Uutiset

Työkoneet

Yrjö Rauniston ideapaja ei tyhjene

Yrjö Rauniston (71 v) vauhti ei hyydy. Innovatiivisen keksijän aikaansaannokset hakevat vertaistaan. Kun pään sisällä oleva tietokone raksuttaa koko ajan täysillä, on päivänselvää, että kaikki keksinnöt eivät aina pääse protoastetta pidemmälle. Parhaiten Rauniston kädenjälki maailmanlaajuisesti näkyy monilla eri palkinnoilla maailmalla tunnustetuissa Movax-pontiniskijässä ja NOX-kauhanpyörittäjässä. Molempien tuotteiden valmistusoikeudet on jo myyty muualle, mutta alkuperäinen idea niihin on lähtöisin Raunistolta. Merkittävämpänä keksintönään Raunisto pitää kuitenkin nyt markkinoille tulevaa hydraulista Ramec-vasaraa.

Minä olen tuntenut Yrjö Rauniston vuodesta 1986 lähtien, jolloin mies ja silloinen yrityksensä Hydropiste aloittivat Kobelco-kaivukoneiden maahantuonnin. Monien värikkäiden vaiheiden kautta on tultu tähän pisteeseen, jossa Y Raunisto oy jälleen kehittää, valmistaa ja markkinoi omia tuotteitaan maailmanlaajuisesti. Rauniston sitkeydestä ja omistautumisesta tuotekehitykseen kertoo se, että hieman yli 10 vuoden aikana mies on selättänyt neljä kertaa syövän, ja silti virtaa riittää työrintamalla kadehdittavan paljon. Moni muu olisi jo lyönyt hanskat niin sanotusti pajan naulakkoon. Mutta Yrjön kohdalla eläkepäiville siirtyminen ei tule kysymykseenkään, niin monia uusia visioita on vielä toteuttamatta.

”Movaxin kehitin vuonna 1993 ja sen valmistusoikeudet myin pois 2007 ja juuri terveyssyistä. Vuosina 2008–2009 ideoin kallistuvan kauhanpyörittäjän NOX:in ja sen

Yrjö Rauniston vauhti ei hellitä. Mies ideoi koko ajan uutta. Ramec-pontiniskijä ja -vasara ovat siirtymässä sarjatuotantoon.

oikeudet myin sitten Kinshoferille, kun terveyteni kanssa tuli uudestaan ongelmia. Vuodet 2009–2012 menivät täysin sairastelun piikkiin, tosin tuonakin aikana jalostin ajatuksiani valmiimpien tuotteiden suuntaan”, valottaa Raunisto lähihistoriaansa.

Vuoden 2013 Baumassa Raunisto teki niin sanotun comebackin. Näyttelyssä esiteltiin idea-asteella vielä tuolloin olleita pontiniskijää ja hydraulivasaraa.

”Alun perin ideani oli tuolloin, että keskityn tuotekehitykseen, prototyyppien rakentamiseen ja sen jälkeen lisenssien myyntiin. Minulla on kuitenkin aina ollut päällimmäisenä ajatuksena rakentaa koneita ja laitteita, jotka tekevät työnsä tehokkaammin kuin ennen, jättäen samalla käyttäjälleen paremman katteen. Tätä filosofiaa toteutti erinomaisesti esimerkiksi juuri Movax-pontiniskijä. Se syrjäytti monelta työmaalta isot erikoiskoneet ja teki työn huomattavasti pienemmällä pääoman sitomisella. Samalla urakoitsijat kuitenkin saivat työstään kelpo korvauksen”, jatkaa Raunisto.

Vuosi 2016 meni jälleen Raunistolta hieman ohi työkuvioiden suhteen, kun taas piti selättää vaikea sairaus.

”Viime vuonna kävin neuvotteluja useiden tahojen kanssa pontiniskijän ja hydraulivasaran valmistusoikeuksien myymisestä. Joukossa oli yksi merkittävä ulkomainen laitevalmistajakin. Kun nämä neuvottelut kariutuivat syystä tai toisesta, päätin muuttaa liiketoimintamallia tämän vuoden alussa.”

Nyt Y Raunisto oy ideoi, kehittää, valmistaa ja markkinoi tuotteita Ramec-nimellä. Tuotekehitystiimissä työskentelee Rauniston lisäksi viisi ihmistä. Toimitilat sijaitsevat Hämeenlinnassa Tölkkimäentiellä. Osat teetetään pääasiassa alihankkijoilla ja kokoonpano omassa hallissa.

”Ramecin prototyyppejä on myyty neljään eri maahan, kuudelle eri urakoitsijalle. Yhdellä on jo kolme Ramec-pontiniskijää. Uusimman, niin sanotun C-mallin myimme juuri Suomeen”, valottaa Raunisto.

”Kaikkiaan kehittelemiämme tuotteita on jo viety yli 50 eri maahan ja monessa maassa ne ovat markkinajohtajia.”

Ramec-pontiniskijä tarttuu sivulta, mutta tartunta on suunniteltu siten, että vibrakoneiston isku suuntautuu keskelle ponttia, mikä nopeuttaa valmistajan mukaan maahan tunkeutumista. Pontit saadaan myös helpommin suoraan, kun isku suuntautuu keskelle.

Ramec iskee suoraan

Ramec-pontiniskijä tarttuu edelleen sivulta, mutta tartunta on suunniteltu siten, että vibrakoneiston isku suuntautuu keskelle ponttia, mikä nopeuttaa Rauniston mukaan maahan tunkeutumista. Pontit saadaan myös helpommin suoraan, kun isku suuntautuu keskelle. Ote myös pitää, eikä lipsu.

”Yllätyksenä meille tuli, että tärinä pontin ympärillä vähenee myös oleellisesti, kun iskuvoima suuntautuu pontin keskelle. Pontti värisee keskeltä iskettäessä paljon vähemmän. Mittasimme seinään aiheutuvan tärinän seitsemän metrin päässä pontin iskemästä. Maatärinän lukema oli 3–7 millimetriä sekunnissa. Suomessa esimerkiksi historiallisen rakennuksen lähellä raja-arvo on 6 ja betoniperusteisilla kaupunkialueilla 12 millimetriä sekunnissa.”

”Pontiniskijöitä myydään vuodessa maailmanlaajuisesti 2 500–3 000 kappaletta. Niistä puolet ovat niin sanottuja nosturiasenteisia. Kaivukonesovitteiset ovat kuitenkin nostaneet suosiotaan viime vuosina kovaa vauhtia, sillä kustannustehokkuus on toista luokkaa kuin isoilla nosturipohjaisilla. Kaivukoneen lisälaitteeksi soveltuvilla pontiniskijöillä on toki rajoituksensa esimerkiksi pontin pituuden suhteen. Suomessa käytettävät maksimi ponttien pituudet liikkuvat jossain 20 metrissä”, valistaa Raunisto.

Rauniston lempilapsi on eittämättä juuri pontiniskijä. Mies on kiertänyt pontitustyömaita ympäri maailmaa havainnoiden, mitaten ja kellottaen. Suurimmaksi mies mainitsee yhden työmaan Venäjällä, missä ponttia lyötiin yhteensä 40 kilometriä.

”Usein näkee, että ponttirivi on yläpäästään epätasainen. Tämä johtuu siitä, että maa on liian kovaa, eikä iskuvoimaa ole enää tarpeeksi. Tätä ongelmaa poistamaan kehitimme kahteen suuntaan iskevän Ramec-vasaran, jolla voidaan lyödä pontin päästä ne viimeiset sentit. Vasara soveltuu myös pontin nostoon, kun voidaan iskeä myös ylöspäin.”

Ramec-vasaralla voi iskeä sekä alas- että ylöspäin, jolloin ponttien pois ottokin helpottuu ja tehostuu.

”Kun pontit makaavat 3–6 kuukautta savessa tai siltissä, ne jumittuvat maan kuivuessa. Niitä on vaikea tai joskus jopa mahdotonta saada ylös kaivamatta maata ympäriltä ja katkaisemalla niitä sitten sopivalta korkeudelta. Jokainen ymmärtää kuinka kalliiksi ja vaikeaksi se tulee, kun pitää mennä metrikaupalla alaspäin. Pontteja ei useinkaan voi jättää esimerkiksi työmaalle paikoilleen, sillä ne ovat useimmiten rakentamisen tiellä. Meidän Ramec-vasarallamme voi siis iskeä sekä alas- että ylöspäin, jolloin ponttien pois otto helpottuu ja tehostuu. Se iskeekin kiveä mieluummin ”järjen” avulla kuin pelkkää iskuenergiaa nostamalla”, lupaa Raunisto edelleen.

Mies lupaa sekä pontiniskijän että iskuvasaran hyötysuhteiden olevan reilut 20 prosenttia korkeammalla tasolla kuin markkinoilla olevissa laitteissa.

”Ramec-vasara iskee kiveä mieluummin ”järjen” avulla kuin pelkkää iskuenergiaa nostamalla.”

Ideakello tikittää

Raunisto on insinööri ja luettelee runsaasti numerotietoa tukemaan tuotteidensa edistyksellisyyttä markkinoilla oleviin kilpailijoihinsa nähden. Tosiasia on, että mies ei tyydy innovaatioissaan olemassa olevien tuotteiden plagiointiin, vaan kehittää aina uusia ratkaisuja. Tämä on nähty moneen kertaan vuosien saatossa.

”Kaivukone ei juuri ole kehittynyt vuosikymmeniin. Sen tuottavuutta on parannettu lähinnä sopivilla lisälaitteilla. Toisaalta ne pudottavat usein peruskoneen tehoa merkittävästi. Esimerkiksi 25-tonnisen kaivukoneen murtovoima pienenee kallistuvan kauhanpyörittäjän takia alemmas kuin 16-tonnisen koneen vastaava ilman kauhanpyörittäjää. Siksi meillä on kehitteillä ja patentoituna uusi Ramec-kauhanpyörittäjä, jossa vastaava 25 tonnin kaivukoneen murtovoiman pudotus on varsin pientä. Kaivukoneen kaivu- ja murtovoimat putoavat vain noin 10, eikä kuten nyt, 40 prosenttia”, valottaa Raunisto.

Myös uudenlainen pikakiinnike on jo ideoituna. Eikä Raunisto olisi Raunisto, jollei myös kaivukoneen konseptia olisi mietitty uusiksi. Lopuksi näen animaation kallistuvalla liukupuomilla ja säädettävällä vastapainolla varustetusta kaivukoneesta, joka soveltuu pontiniskentään nykykoneita paremmin. Ideana on, että samaa konetta voi käyttää peruskaivukoneena, pitkäpuomisena sekä vielä rikotuspuomisena kaivukoneena.

”Tällä onnistuu myös tukipaalun iskeminen 30–40 asteen kulmaan. Puomikonstruktion voisi rakentaa vaikkapa käytetyn kaivukoneen päälle”, pohtii Raunisto.

Croco-klapikone.

Mutta missä on klapikone?

Moni muistaa Rauniston keksimän kaivukonesovitteisen klapikoneen, jota esiteltiin Konepörssinkin sivuilla vuonna 2011. Sen työnäytöksissä tehtiin tuolloin yli neljä kiintokuutiota klapeja tunnissa eli se osoittautui erittäin tehokkaaksi. Rauniston mukaan siitä on tullut heille todellinen ”kiusankappale”. Lähes joka viikko sitä kysytään: ”Joko olette aloittaneet sarjavalmistuksen?” Aina joudumme vastaamaan: ”Ei ole kapasiteettia, muut tuotteet vievät aikamme.”

Lue seuraavaksi