Blogi
Raskaan liikenteen nykytila ja tulevaisuus
Helmikuun puolivälissä Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle luovutettiin selvitys raskaan liikenteen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa. Selvityksen luovuttivat sen taustalla olevat tahot; Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, INFRA ry, Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Tieyhdistys ry ja Destia Oy. Ne edustavat monipuolisesti raskaaseen liikenteeseen sidoksissa olevaa elinkeinoelämää.
Selvityksen vastaanotti Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska. Hän totesi, että valiokunnalla ja liikennealan toimijoilla on yhteisenä tavoitteena saada Suomen väyläverkon kunto paremmaksi ja löytää keinot korjausvelan kasvun taittamiseksi. Ovaskan mukaan raskaan liikenteen toimivuus on yhteiskuntamme elinehto, ja lainsäätäjien tehtävä on luoda sille reilut toimintaedellytykset.
Tällä hetkellä Suomen sisäisistä tavaratonneista 90 prosenttia kulkee maanteitse. Viennistä peräti 80 prosenttia on riippuvainen raskaan liikenteen toimivuudesta, sillä vaikka viennistä valtaosa tapahtuu meriteitä pitkin, satamiin tavarat toimitetaan pääsääntöisesti tiekuljetuksina. Ilman toimivaa tiekuljetusjärjestelmää teollisuus, alkutuotanto ja koko huoltovarmuus vaarantuvat.
Tieverkko, aivan pienimmistä yksityisteistä alkaen, on yksi yhteiskunnan toiminnan kulmakivistä. Tuotannosta ei ole mitään iloa, jos tuotteita ei saa kuljetettua niitä tarvitseville.
Suomessa väestön painopiste siirtyy koko ajan enemmän Etelä-Suomen kaupunkeihin, mutta ruoka tuotetaan edelleen maaseudulla, puut kasvavat metsissä ja mineraalit louhitaan sieltä, mistä ne on löydetty. Kuljettamisen tarve lisääntyy jatkuvasti. Mitä sujuvammin kuljetukset saadaan suoritetuksi, sitä kilpailukykyisemmäksi hyödykkeiden hinta voidaan saada.
Liikenne- ja viestintävaliokunnalle luovutetun selvityksen mukaan nykyisellä rahoitustasolla huonokuntoiset tiet lisäävät raskaan liikenteen ajoneuvokustannuksia yli miljardilla eurolla vuosina 2026–2035.
Jotta huonon tieverkon aiheuttamilta lisäkustannuksilta vältyttäisiin, korjausvelkaa olisi saatava pienennettyä. Se ei ole kuitenkaan ainut asia, joka on huomioitava tulevaisuuden tiekuljetusjärjestelmän toimivuutta turvattaessa.
Käyttövoimamurros on jo alkanut, ja se etenee väistämättä. Fossiilisista polttoaineista halutaan eroon, mutta mitkä ovat parhaiten Suomeen sopivat ratkaisut? Keski-Euroopassa vannotaan vahvasti sähkön nimeen, mutta Suomessa kuljetusyritykset ovat valinneet energialähteeksi biokaasun sähköä useammin. Espanjalaisen tiekuljetusjärjestön johtaja puolestaan arveli HVO:n olevan käyttökelpoisen ratkaisun.
Käyttövoimakysymykseen liittyy oleellisesti jakeluinfran rakentaminen. Dieseliä on saatava vielä jatkossakin kattavasti, ja sen rinnalle on rakennettava latauspaikkojen ja kaasutankkausasemien verkosto. Tässä mielessä vetykäsitelty kasviöljy eli HVO olisi helppo ratkaisu; se käy nykyisiin dieselmoottoreihin, ja sen jakelu käy nykyisiltä asemilta.
Yksi tulevaisuuden kysymyksistä on ammattitaitoisen työvoiman saatavuus kuljetusalalle. Alan houkuttelevuuden parantaminen lienee suurin kynnys. Työtehtävät, kalusto, työajat, työilmapiiri, palkkaus ja työskentelyolosuhteet – satunnaisessa järjestyksessä mainittuna – vaikuttavat houkuttelevuuteen. Kun alalle saadaan houkuteltua motivoituneita nuoria, ammatin niksit saadaan kyllä opetettua.
Ei riitä, että kuljetusyritys tekee voitavansa ollakseen houkutteleva työpaikka. Myös kuljetusten ostajien ja jopa tienhoitajien on otettava osaa näihin ’talkoisiin’. Kenenkään etu ei ole, jos logistiikka alkaa yskiä kuljettajien saatavuuden takia.
Raikasta kevättä!
Kuvitus: Pauli Maukonen
Viikon tärppi
Lue seuraavaksi
