Palvelulla taataan työllisyys huonoinakin aikoina

– Taloudessa eletään huonoja sekä hyviä aikoja, jotka seuraavat aina toisiaan, toteaa Savonlinnan Rakennuskonevuokraamo Oy:n toimitusjohtaja Jorma Kupiainen heti alkuun.

Kupiainen on luotsannut Itä-Suomen talousalueella toimivaa yritystä viimeisten 23 vuoden ajan, joten hän on nähnyt markkinoiden kehittymisiä ja taantumia jo useamman kerran.

Vuonna 1976 Erkki Kettusen perustama Savonlinnan Rakennuskonevuokraamo Oy on edelleen perheyritys ja siihen kuuluu myös nostopalveluja tuottava Joensuun Nostajat Oy, jonka toimitusjohtaja on Jorma Määttä. Nimensä mukaisesti ensin mainittu yritys tarjoaa konevuokraamo- ja työmaapalveluja jälkimmäisen työllistyessä nosto- ja siirtopalveluilla.

Kolmisenkymmentä henkilöä työllistävällä yritysryppäällä on toimipiste Savonlinnan ohella myös Joensuussa, missä on nostopalvelujen päätukikohta.

– Päätoimialueena meillä on Savonlinnan ja Joensuun talousalueet sekä yksittäiset projektit Venäjän Karjalassa. Kuluvana vuonna tähtäämme vajaan neljän miljoonan euron liikevaihtoon, josta reilu puolet syntyy vuokraustoiminnasta, summaa Kupiainen.

Palvelut asiakkaan tarpeen mukaan

Yrityksen kalusto koostuu tällä hetkellä 15 ajoneuvonosturista joiden nostokyky vaihtelee 5 ja 180 tonnin välillä. Ajoneuvonostureiden ohella nostotöitä tehdään trukeilla ja kolmella kurottajalla, joista kaksi on ympäripyöriviä. Henkilönostimia talon toimipisteistä löytyy kaikkiaan noin 70 kappaletta. Nostotöiden yhteydessä Savonlinnan Rakennuskonevuokraamo Oy tarjoaa myös kuljetuspalveluita sekä elementtiasennuksia, jotka hankitaan vakiintuneen kumppaniverkoston kautta.

– Vuokraamostamme löytyvät kaikki rakentamisessa tarvittavat työkalut ja -välineet porakoneista rakennustelineisiin, summaa Kupiainen.

Yhteistyö paikallisten rakennusliikkeiden kanssa on aina ollut tiivistä ja viime vuosien aikana yhteistyö on kiinteytynyt edelleen.

– Alkuun toimitimme työmaille telineet, nyt me myös kasaamme ja puramme ne. Tarjoamme asiakkaillemme myös höyrytys- ja timanttisahauspalveluja, jotka ovat muuttuneet nekin aiempaa kattavimmiksi palvelupaketeiksi, pohtii Kupiainen puhelintöidensä lomassa.

Kymmenen vuotta sitten yritykset tarjosivat timanttitöitä, jotka loppuivat useimmiten sahaamiseen ja reiän tekemiseen. Nykyään asiakkaat haluavat valmiin paketin, joka pitää sisällään sahauksen ohella myös betonin poiskuljetuksen jätemaksuineen.

– Palvelutarjonnan laajentaminen asiakaskunnan vaatimusten- ja toiveidenmukaiseksi on auttanut menestymistämme kilpailulla toimialalla, arvelee toimitusjohtaja.

Rehtiä kilpailua

Kupiaisen mielestä kilpailutilanne niin nostopalveluissa kuin vuokraamotoiminnassakin on erittäin kireää, koska palveluntarjoajia on useita.

– Se on kuitenkin myönnettävä, että kilpailu on alueellamme pysynyt erittäin rehtinä, huomauttaa Kupiainen.

Itä-Suomi on verrattain pieni markkina-alue puhuttaessa erikoiskalustosta, kuten työlavoista. Tämän vuoksi Savonlinnan Rakennuskonevuokraamo Oy pyrkii tekemään yhteistyötä muiden yksityisten vuokraamojen kanssa. Paikallisen vuokraajan on kun on pystyttävä tarjoamaan asiakkailleen kokonaisvaltaista ja kattavaa palvelua, jonka tuottamiseksi on turvauduttava välillä myös ulkopuoliseen apuun.

Yritysryhmänsä merkittävimmäksi vahvuudeksi Kupiainen nimeää henkilökunnan osaamisen ja palvelukyvyn.

– Talossa, jossa menee taloudellisesti hyvin, on helppoa olla töissä. Henkilöstön ohella tärkeä seikka on se, että paikalliset yritykset ovat käyttäneet palveluitamme ja ottaneet meidät kumppanikseen. Palveluyritys tarvitsee menestykseen sekä asiakkaita että omaa henkilökuntaa.

Ajan hermolla pysyminen ja markkinoiden tutkiskelu ovat nekin tärkeitä seikkoja menestyksen kannalta. Kupiaisen mukaan haja-asutusalueita koskeva jätevesiasetus koskettaa erityisen paljon kesämökkiläisten suosimaa Saimaan ympäristöä. Niinpä yrityksen konekantaa on laajennettu pienkaivukoneilla sekä -dumppereilla, jotka sopivat mainiosti työskentelemään ahtailla kesämökkitonteilla.

Uutta ja käytettyä

Yritys on palvelukyvyn takaamiseksi uudistanut konekantaansa melko voimakkaasti. Nosturikaluston kohdalla yritys luottaa useaan eurooppalais- ja japanilaismerkkiin, mutta henkilönostimissa ja kurottajissa on päädytty kummassakin yhteen merkkiin.

– Varsinkin kurottajien kohdalla merkkiuskollisuus on tärkeää jo työvälineiden yhteensopivuuden kannalta. Henkilönostimet hankimme yleensä uutena, mutta nosturikalustoa olemme hankkineet myös käytettynä, jolloin merkkikirjo on kasvanut.

Kupiaisen mukaan nosturit pidetään talossa verrattain pitkään, aikaisemmin käytössä olleet Lokomot jopa liian pitkään.

– Useimmiten olemme myyneet käytetyn nosturin suoraan ulkomaille, lähinnä Hollantiin. Käytettyjä koneita olemme sen sijaan hankkineet niin kotimaisilta kuin ulkomaisiltakin konekauppiailta.

Koneiden jälkimarkkinoinnissa luotetaan kuitenkin kotimaiseen osaamiseen. Kupiaisen kokemusten mukaan kotimaisten konemaahantuojien suhtautuminen itse maahantuotuihin koneisiin on viime vuosina muuttunut myönteisempään suuntaan.

– Konekannan kasvu lisää aina varaosien menekkiä ja huollontarvetta, mikä tuo työllisyyttä maahantuojaorganisaatiolle. Ainakin meidän tapauksissa maahantuojat ovat auttaneet meitä niin rekisteröinneissä kuin käytönaikaisissa ongelmatilanteissa koneen hankintakanavasta riippumatta.

Huoltojen ja korjausten suhteen pyritään olemaan mahdollisimman omavaraisia, mutta välillä vastaan tulee tilanteita, jolloin tarvitaan joko erikoisosamaista tai erikoistyökaluja. Silloin soitetaan paikalle merkkikorjaamon ammattimies työkaluineen ja tietokoneineen.

Millä pitää ihmiset Itä-Suomessa?

Kupiaisen mukaan nostokaluston käyttöaste on viime aikoina saatu verrattain hyvälle tasolle, joskin tulevaisuudessa hän näkee hiukan epävarmuuttakin.

– Savonlinnassa rakennetaan tällä hetkellä erittäin vähän, menossa on ainoastaan yksi kerrostalohanke, jonka nostotyöt hoituvat kalustollamme. Onneksi näillä seuduilla alkaa lähivuosina useita liikenneinfrastruktuuria parantavia hankkeita, jotka tuovat työllisyyttä niin paikallisille rakentajille kuin nosturiyrittäjällekin.

Merkittävimmät hankkeet ovat vuonna 2010 alkava Savonlinnan ohitustie, jota on suunniteltu liki 30 vuoden ajan sekä muutamat siltahankkeet, joilla korvataan lossiyhteyksiä.

– Valtiovallan toivoisi aloittavan myös muita hankkeita, sillä työllisyyden ylläpitäminen on erittäin hyvää aluepolitiikkaa. Tällä seudulla on edelleen useita lossiyhteyksiä, joiden korvaaminen sillalla on ajankohtaista jollakin aikavälillä. Nyt olisi melko edullinen aika rakentamiselle, pohtii Kupiainen, joka toivoisi aluetta vaivaavan negatiivisen muuttoliikkeen kääntyvän positiiviseksi.

Tällä hetkellä Savonlinnassa asuu noin 28 000 asukasta, mutta luku pienenee jatkuvasti.

– Meillä on merkittäviä työllistäjiä muun muassa metsä- ja metalli- sekä rakennusteollisuudessa, mutta viime aikoina siltäkin saralta on valitettavasti kuultu lähinnä huonoja uutisia irtisanomisten ja lomautusten myötä. Itäsuomalaiset työntekijät ovat kuitenkin ahkeria tekijöitä, jotka eivät työtä pelkää.

Tästä esimerkkinä Kupiainen mainitsee teollisuuden kolmivuorotyön, johon Savonlinnan seudulla on aina enemmän hakijoita kuin mitä on työpaikkoja.

– Mekin olemme onnistuneet henkilöstöasioissa erityisen hyvin, sillä kalustoa ei ole tarvinnut seisottaa kuljettajapulan takia. Yksi syy tähän on varmasti se, että meillä ylläpidetään erittäin avointa työilmapiiriä. Aamut alkavat yleensä yhteisellä kahvihetkellä, jossa pureksitaan niin yleismaailmallisia kuin meitäkin koskettavia asioita.

Jäsenyydestä selkäranka

Savonlinnan Rakennuskonevuokraamo Oy on ollut Infra ry:n ja tämän edeltäjien jäsen heti perustamisesta alkaen, eikä jäsenyyttä ole Kupiaisen mukaan tarvinnut kyseenalaistaa missään vaiheessa. Hänen mukaan yhdistyksen kautta saatava tieto auttaa yritystoiminnan arjessa huomattavan paljon.

– Ensimmäisenä tulee mieleen työntekijöiden ja työnantajan hyväksymä TES-tulkintaopas, joka on säästänyt monelta erimielisyydeltä meilläkin. Korvaamatonta apua on löytynyt myös Lappeenrannan piiriyhdistyksen toiminnanjohtaja Kalevi Kaipialta, joka on erittäin hyvin perillä lakimuutoksista ja muista ajankohtaisista asioista.

Kupiainen kokee Infran ja sen jäsenyyden paljolti selkärankana, joka tukee jäsenyritystä sen mahdollisissa ongelmatilanteissa. Nämä ovat seikkoja, jotka korostuvat erityisesti talouden taantuman aikana.

Ari Perttilä