Siltalan maamiesseura kuivannut bioenergialla yli kymmenen vuotta

Peräseinäjoen Siltalan kylän maamiesseura on aktiivinen yhdistys, josta todistuksena on toimiva ja taloudellisesti järkevä yhteiskuivurin ylläpito. Nykyinen kuivuri rakennettiin kylälle vuonna 1984 ja kun sen uudistamisen aika tuli vuosituhannen vaihtuessa, oltiin kylällä rohkeasti valmiita siirtymään bioenergian käyttöön. Jos jotain epäilyjä menetelmän toiminnasta oli, niin jo ensimmäisen kuivaussyksyn jälkeen vakuuttuivat myös vaativimmat käyttäjät.

Vuonna 2001 maamiesseuralla oli edessä kuivurin modernisointi ja seuran edustaja Jarmo Ranta kertoo, että myös bioenergian käyttömahdollisuus päätettiin selvittää tarkoin. Miehet ottivat yhteyttä alan yrityksiin ja parhaimman vaihtoehdon tarjosi kauhajokelainen Säätötuli Oy yhteistyössä Mepu Oy:n kanssa. Säätötuli Oy osoittautui sanojensa mittaiseksi ja biolaitos saatiin valmiiksi nopealla aikataululla. Säätötuli antoi vaadittavan koulutuksen ja laitteisto saatiin helposti vastaamaan seuran vaatimuksia.

Siltalan kylän kuivurin koko on 134 hehtoa ja laitteistona toimivat 200 kW stokeri ja 250 kW pannu. Polttoaineena on alusta lähtien käytetty haketta sekä kuivauksen esipuhdistusjätettä. Hake on pääasiallisin polttoaine, mutta esipuhdistusjäte toimii loistavasti sekoitettuna hakkeeseen, jolloin aikaansaadaan tasalaatuista ja hyvin energiatehokasta ainesta. Siltalan miehet ovat testanneet kuivausta myös turpeella ja sekin onnistuu tarvittaessa mainiosti, kunhan kausista tulee edes hieman parempia kuin tästä kesästä ja turvetta on saatavilla.

Biolaitoksen hakesäiliö vetää seitsemän kuutiota haketta, jolla kuivaus hoituu vajaan kahden vuorokauden ajan. Tällä kaudella haketta kului noin 80 kuutiota ja lisäksi kuivauksessa syntyneet esipuhdistusjätteet käytettiin hyväksi. Viljan kosteusprosentti oli tänä vuonna ymmärrettävistä syistä harvinaisen korkea ja yli 20 prosentin kosteus aiheutti yli kymmenen tunnin kuivausurakoita. Tästä huolimatta kuivauskustannuksiksi muodostui kohtuulliset 23 euroa hehtaarille. Vaikeasta puintikaudesta huolimatta viljan määrä ja laatu nousivat hyvälle tasolle ja alhainen kuivauskustannus teki urakasta mielekkään.

Siltalan maamiesseura hankkii haketettavat puut talkoomenetelmänä käytettävissä olevista metsistä ja ainoat kulut tulevat haketuksesta. Kuivurin vieressä sijaitseva vanha lato jatkaa palveluaan hakevarastona.