai puhtaasti taloudellisia menetyksiä.

Liikenneväylän ulkopuolella tapahtuvan kaivuutyön seurauksena aiheutuneita henkilö- ja omaisuusvahinkoja ei korvata jatkossakaan liikennevakuutuslain nojalla edes sivullisille.

”Moottoriajoneuvoilla tehtävät työsuoritukset, kuten kaivukoneella tehdyt kaivuutyöt, edustavat yritystoiminnan tyypillisiä riskejä, eivätkä ajoneuvon liikenteessä käyttämisestä johtuvia riskejä. Siksi kaivuutyöt jätettiin liikennevakuutuslain uudistuksessa korvauspiirin ulkopuolelle”, sanoo Liikennevakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Antti Tuulensuu.

Säännös rajaa omaisuusvahinkojen korvattavuutta liikennevakuutuksesta, mutta ei poista toiminnanharjoittajien mahdollista vahingonkorvausvastuuta. Käytännössä osa liikennevakuutuksella katetuista riskeistä siirtyy vapaaehtoisen vakuutuksen, kuten vastuuvakuutuksen, piiriin.

Myös liikenneväylien kunnossapitoon liittyvien töiden vakuuttamisessa on omat rajoituksensa.

“Liikenneväylien aurauksen, hiekoittamisen tai lakaisun yhteydessä moottoriajoneuvoilla aiheutetut vahingot tulevat lähtökohtaisesti korvattaviksi liikennevakuutuslain nojalla vastaavasti kuin muidenkin moottoriajoneuvojen aiheuttamat liikennevahingot. Vahinkojen korvattavuudessa voi olla kuitenkin rajoituksia riippuen siitä, mihin vahinko on kohdistunut. Esimerkiksi aurauksen seurauksena vaurioitunutta tienpinnoitetta tai vaurioituneita kanttikiviä tms. ei korvata liikennevakuutuslain nojalla (LVL 42 §)”, tarkentaa korvauspäällikkö Antti Tuulensuu.

Maarakennus- ja vastaavia töitä harjoittavien toimijoiden onkin hyvä huomioida lain rajoitukset ja varmistaa, että tarvittavat vapaaehtoiset vakuutukset, kuten vastuuvakuutukset, ovat ajan tasalla.

Kuvitus: Pauli Maukonen