Kylähulluja siellä täällä

Kaikkitietävä Wikipedia kertoo, että kylähulluon ihminen, jonka käyttäytyminen ja olemus poikkeavat sosiaalisen yhteisönsä normistosta. Olen tavannut näissä lehtihommissa useita kriteerit täyttäviä ihmisiä. Minä olen aina mieltänyt ”kylähulluuden” valtavaksi positiiviseksi voimavaraksi. Meitä tasaisen tien tallaajia, joihin itsenikin luen, on maailma väärällään. Positiivinen hulluus, kylä- tai muunlainen kiehtoo kuitenkin meitä kaikkia. Maailmanhistoriasta tiedämme, että monet suurinta lahjakkuutta osoittaneet taiteilijatkin ovat kärsineet myös hulluudesta, pahimmillaan vakavista mielenterveysongelmistakin.

Suomalainen kylähulluus ei kuitenkaan luiskahda sairauden puolelle, vaan on ponnistusalusta hienoihin saavutuksiin, keksintöihin ja projekteihin.

Ennen Konepörssin palvelukseen astumista vuonna 2004 työskentelin Koneviesti-lehdessä 17 vuoden ajan. Etenkin tuota lehteä tehdessä tapasin monia pellopelottomia ja kylähulluuden riivaamia yksilöitä. Näin monta hienoa keksintöä ja oivallusta. Osa jalostui valmiiksi tuotteiksi, osa ei.

Näistä hieman prototyyppiasteelle jääneistä projekteista muistan esimerkiksi yksitelaisen, ojan pohjaa pitkin kulkevan kaivukoneen, joka syntyi yhden normeista (ja ehkä fysiikan laeistakin) välittämättömän keksijän pajassa. Hieman oli kiikkerää sorttia, eräänlainen keinutuolin kilpailija. Ehkä juuri sen takia se ei ikinä kaupalliseen hyödyntämiseen edennyt.

Muistan myös traagisesti liikenneonnettomuudessa vuonna 1999 menehtyneen keksijänero Matti Sammon ja yrityksensä Sampower Oy:n kehittämän uudenlaisen voimanlähteen, jonka piti yhdistää polttomoottori ja hydrostaattinen voimansiirto yhteen samaan konstruktioon.

Hanke kaatui rahoitusvaikeuksiin ja tuolloin moottorin kehitystyö siirtyi Tampereen teknilliseen korkeakouluun, jossa hanke ilmeisesti kuoli pois. Kylähulluus ei siirtynyt mukana, sillä se ei asu korkeakouluissa eikä yliopistoissa. Paremmin se viihtyy hämyisissä pajoissa ja kuraisilla työmailla.

Matti Sampo oli nero konetekniikan alalla ja hän kehitti paljon muita toimivia konsepteja. Yksi sellainen oli nykyisen LM Tracin esi-isä, tuolloin nimeltään Hiisi. Matti Sampo oli ehkä malliesimerkki ennakkoluulottomasta kylähullusta, jonka aivoituksia ja soljuvaa puhetta keskivertoälynystyröillä varustetun ihmisen oli vaikea seurata.

Moniin kotimaisiin menestyneisiin kone- ja laitevalmistajiinkin kylähulluus liittyy olennaisena osana. Aloittamiseen liittyy yleensä suuria taloudellisia riskejä, joita normitallaaja ei uskalla ottaa. Jos kuitenkin oma selkeä visio saadaan yhdistettyä lievään kylähulluuteen, syntyy usein menestystarinoita.

Kylähullut toteuttavat myös monenlaisia hankkeita, jotka kiinnostavat laajaa yleisöä. Niistä on raportoitu Konepörssissäkin.

Muistatteko vielä Kaivuri-Jukan, joka ajoi vuonna 2010 Hangosta Kuusamoon noin tuhannen kilometrin matkan Sunwardin minikaivukoneella. Reissua seurattiin tarkkaan niin Konepörssissä kuin valtakunnan medioissakin.

MerloManne jäi hänkin ihmisten mieliin. Jos mies ajaa kurottajalla 4 000 kilometriä Italiasta Suomeen, on varmasti siinäkin kysymys lievää vakavammasta kylähulluuden asteesta. Tempauksellaan MerloManne alias Leo Tergujeff tavoitteli Guinnesin ennätystä teemalla: Longest journey on a telescopic handler eli pisin kurottajalla ajettu matka.

Konepörssin tuoreessa numerossa on esillä yksi tietynlaisesta kylähulluudesta kertova projekti. Viisi kaverusta Sastamalasta aikoo hakea vanhan Åkermanin pois Lemmenjoen kultamailta ilman aiempaa kokemusta tunturissa ajosta. Netissä artikkeli nousi hetkessä luetuimmaksi ja kahden ensimmäisen päivän jälkeen esimerkiksi Facebookin kautta sitä oli avattu jo 29 000 kertaa. Koneilla kullan kaivaminen tunturissa on siis loppu, mutta vuosikausia tiettömien taipaleiden takana elinkeinoaan harrastaneet ovat varmasti kaikki pitkän, kunnioitusta herättävän kylähullulistan jatkeena.

Ja lopuksi. Allekirjoittaneestakin oli noin 40 vuotta sitten tulla kaikkien kylähullujen kuningas. Fysiikka ei ollut insinööriksi opiskellessani leipälajini. Opettaja palautti koetta ja onnitteli samalla Päiviön keksineen ikiliikkujan. Olin nimittäin saanut polttomoottorin hyötysuhteeksi yhdessä laskutehtävässä yli 100 prosenttia. Siihen harva etevinkään kylähullu on pystynyt.