Uutiset
Taitaja 2023 – tulevat infrarakentajat kilpasilla
Kolmepäiväinen Omnian järjestämä Taitaja 2023 -tapahtuma keräsi Espoon Tapiolan Urheilupuiston alueelle nuoria kisaamaan yhteensä 47 eri lajissa. Tapahtumalla on tärkeä rooli ammatillisen koulutuksen esille tuomisessa ja työelämään valmistautuvien nuorten ammattitaidon punnitsemisessa. Infrarakentaminen oli mukana ensimmäistä kertaa vuonna 2017 näytösluonteisena, mutta on sittemmin vakiinnuttanut paikkansa yhtenä kilpailulajeista.
Infrarakentamisen lajivastaavana toimi tänä vuonna järjestävän tahon eli Työtehoseuran (myöhemmin TTS) koulutuspäällikkö Jani Vottonen. Toinen suuren vastuun järjestelyistä kantoi TTS:n kouluttaja ja kalustovastaava Jukka Huoman. Tuomariston muodosti 16 alan ammattilaista ja päätuomarina toimi GRK Infran koulutuspäällikkö Jere Hänninen.
Finalistit seuloutuivat Tapiolaan kahden semifinaalin kautta. Niihin osallistui 26 alaa opiskelevaa nuorta, ja neljä parasta molemmista semifinaaleista valikoitui kolmepäiväiseen Taitaja 2023 -tapahtumaan ottamaan mittaa toisistaan. Yksi kisaajista sairastui ja työn touhussa nähtiin lopulta seitsemän innokasta nuorta miestä. Yhtään tyttöä ei valitettavasti tällä kertaa mukana ollut. Kisa koostui päätehtävästä ja kolmesta pienemmästä sivutehtävästä.
Kilpailutehtävien laajuus perustui rakennusalan perustutkinnon maarakennuskoneen käytön osaamisalan tutkinnon perusteisiin ja K5-tason osaamisvaatimuksiin.
”Päätehtävä tällä kertaa on rakentaa kuuden metrin pätkä katua eri kerroksineen ja sadevesikaivoineen sekä -viemäreineen. Alussa kilpailija saa käteensä työselityksen ja kolme piirustusta, joiden mukaan työ on sitten suoritettava. Kun koko pistepotti kaikista tehtävistä on sata pistettä, niin päätehtävästä voi saada täydellisellä suorituksella 62 pistettä ja loput 38 pistettä jakaantuvat sivutehtäville. Kolmen päivän aikana päätehtävään on käytettävissä yhteensä 14 tuntia”, aloittaa Vottonen.
Kilpailijan piti myös ohjeistaa perämiestä, joka muun muassa hoiti mittaukset kuljettajan ohjeiden mukaan. Perämiehinä kilpailijoilla toimivat TTS:n aikuisryhmässä opiskelevat vaihdellen paikkaansa eri kilpailijoiden välillä.
”Se on työmaillakin nykyään arkipäivää, että henkilöt vaihtuvat. Myös sosiaaliset taidot ovat yksi tärkeä osa-alue työelämässä aloittavalle nuorelle.”
Alueelle oli tuotu kaksi tasolaseria, joita päätehtävissä hyödynnettiin korkojen tarkistuksissa.
”Tässä tehtävässä suurin haaste tuntui olevan piirustusten lukutaito ja myös mittauksien toteutuksessa on vielä parannettavaa. Mutta kaiken kaikkiaan nuoret suoriutuivat tehtävästä mielestäni ansiokkaasti”, jatkaa Vottonen.
Opiskelijoita riittää
Jokaiselle kilpailijalle oli oma alueensa, joissa nähtiin erimerkkisiä ja -värisiä kaivukoneita. Oli Bobcattia, Komatsua, Wacker Neusonia ja Yanmaria. Jokaiselle kuljettajalle arvottiin ennen kisaa oma nimikkokone ja karsina. Kaluston hankinnasta päävastuun kantoi Jukka Huoman.
”Yhteistyökumppanit ovat meille ensisijaisen tärkeitä ja haluankin kiittää kaikkia kalustoa tai muuta tarpeistoa kisaan luovuttaneita yrityksiä. Ilman heitä ei tätä tapahtumaa olisi mahdollista järjestää lainkaan. Kaivukoneet ovat kaikki noin 5,5–6 tonnin painoisia ja samalla varustuksella. Täällä tehtävät laadittiin niin, että operointi tapahtuu maan pinnan yläpuolella. Maanpinnan alle ei saanut tällä alueella kaivaa.”
TTS:n miehet totesivat, että yhteishaun kautta noin 16–18-vuotiaita nuoria on tullut mukavasti sisään. Koulutusta annetaan Vantaalla ja Rajamäellä. Aikuisryhmiä koulutetaan neljä vuodessa ja jokaisessa ryhmässä on noin 15 henkeä.
”Myös alan vaihtajia tulee aikuisryhmiin. Onpa meillä ollut muun muassa kauppatieteiden maisteri sekä pätkätöihin kyllästynyt biologian ja maantiedon opettajakin”, toteaa Vottonen.
”Muistakin oppilaitoksista kuuluu samaa viestiä, että ala on alkanut kiinnostaa enemmän. Työllistymismahdollisuudet ovat paljon paremmat kuin monilla muilla aloilla”, lopettavat TTS:n miehet.
Tällä hetkellä TTS kouluttaa jo muun muassa 12 kaivukoneen, viiden pyöräkuormaajan ja kahden dumpperin voimalla. Kahdessa kaivukoneessa on 3D-koneohjausjärjestelmät ja eri konetyyppejä pystytään käyttämään myös simulaattoreissa.
Lavetille ja lavalle
Lavetille ajo ja säädösten mukainen sidonta on sekin tärkeä taito. Kilpailijalla oli kaksi tuntia aikaa ajaa Lännen-kaivurikuormain lavetille ja sitoa se oikein, sekä myös purkaa alas suorituksen jälkeen. Tarkkasilmäisenä tuomarina toimi tuotepäällikkö Markku Pulliainen Lännen Tractors Oy:stä.
”Nuoret ovat tehneet hyvää jälkeä ja paneutuneet huolellisesti annettuihin ohjeisiin. Kaivurikuormaajan sitominen on haasteellisempaa kuin esimerkiksi tela-alustaisen kaivukoneen. Hyvin muistettiin esimerkiksi lukita runko-ohjaus. Hajontaa tuli ehkä eniten etukauhassa olevien trukkipiikkien kiinnittämisessä. Ylöspäin tapahtuvan liikkeen estäminen jäi usein huomaamatta”, toteaa Pulliainen.
Yksi suorituksista oli täydellinen ja toinenkin melkein. Kahta aivan samanlaista sidontaa ei Pulliaisen mukaan kuitenkaan ollut, joten luovuutta osattiin käyttää.
Kuormaustehtävässä nähtiin Kramerin teleskooppikuormaaja, jolla piti mättää lavalle sallittu kuorma eli 10 tonnia. Kilpailijan piti auton rekisteriotteesta tarkistaa kantavuus. Kauhan tilavuus ja murskeen paino annettiin ja niiden mukaan piti sitten osata laskea kauhallisten määrä. Tuomarina paikalla suorituksia valvoi toimitusjohtaja Jyri Laine Maanrakennus Laine Oy:stä. Mies on ollut tuomarintehtävissä ennenkin. Yrittäjäksi siirtymistä vuonna 2016 kun edelsi jakso TTS:n kouluttajana.
”Pyöräkuormaajan käyttö oli kaikilla hyvin hallussa. Positiivista oli myös se, että yhtään ylikuormaa ei tehty. Paras suoritus jäi vain 400 kilogrammaa vajaaksi ja siitä sai täydet pisteet”, sanoo Laine.
”Tämä tapahtuma on hieno ja nuoria kaipaavalle alalle hyvä näyteikkuna. Julkisuutta ja mainontaa ehkä pitäisi olla enemmän, jotta saisimme yleisöä paikalle ja sitä kautta tunnettavuutta. Samalla alan profiilikin nousisi. Meilläkin yrityksessä työvoimasta on pulaa ja mielellään nuoriakin saisi tulla remmiin lisää”, lopettaa Laine.
3D-koulutus on tullut pakolliseksi tutkinnon osaksi maarakennuskoneenkuljettajiksi opiskeleville. Komatsu-kaivukoneeseen asennettu Novatronin järjestelmä piti saattaa käyttökuntoon ja toteuttaa sen avulla anturan pohjan kaivuu.
Tuomaristosta tavoitin TTS:n kouluttajan Janne Hulkon ja Novatronin Satu Malon (kuva yllä).
”On hyvä, että 3D-koulutusta annetaan oppilaitoksissa ja painotustakin on lisätty. Näin työelämään valmistuu hieman valmiimpia kuljettajia. Kaikki kilpailijat ovat osanneet ainakin alkeet ja näyttää siltä, että ovat jo oppilaitoksissa tai työelämässä harjoitelleet tätäkin tärkeää osa-aluetta”, sanovat tuomarit.
Kärkisijat Savoon
Infrarakentamisen ykkös- ja kakkossijat menivät tällä kertaa Ylä-Savon Ammattiopistoon (myöhemmin YSAO). Opiskelijoista Leevi Lappeteläinen vei voiton ja toiseksi sijoittui Tomas Takkinen. Leevi on vasta ykkösluokan oppilas ja Tomas toisen, joten se nostaa poikien suorituksen arvoa entisestään. Pronssi kisassa matkasi Keski-Uudellemaalle eli Keudassa opiskelevalle Antti Saariselle.
Haastattelin YSAO:n miehiä eli Siilinjärven Toivolan toimipisteessä opettajina toimivia Lauri Niskaa sekä Kai Niemelää ennen kuin suojattiensa sijoitukset olivat selvillä.
”Ainakin seitsemän parhaan joukkoon sijoittuvat”, virnistävät savoa viäntävät velikullat.
Ensi vuonna YSAO on vastuussa Taitaja 2024 -tapahtuman infraosuudesta, joten silläkin silmällä miehet tehtäviä tutkailivat. Kisapaikkana tulee olemaan Kuopio.
”Leevi tulee maarakentajasuvusta, mutta Tomaksella ei ollut mitään kosketuspintaa maarakennuskoneisiin ennen kouluun tuloa”, sanoo Niska.
”Meillä Savossa on opiskelijoita hyvin. Edellisessä yhteishaussa oli 36 hakijaa ja ihan hyvä veto alalla tuntuu olevan. Työpaikkoja valmistuville on niin ikään hyvin tarjolla. Osa meidän opiskelijoistamme lähtee myös huoltoasentajiksi. Koulutus antaa perusteet ja esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella nuoria työllistyy koulutuksen jälkeen eri yrityksiin. Sekä kuljettajista että asentajista on Suomessa edelleen huutava pula. Huoltohommiin ryhtyvällä pitää olla kiinnostus ja käsillä tekemisen taito. Ja jos ne tärkeimmät eli asenne ja motivaatio puuttuvat, ei homma lähde tulille”, lopettavat YSAO:n miehet.
Positiivinen kokemus
Tavoitin kisan voittanen, siilinjärveläisen Leevi Lappeteläisen (17 v.) ja toiseksi tulleen, vehmersalmelaisen Tomas Takkisen (18 v.) puhelimitse työmailta, parisen viikkoa kisojen jälkeen.
Leevi vastaa reippaalla äänellä aamun kahvitunnilta. Ensimmäinen kosketus koneisiin on tullut jo natiaisena isän eli Koneneliö Oy:n omistajan Jari Lappeteläisen sylissä. Yhdeksänvuotiaana Leevi kaivoi jo talonpohjaa kaivukoneella.
”Hädin tuskin jalat ylettyivät polkimille”, muistaa Leevi.
Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että kisan voitto tuli. Leevillä on jo myös oma, viime vuonna perustettu yritys nimellä Koneurakointi Lappeteläinen Oy. Sen puitteissa hän myy kuljettajapalveluita.
”Olen tehnyt monipuolisesti maarakennustöitä lapiohommista konetöihin. Taitaja-kisassa pääsi käyttämään työssä opittuja taitoja. Tehtävät olivat mielestäni hyvin monipuolisia ja työelämää vastaavia. Varsinkin se päätehtävä. Ja myös sopivan haastavia. Minullekin piirustusten luku oli aika uutta, mutta kun niihin perehtyi, ei se loppujen lopuksi niin vaikeaa ollut”, jatkaa Leevi.
Opiskelut nuorukainen uskoo saavansa päätökseen kahdessa ja puolessa vuodessa.
”Kaikki ammattiaineet täällä ovat opettavaisia ja kiinnostavia. Ammattiin liittymättömät kuten matematiikka, äidinkieli ja fysiikka eivät niin kovin innosta”, päättää Leevi.
Kun tutkintotodistus aikanaan lyödään Leevin maarakentajan kouraan, on tulevaisuudensuunnitelma selvä. Yrittäjänä eteenpäin ja ensimmäisen oman koneen hankinta on kiikarissa sekin.
”Renkipoikana tässä parhaillaan tieojia kaivellaan”, aloittaa puhelinkeskustelun hyväntuulinen Tomas Takkinen.
18-vuotias Tomas opiskelee toista vuottaan ja valmistumiseen on vuosi aikaa. Miten nuorukainen sitten tuli valinneeksi juuri maarakennuskoneenkuljettajan koulutuksen?
”Kavereita opiskeli täällä ja he suosittelivat. Tekniikka ja koneet ovat aina kiinnostaneet, vaikka maarakennuskoneista ei kokemusta ollutkaan. Mopojen, mönkijöiden ja traktoreiden kanssa on tullut puuhasteltua”.
Tomas sai ajokortin ennenaikaisesti ja koulumatkat Siilinjärvelle hoituvat omalla autolla.
”Opiskelu on täysin vastannut odotuksia ja olen viihtynyt. Tykkään käsillä tekemisestä. Kurssilla on yhteensä 16 poikaa ja huuli lentää. Myös opettajat ovat hirveän mukavia ja hyviä”, kehaisee hopeamitalisti.
Hyvä henki ja ilmapiiri lienevätkin tärkeitä tekijöitä opiskelumotivaation ylläpidossa.
”Kisastakin jäi positiivinen fiilis, vaikka alussa olikin jotain häslinkiä. Vaikeinta oli päätehtävän piirustusten luku, joka oli aika uutta. Helpointa taas Kramerilla kuormaaminen, kun olin lumitöissä viime talvena pyöräkuormaajan puikoissa. Ja tehtävistä sai myös uuttakin tietoa”, päättää Tomas.
Nuori mies uskoo, että työpaikka löytyy varmasti. Kuljettajista ja myös lapiomiehistä on Savossakin jatkuvaa pulaa. Sekä Leevi että Tomas aikovat osallistua karsintakisaan ensi vuonnakin.
