Blogi

Arjen rytmihäiriöitä

Yhteiskuntatieteiden maisteri Timo Aho on selvittänyt väitöstutkimuksessaan yhteiskunnan muutosten vaikutusta autonkuljettajina toimivien miesten eli rekkamiesten työhön. Tutkimuksensa perusteella Aho sanoo, että rekkakuskin työtä tekemät miehet elävät eriasteisten sosiaalisten rytmihäiriöiden sävyttämää arkea. Rytmihäiriöllä hän tarkoittaa työrytmin ja työn ulkopuolisen elämän eritahtisuutta.

Ken on rekkakuskin ammattia harjoittanut, tietää, että työn ja vapaa-ajan aikataulujen sovittaminen on usein haastavaa, joskus miltei mahdotonta. Sen varaan, että rekkaa ajava perheenjäsen olisi ennalta määrättynä aikana sovitussa paikassa, ei useinkaan kannata laskea. Kuljettaja elää muun liikenteen, lainsäädännön ja logistiikkajärjestelmien määräämien aikataulujen mukaan, joihin omat vaikuttamisen mahdollisuudet ovat usein olemattomat ja ainakin perin vähäiset.

Myös itse työssä aikataulujen sovittaminen on toisinaan perin hankalaa. Kuinkahan moni tänäänkin painii päälle painavan pakollisen tauon ja asiakasyrityksen aukioloajan kanssa. Nämä asiat olivat tulleet myös tutkijalle selväksi, kun hän oli kuljettajien mukana ollut, haastatellut heitä, ja osallistunut jopa heidän työhönsä.

Pitikö tällaisia kaikille selviä asioita sitten tutkia? Ehdottomasti kyllä!

Rekkakuskin työn epä- ja pakkotahtisuus on selkeä kuormitustekijä sekä henkisesti että jossain määrin myös fyysisesti. Väitöskirjassaan Timo Aho esittää joukon toimenpiteitä rytmihäiriöiden vähentämiseksi, kuten logististen järjestelmien parempi integrointi. Myös ajo- ja lepoaikasäädöksiin sekä digitaalisen ajopiirturin tulkintaan tehtävät tarkistukset olivat Ahon kehityslistalla. Aiheesta on alalla pidetty parran pärinää jo vuosikausia, mutta mitään ei ole tapahtunut, vaikka selkeä tarve olisi.

Vaikka kuljettajan ammatin epäkohdat ovat laajalti tiedossa, tarvitaan asiasta myös tieteellistä tutkimustietoa, jotta muutoksia voidaan lähteä ajamaan. Nyt sitä on olemassa, kiitos Timo Ahon väitöstutkimuksen. Toivon, että väitöskirjasta on apua, kun tulevaisuudessa mietitään millä tavoin kuljettajien työtä voidaan muuttaa vähemmän kuormittavaksi. Väitöstutkimus on melko vahva selkänoja, kun asioista aletaan neuvotella.