Uutiset

Työkoneet

Norjaan maailman pisin ja syvin maantietunneli

Olli Päiviö

26.06.2023

Konepörssissä 3/2023 kerroimme rakenteilla olevasta, 18 kilometriä pitkästä Tanskan ja Saksan yhdistävästä Fehmarnbelt-tunnelista (artikkeliin tästä). Mitä tunnelin pituuteen tulee, pannaan Norjassa vielä paremmaksi. Vuonojen maassa on nimittäin aloitettu meren pohjan alle louhittava, 27 kilometriä pitkä Boknafjord-tunneli.

Kunnianhimoinen, Rogfast-nimeä kantava projekti tulee viemään autoliikenteen syvimmillään lähes 400 metriä merenpinnan alapuolelle. Tunnelista tulee osa 1 330 kilometrin pituista reittiä E39, joka kulkee Tanskan Aalborgin ja Norjan Klettin välillä. Se nopeuttaa valmistuttuaan Stavangerin ja Bergenin välistä matkantekoa noin 40 minuutilla.

Artikkelikuva: Norjalainen Rogfast-tunneli on varsin kunniahimoinen hanke koko maailmankin mittakaavassa. Skanska louhii tuplatunnelin Kvitsøyn ja Boknin välille. Läntisellä Boknin saarella on aloitettu louhinta ja meritäytöt 17 hehtaarin kokoista teollisuusaluetta varten.

Vain autoliikenteelle tarkoitettu mahtihanke potkaistiin liikkeelle vuonna 2017, kun Norjan parlamentti (Storting) hyväksyi sille 1,7 miljardin euron budjetin. Projektiin kuuluu päätunneli, joka yhdistää Stavangerin lähellä olevan Randabergin ja Boknin saaren. Boknista on tieyhteys mantereelle jo olemassa. Kvitsøyn saaren kohdalle rakennetaan noin neljä kilometriä pitkä liitäntätunneli, Saari kun on nykyään vain laivayhteyksien varassa.

Alun perin meren alla piti päästä ajamaan jo vuonna 2026, mutta sittemmin aikatauluja ja budjettiakin on rukattu useaan otteeseen. Kyseessä on kuitenkin sellainen suuruusluokka, jota tunnelien luvatussa maassa Norjassakaan ei ole ennen toteutettu. Rogfast on herättänyt paljon julkista keskustelua ja alkuperäinen kustannusarvio arveltiin heti lähtötilanteessa reilusti alimitoitetuksi.

Rogfast-tunnelin kokonaispituus Randabergin ja Boknin välillä on 27 kilometriä. Syvin kohta on lähes 400 metrissä. Haasteita varmasti riittää matkan varrrelle, eikä ilmanvaihdon järjestäminen liene niistä pienin. Valmista pitäisi olla noin 10 vuoden kuluttua. Tuolloin ajomatka Stavangerin ja Bergenin välillä nopeutuu noin 40 minuuttia.

Rakentaminen kuitenkin aloitettiin kaikesta polemiikista huolimatta yhden sisäänmenotunnelin alkupaukulla vuonna 2018. Loppuvuodesta 2019 epävarmuus kustannuksista ajoi koko projektin keskeyttämiseen. Kvitsøyn sivutunnelista oli tullut ainoastaan kaksi tarjousta, joista halvempikin ylitti reilusti asetetun budjetin. Hallitus vaatikin heti ensimmäisen vaiheen urakkatarjousten jälkeen kustannusarvioiden uudelleen laskemista.

Ensimmäisen vaiheen tarjouksia ei hyväksytty ja uusi valmistumisen takaraja siirrettiin vuoteen 2029.

Huhtikuussa 2020 uusi budjetti esiteltiin Norjan Tielaitokselle. Se päätyi loppusummaan 2,12 miljardia euroa eli lisärahaa tarvittiin noin 500 miljoonaa. Vuoden 2020 lokakuussa Tielaitos toi hallitukselle suunnitelman jakaa koko projekti neljään pääaliurakkaan.

Tunneleista tullaan louhimaan yhteensä 8,5 miljoonaa kuutiometriä kiveä, jota käytetään muun muassa satamien ja teollisuusalueiden meritäyttöihin. Kuvassa työyhteenliittymän Implenia/Stangeland kalustoa. Tunnelin läpimitta on 10,5 metriä.

Kahdesta merkittävimmästä louhintatyöstä toinen kattaa Boknafjord-päätunnelin rakentamisen Boknista etelään ja toinen Randabergista pohjoiseen. Kolmas urakka pitää sisällään Kvitsøyn liitäntätunnelin. Neljäs vaihe on tarkoitus toteuttaa Kvitsøyn valmistumisen jälkeen. Se sisältää Kvitsøyn ja päätunnelien yhdistämisen työt.

Kaksi vuotta sitten valmistusajankohta nytkähti jälleen vuodella eteenpäin eli vuoteen 2030.

Sittemmin budjettia on korjattu useaan otteeseen ja nykyinen loppusumma liikkuu noin 2,55 miljardissa eurossa. Alkuperäinen kustannusarvio on siis jo kasvanut lähes miljardilla eurolla. Viimeisin julkisuuteen annettu valmistumisajankohta on arvio vuosille 2031-2033.

Valtio rahoittaa hankkeesta 40 prosenttia. Projektiin otettua ja Rogalandin lääninvaltuuston takamaa tietullilainaa on aikanaan tarkoitus maksaa takaisin käyttömaksuilla. Niitä tullaan keräämään noin 20 vuoden ajan ja tällä hetkellä kaavailtu maksu henkilöautolle yhteen suuntaan on vajaat 40 euroa.

Urakat jaossa

Maaliskuussa 2021 seitsemän urakoitsijaa osoitti kiinnostuksensa päästä mukaan tarjouskilpailuun urakoista. Neljä näistä oli norjalaisia ja loput kolme Espanjasta, Kiinasta ja Italiasta. Norjan tiehallinto pudotti ulkomaiset yritykset pois ja lopulliset tarjoukset pyydettiin neljältä norjalaisurakoitsijalta.

Nyt projekti nytkähti nopeasti eteenpäin. Elokuussa 2021 kahden urakoitsijan eli AF Hæhre Entreprenør AS:n ja Risa ANS:n muodostama työyhteenliittymä sai kunnian olla ensimmäisen urakan allekirjoittaja. 53 miljoonan euron sopimukseen kuuluu noin 3,5 kilometriä tunnelin rakentamista Kvitsoyn saarella sekä siihen liittyviä meritäyttöjä ja kolme siltaa. Tällä osuudella työt ovat jo hyvässä vauhdissa.

Ensimmäinen suurempi urakkakokonaisuus eli yhdeksän kilometrin tuplatunneli Kvitsøyn ja Boknin välillä ratkesi marraskuussa viime vuonna. Tästä 910 miljoonan euron osuudesta vastaa työyhteenliittymä, johon kuuluvat NCC Norge AS (424 milj. euroa) ja Skanska Norge AS (486 milj.euroa).

Skanska laskeskelee, että heidän osuudellaan työt ovat huippukohdassa vuosina 2026 ja 2027.

Kvitsøyn saaren kohdalle tehdään kaartuva liittymä päätunneleihin ja kaksi laajaläpimittaista ilmastointitunnelia.

Eteläistä tunneliurakkaa käteltiin käyntiin tämän vuoden tammikuussa. AF Implenia Norge AS:n ja Stangeland Maskin AS:n työyhteenliittymä rakentaa 18,5 kilometriä merenalaista tuplatunnelia Randerbergin ja Kvitsøyn välille. Tämän projektin kustannukseksi Norjan Tielaitos ilmoittaa 340 miljoonaa euroa.

Edellämainittuihin tunneliurakoihin kuuluu louhinnat, betonoinnit ym. tunneleihin liittyvät välittömät työt. Yksi pääurakoista odottaa vielä tarjouskilpailun ratkeamista. Teknisten tunnelijärjestelmien ja muiden asiaan liittyvien töiden urakkatarjousten julkistus tapahtuu sen jälkeen, kun varsinaiset louhinnat lähestyvät loppuaan.

Projektiin liittyy myös monia pienempiä urakoita, jotka pitävät sisällään muun muassa huolto-, hätäpoistumis- ja ilmastointitunneleita (6 kpl) sekä jonkin verran myös teiden rakentamista. Mainittakoon, että laajimmat ilmastointitunnelit tulevat Kvitsøyn saaren kohdalle ja niiden halkaisija on 10 metriä. Molempien maantietunneleiden halkaisija tulee olemaan vielä puoli metriä enemmän eli 10,5 metriä.

Maksimi kaltevuus päätunnelille tulee olemaan viisi ja Kvitsøyn sivutunnelille seitsemän prosenttia. Ylämäkiin rakennetaan ryömintäkaistat raskaalle liikenteelle. Kaikkiaan 8,5 miljoonaa kuutiota kiveä louhitaan paikoin erittäin syvällä meren pohjan alla. Kivi käytetään uusien satamien ym. täyttöihin.

Rogfast korvaa valmistuttuaan Boknavuonon ylittävän lautan, jonka liikennöinti katkeaa usein myrskyisillä säillä. Norjan tavoitteena on koko ulkorannikkoa pitkin kulkevan E 39-tien saaminen lautattomaksi.