Blogi
Dieselpolttoaineen jakeluvelvoite on suhteeton
Viime vuosina maailmalla on herätty fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen ja sen tuomiin haittavaikutuksiin. Erinäisin toimenpitein on pyritty vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Erityisesti Euroopassa valiot ovat ryhtyneet toimenpiteisiin hiilidioksidipäästöjen suitsemiseksi.
Suomessa valtaapitävät ovat viimeaikoihin saakka halunneet jostain syystä pitää maatamme päästövähennysten mallioppilaana välittämättä juurikaan siitä, mitä vaikutuksia sillä on kansalaisten tai yritysten arkeen. Kehuja ja olalle taputuksia on saatu, mutta sillä on ollut euroissa mitattava hintansa.
Yksi esimerkki aiheesta on suhteeton polttonesteiden jakeluvelvoite. Suomessa on päätetty, että myytävään polttoaineeseen pitää sekoittaa tietty prosenttiosuus uusiutuvaa polttoainetta. Bensiiniin biopolttoainetta voi teknisten rajoitteiden takia sekoittaa enintään kymmenen prosenttia, sen yli menevä jakeluvelvoite on kompensoitava suuremmalla osuudella dieselin biokomponenttia, käytännössä HVO:ta eli vetykäsiteltyä kasvipohjaista öljyä.
LiikenneSuomi-ryhmä, eli Linja-autoliitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL sekä Taksiliitto, kertoo tiedotteessaan, että tänä vuonna 13,5 prosentin jakeluvelvoite nostaa dieselin litrahintaa noin 8–14 senttiä. Aiemmin on säädetty, että jakeluvelvoite nousee 28 prosenttiin vuoden 2024 alusta, mikä arvioiden mukaan nostaa dieselin litrahintaa 16–26 senttiä.
HVO on maailmanmarkkinoilla kallista, koska kysyntä on kovempaa kuin tarjonta. Vertailukelpoisia lukuja on saatavilla vuodesta 2021, jolloin maailmassa tuotettiin noin 6,5 miljoonaa tonnia HVO:ta. Samana vuonna Suomessa kulutettiin dieseliä noin 2,55 miljoonaa tonnia. Tuona vuonna jakeluvelvoite oli 18 prosenttia, minkä täyttämiseksi dieselistä 0,58 miljoonaa tonnia piti olla HVO:ta. Suomeen tarvittiin siis yhdeksän prosenttia maailman HVO-tuotannosta.
Kaikesta maailmassa valmistetusta dieselistä käytimme vuonna 2021 vain 0,18 prosenttia. HVO:n suhteellinen kulutus oli siis lähes 50-kertainen dieselin suhteelliseen kulutukseen nähden! Ei ihme, että polttoaine on kallista. Jakeluvelvoitteen nouseminen jo säädettyyn 28 prosenttiin tarkoittaa, että vastaisuudessa tarvitsemme lähes 15 prosenttia maailman HVO:sta. Tässä kohdassa päätöksiä tehtäessä suhteellisuudentaju ei ole ollut läsnä.
Jos haluttaisiin, että HVO:n tarve olisi samassa suhteessa dieselin kulutuksen kanssa, jakeluvelvoite tulisi olla 3,3 prosenttia. LiikenneSuomi-ryhmän tavoitteena on, että jakeluvelvoite alennetaan Suomessa kuuteen prosenttiin, niin kun Ruotsissakin tapahtuu vuoden 2024 alussa. Se tarkoittaisi Suomessa 8–14 sentin laskua dieselin litrahintaan.
Jakeluvelvoitteen alentaminen antaisi paremmat eväät myös laajemminkin maailman valtioille osallistua ilmastotalkoisiin, kun HVO:ta riittäisi muillekin, eikä vain kahdelle itseään johtavina ympäristönsuojelijoina pitävälle pohjoiselle kansakunnalle. Se, mitä Suomessa ja Ruotsissa jäisi jakeluvelvoitteen alentamisen myötä käyttämättä, käytettäisiin kyllä muualla, kustannukset vain jakautuisivat reilummin. Ilmastovaikutus on täsmälleen sama riippumatta siitä, missä biopolttoaine käytetään.
Ilmasto voi huonosti, se on kiistämätön tosiasia, ja ympäristöä on suojeltava. Se ei kuitenkaan voi tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Myös hyvinvoinnista on huolehdittava, ja joskus se tarkoittaa, että ympäristön kannalta ei tehdä parasta vaan vähiten huono valinta. Jos kansalaisten hyvinvointi rapistuu, se johtaa siihen, että ympäristöstä ei kyetä eikä edes haluta pitää huolta, ja lopulta sekä hyvinvointi että puhdas luonto menetetään. Ympäristöstä huolehtiminen ja taloudellinen hyvinvointi asetetaan usein vastakkain mustan ja valkoisen tavoin, mutta välillä on myös alue harmaan eri sävyjä, jolla kumpikin joustaa toisensa hyväksi.
Jakeluvelvoitteen nostaminen ei ole hopealuoti ilmastonlämpenemisen pysäyttämiseen. Tehokkaampaa on vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta kokonaisuutena, ja niissä talkoissa jokainen meistä voi omilla toimillaan kantaa helposti kortensa kekoon. Taloudellisella ajotavalla, tehokkaalla kuljetussuunnittelulla ja tarpeettoman ajamisen välttämisellä pysyy ympäristö ja lompakko paremmassa kunnossa. Yleensä vielä melko vaivattomasti.
Hyvää alkavaa kesää!
Kuvitus: Pauli Maukonen
Lue seuraavaksi
