Hei me kierrätetään

Syyskuun puolivälissä pidetty Purkupäivä 2024 -tapahtuma tarjosi tänä vuonna runsaasti asiaa kierrätyksestä ja purkutyössä syntyvien materiaalien ja kokonaisten rakennusosien kierrätyksestä ja uusiokäytöstä. EU:n asettama tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 70 prosenttia rakennusjätteestä pystyttäisiin jalostamaan uusiokäyttöön. Tällä hetkellä Suomen prosentti on noin 60, joten tehtävää vielä on.

Professori Matti Kuittinen Aalto-yliopistosta esitteli grafiikan, jonka mukaan Suomi on edellä mainitulla prosentilla rakennusjätteiden kierrätyksessä Euroopan pohjatasolla. Ruotsi on meitä edellä ja alkaa olla EU-tavoitteessa eli ylittää nipin napin jo 70 prosenttia.

Hieman tilastossa ihmetytti sellaisten maiden kuin esimerkiksi Maltan, Kreikan ja Latvian 100 prosentin lukema. Tilastointi ja dokumentointi näissä kärkipaikoilla patsastelevissa maissa lienevät lievästi liioittelevia tai kyseessä voi olla kevyttä totuuden vääristelyä. Yhtä kaikki Suomella on vielä paljon tehtävää ennen kuin rakennusjätteiden kierrätys on Euroopan parhaiden maiden tasolla.

Meillä varmasti kallioperäisten kiviainesten helppo saatavuus rajoittaa esimerkiksi betonin kattavampaa uudelleenkäyttöä. Välimatkat ovat myös suuressa osassa Suomea pitkiä, eikä rakennusjätteiden kuljettaminen uusiokäyttöä ajatellen ole taloudellisesti järkevää.

Korkeat kustannukset rajoittavat myös kokonaisten osien, kuten vaikkapa betonipalkkien, ehjänä irrotusta ja uudelleen käyttöä. Monelta purkutyömaalta on mahdollista löytää paljonkin käyttökelpoista materiaalia, mutta mistä löytyy se maksava taho?

Purkupäivänä esiteltiin muutamia pilottikohteita, joita rahoitetaan erilaisilla hankerahoilla.

Tällainen on esimerkiksi betonielementtien kokonaisena purkuun ja uudelleenkäyttöön tähtäävä, EU:n 12,5 miljoonalla eurolla rahoittama ReCreate-hanke. Sen puitteissa purettiin Tampereen keskustassa sijaitsevan toimistorakennuksen elementtejä syksyllä 2023.

Leikkaamalla ja piikkaamalla tapahtuva irrottaminen on aikaa vievää ja maksaa tietenkin normaalia rikkovaa purkua enemmän. Kokonaisten elementtien purkaminen, käsitteleminen, kuljettaminen, tarkastaminen, mittaaminen ja mahdollinen korjaaminen lisäävät nekin kustannuksia reilusti. Eikä edellä mainittukaan menetelmä ihan päästöistä vapaata toimintaa ole.

Varmaa on, että edellä kuvatun kaltainen, uusiokäyttöön tähtäävä purkaminen vaatisi yleistyäkseen tukieuroja taakseen. Purettavissa rakennuksissa on betonin lisäksi runsaasti materiaaleja, jotka voitaisiin käyttää uudelleen. Alan ongelma on, että Suomesta puuttuu kunnollinen kiertotalouden myyntialusta.

Purkupäivä-tapahtumassa todettiin, että oikein ajoitettu uudelleenkäyttö ei vaikeuta tai viivästytä purkuprojektia. Uudelleenkäyttöön tähtäävä myyntityö kannattaa toteuttaa pääasiassa ennen purku-urakan kilpailutusta. Erilaisten irrotustöiden hinnoittelu tulee huomioida jo purku-urakan tarjouspyynnössä.

Tällä kertaa Purkupäivän yhteydessä ei palkittu vuoden kiinnostavimpia työmaita, mutta toki esiteltiin muutamia.

Ihan helpoimmasta päästä ei ole ollut Fortum Waste Solutions Oy:n toteuttama, VTT:n ylläpitämä isotooppitutkimukseen tarkoitetun reaktorin purku. Kyseessä on ensimmäinen käytöstä poistettu ydinreaktori Suomessa. Hanketta esitteli Marko Vuorela.

Sopimus kirjoitettiin jo vuonna 2020. Sisäosien purku alkoi erikoistyökaluin sekä tarkkaan suunnitteluun pohjautuen kesäkuussa 2023 ja valmistui lähes vuotta myöhemmin. Turha kait mainita, että tästä purkutyömaasta ei paljon kierrätykseen palikoita herunut. Ydinjätteen loppusijoituspaikka oli osoitteena.

Artikkelikuvitus: Pauli Maukonen