Hitaasti mutta varmasti

Täyssähkökäyttöisten koneiden ympärillä oleva hypetys on ollut kovaa jo ainakin viitisen vuotta, eikä keskustelu osoita laantumisen merkkejä. Monet valmistajat tuovat markkinoille uusia malleja ja maailman pelastamisesta puhutaan. Paljonko niitä akkukoneita sitten tosiasiassa myydään ja toimitetaan asiakkaille? Vastaus on, ei maailmalaajuisestikaan vielä kovin merkittävässä määrin.

Ainakin Suomessa käyttäjät jäävät yksittäistapauksiksi ja sähkökoneita käytetään usein yrityksen imagonkohottajina. Rakennuttajapuoli voi myös kilpeään kiillottaakseen vaatia joillain työmailla täyssähkökäyttöisten koneiden käyttöä, ainakin osittaista. Monella konevalmistajalla on myös suunnitelmia, jotka kertovat tiettyyn ajankohtaan mennessä tavoitteen sähkökoneiden prosentuaaliselle osuudelle koko tuotannosta.

Suurimmat kaupankäyntiä rajoittavat tekijät ovat edelleen samat kuin muutamia vuosia sitten eli korkea hankintahinta, lyhyt työskentelyaika ja puutteellinen latausinfra.

Tutkimuslaitos Off-Highway Research on julkaissut laajan raportin koskien täyssähkökäyttöisten koneiden käyttöä ja myyntiä ympäri maailman. Siihen on otettu mukaan minikaivukoneet, tela- ja pyöräalustaiset kaivukoneet, liukuohjatut pienkuormaajat pyörillä ja teloilla sekä vielä pyöräkuormaajat. Näitä kaikkia konetyyppejä valmistetaan jo akkukäyttöisinä.

OHR on päätynyt raportissaan lukuun 7 283 vuodelta 2023. Eli alle 8 000 sähkökonetta toimitettiin asiakkaille viime vuonna. Käyrä on toki ylöspäin, sillä vuotta aiemmin jäätiin alle 4 000 kappaleen. Se vastaa rahalliselta arvoltaan alle prosenttia koko konevalmistuksen arvosta ollen hieman vajaat 823 miljoonaa euroa.

Eli valtaosa vai pitäisikö sanoa, että lähes kaikki maailmalla myytävistä maarakennuskoneista ovat edelleen dieselmoottorilla varustettuja. Akkukoneiden kappalemääräinen nousu ei kohota paljonkaan rahallisen arvon osuutta, kun eniten niitä taaloja ja euroja liikkuu isojen koneiden kaupassa.

Tuosta vajaasta 8 000 valmistetusta sähkökoneesta peräti 5 500 oli pyöräkuormaajia eli muille konetyypeille jää varsin pieni osuus. Kiinassa myytiin 27 prosenttia kaikista latausta vaativista koneista ja sen osuus olikin suurin. Eurooppa tulee toisena, täällä myytiin noin 2 000 konetta, joista valtaosa tietenkin kompaktia kokoluokkaa eli pieniä pyöräkuormaajia ja minikaivukoneita. Suurimmat prosentuaaliset markkinat Euroopassa ovat Hollannissa ja Norjassa.

OHR povaa sähkökoneiden myynnin kasvavan maltilla, mutta jo vuonna 2028 se ennustaa määrän olevan yli 33 000 kappaletta. Markkinoiden arvokin on sitten jo 3,7 miljardin euron luokkaa. Ennusteessa on toki epävarmuustekijöitä.

Koska Kiina on tällä hetkellä suurin täyssähkökäyttöisten koneiden valmistaja, voi tulevaisuuden lainsäädäntö ja esimerkiksi tullimaksujen nousu rajoittaa niiden pääsyä Euroopan markkinoille.

Jostain internetin syövereistä osui silmiin lista maailman suurimmista rakennusalan yrityksistä. Suurin ja kaunein on Kiinan valtion rakennusyhtiö (China State Construction & Engineering). Sen liikevaihto vuonna 2023 oli noin 293 miljardia dollaria. Seuraavat neljä sijaakin menivät Kiinaan, tosin toisen (China Railway Group) ja kolmannen (China Railway Construction Corporation) yhteenlaskettu liikevaihto yltää kutakuinkin ykkösen tasolle. Suurimpina eurooppalaisina pari ranskalaisyhtiötä ovat sijoilla kuusi (Vind) ja seitsemän (Bouygues Construction Divisions).

Parhaiten ruotsalaisyhtiöistä ovat sijoittuneet Skanska, joka löytyy sijalta 25, Peab on 62:s ja NCC Group 66:s. Suomalaisista YIT on rankattu positioon 139 ja SRV Group on sekin päässyt TOP 200 -listalle niukasti eli sijalle 199.

Pääkuva: Pauli Maukonen