Asiakkaiden tarpeet vaikuttavat maanteiden talvihoitoon

Maanteiden talvihoidon nyrkkisääntö on yksinkertainen: me Väylässä pidämme parasta huolta vilkasliikenteisimmistä teistä. Huomioimme myös liikennemäärien vaihtelut. Esimerkiksi Lapissa tehostamme kunnossapitoa talvikuukausina hiihtokeskusten läheisyydessä.

Väylä otti alkuvuonna askelen kohti aikaisempaa parempaa asiakastarpeiden huomioimista talvihoidossa. Kokonaisuutena muutos talvihoidossa oli suurin vuosikausiin.

”Korotimme hoitoluokkia noin 10 000 tiekilometrillä. Korotukset koskivat lähinnä vilkkaita ja keskivilkkaita teitä. Muutoksen ansiosta yli 30 % tieliikenteestä pääsee nyt nauttimaan nopeammin auratuista ja pitävämmistä teistä”, toteaa ylitarkastaja Otto Kärki Väylästä.

Korotuksista huolimatta suurin osa maamme maanteistä kuuluu yhä alempiin talvihoitoluokkiin. Tällaisia teitä on yli 53 000 kilometriä, joten ne muodostavat lähes 70 % Suomen maanteistä. Suuresta kilometrimäärästä huolimatta vain noin 10 % tieliikenteestä kulkee kyseisillä teillä.

”Alhaisten liikennemäärien takia näiden teiden talvihoitoluokkia ei ollut taloudellista nostaa. Lyhennämme kuitenkin tämän tieverkon toimenpideaikoja urakoiden kilpailutuksen myötä vuoteen 2023 mennessä. Joudumme priorisoimaan, sillä rahaa on käytettävissä rajallinen määrä ja haluamme mahdollisimman suuren vaikutuksen jokaiselle kunnossapitoeurolle”, Kärki sanoo.

Sesongit ja juhlapyhät kasvattavat liikennemääriä

Jokainen autoilija tietää, että liikennemäärät vaihtelevat kellonajan ja viikonpäivän mukaan. Esimerkiksi juhlapyhät, lomakaudet ja erilaiset suurtapahtumat voivat vaikuttaa liikennemääriin erittäin paljon.

”Huomioimme nämä vaihtelut parhaamme mukaan talvihoidossa. Esimerkiksi pohjoisen hiihtokeskusten sesonkiaikoina nostetaan joidenkin matkailijoiden käyttämien teiden talvihoitoluokkia”, Kärki selventää.

Maanteiden kunnossapidossa on monilla pääteillä ollut myös käytössä periaate juhlapyhien ja matkailulle tarkoitettujen ajankohtien korotetusta laadusta. Talvihoitoluokkien noston ansiosta korotukset eivät näy enää yhtä vahvasti kuin aikaisemmin. Valtaosa vilkkaista teistä on jo nostettu parhaimpaan tai toiseksi parhaimpaan kunnossapitoluokkaan.

Sen sijaan liikennepiikit näkyvät edelleen kunnossapidon ajoituksessa. Erityisesti vilkkaimmilla teillä tai täsmähoitokohteissa auraus ja liukkaudentorjunta pyritään ajoittamaan siten, että kunnossapitotoimet ajoitetaan ennen vilkkainta aamuliikennettä.

”Tilanne sanelee lopulta sen, mikä on mahdollista. Jos kovin lumipyry osuu ruuhkatunnille ei pelkkä ennakointi riitä, vaan kunnossapitokaluston pitää tehdä työtä liikenteen seassa. Tällaiset nopeat säätilanteiden muutokset ovat aina haastavia, silloin myös autoilijoilta vaaditaan malttia ja alhaisempia nopeuksia”, Kärki sanoo.

Kohti parempaa asiakkaiden huomioimista ja kunnossapidon kohdentamista

Väylän hiljattain julkaistuun strategiaan on nostettu mukaan asiakkaiden kuuntelu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Talvihoidossa nämä periaatteet voivat näkyä esimerkiksi kunnossapidon kohdentamisessa ja raskaan liikenteen huomioimisessa.

”Vaikka meillä on paljon tietoa asiakkaiden tarpeista, kehitettävää aina riittää. Esimerkiksi linja-autoliikenteen ja koulukyytien käyttämät reitit voisivat näkyä nykyistä enemmän kunnossapidon kohdistuksessa.”

Tämän aikaan saaminen edellyttäisi sitä, että urakoitsijat tietäisivät liikennöitsijöiden käyttämät reitit ja aikataulut.

”Yhteistyötä siis tarvitaan. Meidän täytyy ensin tietää asiakkaiden tarpeet, vasta sitten pystymme vastaamaan niihin”, Kärki sanoo