Espoossa panostetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan.

Rakennusten osuus energiankulutuksesta on Suomessa merkittävä, sillä ne haukkaavat jopa 40 prosentin siivun energian kokonaiskulutuksesta. Rakentamisen energiatehokkuuden parantaminen on siis keskeinen asia kestävämmän ja ekologisemman tulevaisuuden ympäristön luomisessa.

Espoon kaupungin tavoitteena on sekä energiatehokkuuden parantaminen että uusiutuvan energian käytön edistäminen. Tähtäimessä on yhdeksän prosentin energiansäästö vuoden 2008 tasosta vuoteen 2016. Pitkän tähtäimen tavoitteitakin on asetettu jo vuosiin 2030 ja 2050 asti.

Hyvällä kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa energian kulutukseen
Uudenlaisella kaupunkisuunnittelulla voidaan vähentää merkittävästi myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Hyvällä suunnittelulla, kaavoituksella ja rakentamisella vaikutetaan huomattavasti energian kokonaiskulutukseen. Energiatehokkaiden vaihtoehtojen valitseminen alkaa jo maankäytön suunnittelusta.

Espoossa energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita koordinoivat energiainsinööri Tiina Sekki tilakeskuksesta ja arkkitehti Robert Erikssonkaupunkisuunnittelusta. He tekevät yhteistyötä useissa eri alojen asiantuntijoista muodostuvissa verkostoissa. Kaupungin eri toimialojen lisäksi energiatehokkaita ratkaisuja kehitetään yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston, VTT:n, Fortumin, asukkaiden että muiden sidosryhmien kanssa. Espoon kaupungilla on yksitoista energiatyöryhmää, joiden tehtävä on tukea energiatehokkuustyötä.

– Kaupungin eri toimialat ja keskukset toimivat saumattomassa yhteistyössä. Asemakaava ei yksin riitä vaan esimerkiksi rakennusvalvonnalla pitää olla keinot valvoa hankkeiden toteutumista, kertoo Espoon energiainsinööri Tiina Sekki.
Projektipäällikkö, arkkitehti Robert Eriksson kokoaa eri verkostojen hankkeita yhteen.
– Energiatehokkuuden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja. Niitä ovat esimerkiksi maankäytön suunnittelu ja erilaisten energiantuotantovaihtoehtojen mahdollistaminen. Myös rakentamisen laatu ja liikkumisen suunnittelu ovat tärkeitä tekijöitä kokonaistavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi joukkoliikenteen edellytysten luominen on asia, joka kuuluu kaupunkisuunnitteluun, toteaa Robert Eriksson.

Useita energiansäästökohteita on jo toteutumassa

Mitä Espoo sitten tekee saavuttaakseen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen? Eri puolilla kaupunkia on vireillä tai jo toteutunut useita pilottikohteita, joiden avulla saadaan lisää kokemuksia ja näkemyksiä tulevaisuuden ratkaisuihin.

Uudessa sairaalassa säästetään energiaa

Espoon sairaala ja seniorikeskus ja sitä ympäröivät uudet asuinalueet on uudenlainen energiaa säästävä kokonaisuus, jonka rakentaminen alkaa viimeistään 2013. Alueen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan monin eri tavoin.

Uusiutuvia energianlähteitä otetaan käyttöön rakentamalla kaksi kallioenergiaverkostoa. Näiden tuottamaa energiaa hyödynnetään sekä rakennuksen lämmityksessä että jäähdytyksessä.

Rakennuksen lasijulkisivuihin sijoitetaan aurinkokeräimiä ja katoille aurinkopaneeleita. Näillä tuotettua sähköä käytetään esim. kodinhoidon käyttämien sähköautojen lataukseen.

Uudessa sairaalassa säästetään energiaa muun muassa seuraavilla ratkaisuilla. Sairaalassa on matalalämpöön perustuva lattialämmitysjärjestelmä.  Poistoilma kierrätetään lämmöntalteenottojärjestelmään. Ilmaislämmöt otetaan talteen kattavalla jäähdytysvesiverkostolla. Sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä hyödynnetään osittain avattavia ovaalikattoja, jotka keräävät aurinkolämpöä. Rakennuksen valaistus- ja ohjausratkaisut sekä LVI- laitevalinnat kuluttavat mahdollisimman vähän sähköä.

Holmanpuisto

Holmanpuistossa talojen lasijulkisivuihin sijoitetaan aurinkokeräimiä ja katoille aurinkopaneeleita.

Sairaalan viereen suunnitteilla olevan Holmanpuisto II:n asemakaavoitustyön tueksi laskettiin Espoon ensimmäinen alueellinen energiatase. Tavoitteena oli löytää maankäytön energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät, määritellä niiden merkittävyys ja tutkia mahdollisia asemakaavoitukseen liittyviä energiatehokkuuskäytäntöjä. Laskelman tulosten mukaan sekä rakennuksen lämmitystavalla että liikkumisella on merkittävä vaikutus koko alueen kokonaisenergiankulutukseen ja päästöihin.

Sairaalan, Holmanpuiston ja Bosmalmin alueelle laaditaan nyt energiasuunnitelma, jossa suunnitellaan eri energiatuotantovaihtoehtoja ja arvioidaan vaihtoehtojen vaikutuksia mm. päästöihin.

Suurpellossa energiatehokkuus ja ekologisuus näkyvät kaikkialla

Suurpellon julkiset palvelurakennukset suunnitellaan erittäin energiatehokkaiksi. Alueelle tulevassa päiväkodissa käytetään uusiutuvia energialähteitä, kuten geo- aurinko- ja ilmaisenergiaa. Alueen asuintaloista osa on matalaenergiataloja, joiden energiatarve on tavallista pienempi.

Suurpellon uusi imujätejärjestelmä vihittiin käyttöön 29.10.2010. Asukkaat ovat päässeet käyttämään ekologista jätteenkeräysjärjestelmää marraskuun alusta lähtien. Biojäte, sekajäte ja paperijäte imetään keskitetysti terminaalin säiliöihin, jotka jäteautot käyvät tyhjentämässä. Järjestelmä helpottaa lajittelua ja vähentää liikennettä.

Fortum ja Espoon kaupunki ovat sähköautojen asialla

Espoon kaupunki varautuu sähköautojen yleistymiseen yhteistyössä Fortumin kanssa. Sähköautojen latauspisteitä tulee esimerkiksi metron liityntäliikennepaikoille. Espoon kaupungin ja Fortumin yhteistyön tuloksena vihittiin keväällä 2010 käyttöön myös aurinkosähköjärjestelmä. Kaupungin varikolla Mankkaalla sijaitsevaa aurinkosähköjärjestelmää käytetään sähköautojen lataamiseen. Espoon kaupungin verkkosivuilla voit seurataajantasaisesti aurinkovoimalan tuotantoa.

Energiatehokkaat ratkaisut ovat tänä päivänä olennainen osa suunnittelua

– Energiaratkaisut tulee ottaa huomioon jokaisessa suunnitteilla olevassa kaavahankkeessa. Ja suunnittelijan pitää tietää, minkälaiseen hankkeeseen energiatehokkaat ratkaisut otetaan mukaan”, toteaa Janne Marttinen, joka toimii kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavainsinöörinä. Maankäytön suunnittelun kehityksessä energiatehokkuus on yksi olennaisimmista seikoista.

Merellisessä Finnoossa vapautuu suuri maa-alue rakentamiseen ja siitä suunnitellaan ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialuetta. Tavoitteena on hiilineutraali kaupunginosa, jossa voi kätevästi liikkua metrolla ja muilla joukkoliikennevälineillä. Alueelle laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa, jonka yhtenä tavoitteena on hyödyntää uudisrakentamisessa uusia ja innovatiivisia, tehokkaaseen energiankäyttöön ja ekologisuuteen liittyviä teemoja. Espoon julkisissa rakennushankkeissa on toteutettu jo useita energiaa säästäviä ratkaisuja.

Vanttilan koulu on ensimmäinen energiatehokas uudisrakennus

Vanttilan koulu, joka valmistui kesällä 2009, on ensimmäinen kokonaisvaltaisesti energiatehokas pilottirakennus. Energiatehokkuus toteutettiin kompaktilla arkkitehtonisella ratkaisulla, paremmalla lämmöneristyksellä, energiatehokkaalla ilmanvaihdolla sekä suunnittelemalla ja toteuttamalla rakennus ilmatiiviiksi. Rakennuksessa on myös aurinkokeräimiä ja kalliojäähdytys.

Espoonlahden koulu peruskorjataan energiatehokkaaksi

Espoonlahden koulun peruskorjaus valmistuu 2014. Koulurakennuksen energiatehokkuus paranee merkittävästi peruskorjauksen myötä. Peruskorjauksen yhteydessä sinne asennetaan kallioenergian käyttöön perustuva jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmä. Uusiutuvien energiaratkaisujen osana koulurakennukseen tulee myös pieni aurinkolämmitysjärjestelmä.

Esimerkkejä energiatehokkaiksi suunnitelluista rakennuksista, jotka käyttävät myös uusiutuvia energialähteitä kuten geo-, aurinko- ja ilmaisenergiaa.

Teksti Lea Keskitalo
Kuva: Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy.
Espoo.fi