Uutiset

Uutiset

Vantaalla hiekkarallia reilu kuukausi

ue m

Vantaan kaupungin jokakeväinen hiekanpoistorutistus päättyi vappuun. Kymmenkunta harjausryhmää pesi ja lakaisi kevyenliikenteen väyliä, katuja, ajoväyliä ja parkkipaikkoja tiivissä tahdissa. Yleensä keväinen pesuralli Vantaalla kestää 4-6 viikkoa. Tämänkin jälkeen pesuhommat jatkuvat pienemmällä kalusto- ja henkilökuntamäärällä koko kesän, kunnes viimeiset parkkipaikkojen nurkatkin on käyty läpi.

Vantaan omia sekä aliurakoitsijoiden kalustoyksiköitä kevätrynnistys työllistää kahdessa tiemestaripiirissä noin 55 kappaletta. Korson ja Hakunilan alueet kilpailutetaan toistuvasti monivuotisiksi alueurakoiksi ja ne lisäävät keväisen pesu- ja harjauskaluston määrää vielä yli kymmenellä. Kyseessä on siis melkoinen liikekannallepano, kun katupölyä aletaan taltuttaa tosissaan.

Kaupungin kunnossa – ja puhtaanapidossa on noin 1500 kilometriä teitä, katuja ja kevyenliikenteenväyliä. Noin 76 (1100 km) prosenttia tästä hoidetaan omalla kalustolla ja henkilöstöllä.

Korson sekä Hakunilan alueet pitävät yhteensä sisällään 26 prosenttia eli 400 kilometriä väyläverkosta. Konepörssi vieraili Vantaalla maaliskuun viimeisenä päivänä, jolloin katujen puhdistus oli alkamassa. Vuodesta 1979 Vantaan kaupunkia palvelleen, ylitiemestari Erkki Tammiston johdolla kierrettiin niin työskentelevää kalustoa katsastamassa kuin varikoihinkin tutustumassa. Tapaan Tammiston läntisessä aluetukikohdassa Voimalantiellä. Tukikohdan pihalla on runsaasti kunnossapidon kalustoa. Kevättöihin tarkoitetut koneet ja laitteet on huollettu iskukuntoon talven aikana. 

”Oikean pesualoitusajankohdan valitseminen keväällä on aina oma lukunsa ja vuodet ovat hyvinkin erilaisia. Lämpötilan pitää olla muutaman asteen plussan puolella, eivätkä yöpakkasetkaan juuri sovi tähän kuvioon. Aloittamista edeltääkin aina kaluston kunnostus mahdollisimman hyvään iskuun ennen kautta. Hiekkaa on levitetty talviaikaan kaduille 10 000 tonnia 4-6 kuukauden ajan, joten ei sen kerääminen ihan hetkessä onnistu, vaikka ihmiset niin tuntuvat usein olettavan. Vapuksi pyritään kuitenkin tämä päärynnistys aina saamaan loppuun”, valistaa Tammisto aluksi.

Kevätharjauksessa talven aikana levitetystä hiekoitushiekasta saadaan kerättyä noin 60-70 prosenttia. Osa siirtyy lumikuormien mukana lumen vastaanottopaikoille ja auraus siirtää sitä myös tien penkkaan. 

Jos kalustoa ja ihmisiä saisi laittaa liikkeelle keväällä kustannuksista piittaamatta rajattoman määrän, hoituisi katujen pesu toki nopeammin. Määrärahojen ja sitä kautta henkilöstön ja kaluston rajallisuus sanelevat kuitenkin työn aikatauluttamista ja etenemistä. 

Vantaan tie- ja katuverkko on talvikunnossapidossa jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Ykkösluokkaan kuuluvat kaikki pääväylät ja joukkoliikenteen käyttämät kadut ja tiet. Kolmosluokassa ovat asuntokadut.  Kiireellisyysluokkien lisäksi Vantaa on jaettu myös maantieteellisesti. Talviaikaisen kunnosspidon jako on itäiseen ja läntiseen tiepiiriin, jotka molemmat on vielä lohkottu eri vastuualueisiin. Jokaisessa seitsemässä alueessa on oma vastuuhenkilönsä. Läntinen tukikohta sijaitsee Voimalantiellä ja itäinen Koisotiellä. Molemmat tiepiirit työllistävät reilut 20 henkeä.

”Työllistämme paljon myös alihankkijoita talvikunnossapidossa ja katujen pesussa. Talvikaudeksi 2015-2016 tehtiin kaikkiaan 42 alihankintasopimusta. Valinnassa pisteytetään tietyt asiat. Hinta merkkaa 60, kaluston ikä 20 ja kuljettajan kokemus 20 prosentin osuutta pistepotista. Sopimukset ovat nelivuotisia”, jatkaa Tammisto.

Lumen määrässä täällä pääkaupunkiseudulla on vuosittain suurta heilahtelua. Kun pahimpana 2000-luvun lumitalvena Vantaan neljälle lumenvastaanottoalueelle vietiin 50 000 kuormaa, niin kolme talvea sitten määrä oli ainoastaan 3000 kuormaa. Suuri hajonta aiheuttaa tiettyjä haasteita etenkin aliurakoitsijoille, jotka ovat tuntitaksalla ajossa. Hiekan harjaus ja katujen pesu sen sijaan on kutakuinkin vakiomäärän työllistävä ruljanssi jokaikinen kevät.

Vantaan omia harjausryhmiä lähtee keväällä liikkeelle 10 kappaletta. Ryhmä koostuu kastelevasta vesiautosta, joka kulkee kärjessä. Autossa on myös käsinpesulaitteet, joilla saadaan pestyä esimerkiksi linja-autopysäkkien ympäristö. Liian aikaisin kerättävää hiekkaa ei saa kastella, sillä keväällä kuivuminen on nopeaa.

Avoharjalla varustettu yksikkö tulee seuraavana ja passaa hiekat keräävien harjalaitteiden saataville. Kerääviä harjayksiköitä on kaksi, joko kiinni pyöräkuormaajan tai kaivurikuormaajan aisoissa. Keräävät harjalaitteet tyhjennetään kuorma-auton lavalle kuskattavaksi kahteen eri keräyspaikkaan. Tarpeen vaatiessa hiekat harjataan myös nurmikoilta jalkakäytävälle erikoisvalmisteisilla puomiharjoilla. Tämä helpottaa kesän viheralueiden hoitoa ja säästää ruohonleikkuukaluston teriä.

Kun tämä niin sanottu karkea hiekan poisto on tehty, toteutetaan seuraava vaihe niin sanotuilla PIMU-laitteilla. Kyseessä on yksikkö, joka on varustettu pesevällä imusuulakkeella. Likaisimpiin ja vaikeimpiin katuosuuksiin voidaan palata uudestaankin tarpeen mukaan. PIMU-kalustolla ei paksuun hiekkaan kannata mennä. Yhteen tällaiseen ryhmään tutustutaan itäiseen tiemestaripiiriin kuuluvalla Leinelän Koivukylänväylällä. Koko ketju etenee joutuisasti pitkin kevyenliikenteen väylää. Keräävän harjalaitteen säiliön täyttäminen ei kauaa kestä. Eikä myöskään kuorma-auton lavan täyttyminen.

Kaikkiaan Vantaan kaupungilla ja alihankkijoilla on keväisessä pesussa käytössä kymmenen kuorma-auton alustalle rakennettua pesuautoa eli jokaiselle keväällä starttaavalle ryhmälle omansa.

Tämän lisäksi löytyy kolme kuorma-autoalustaista imukonetta (PIMU). Imeviä harja-autoja on yksi ja nekin ovat niin ikään kuorma-auton alustalle rakennettu. Keskikokoisia lakaisukoneita (Bucher 5000 ja 5006) on kaikkiaan neljä. Myös kaksi mekaanisimevää Dulevoa kuuluu kalustoon.

Mekaanisia lisälaitteena peruskoneisiin asennettavia mekaanisia harjalaitteita on kaikkiaan 25 kappaletta ja kerättyä hiekkaa kuljetetaan keräyspisteisiin seitsemällä kuorma-autolla.

Korson ja Hakunilan alueilla on tämän lisäksi vielä käytössä lisää urakoitsijoiden omaa kalustoa.

Pääasiassa katujen pesuja keväällä tehdään päivisin, mutta on kohteita, joita harjataan ja pestään myös öisin.

”Alikulkutunneleita ja siltoja käydään läpi yöaikaan. Kun sillan kannella touhutaan, on alla olevat väylät usein suljettava pesun ajaksi. Alihankkijamme Lakaisutekniikka on jakanut vuoronsa siten, että ensimmäinen alkaa kahdelta yöllä ja jatkuu kymmeneen. Toinen vuoro on sitten kymmenestä iltakuuteen. Väliajalla lakaisuauto käy vielä Tuusulassa pesemässä, joten siinä on hyvä esimerkki lakaisukoneen täydestä käyttöasteesta”, valistaa Tammisto. 

Vehkalanmäen vastaanottoalueella Kimmo Kallio ja Teuvo Laulumaa tyhjentävät ”kevätmämmiä” säiliöistä. Kallion alla on Bucher CityFant 60, joka on vuosimallia 2007. Laulumaan alla kiilteli Bucher 5000. Molemmat yksiköt jo pidemmän aikaa ajossa olleita.

Kadulla lakaisunopeus on sellaista kaksi-kolme kilometriä tunnissa ja teiden tukkona on ollut pakko oppia olemaan. Hermonsa menettäviä autoilijoita lakaisukoneiden kuljettajien mukaan riittää.

”Taloudellisuuden kannalta on tärkeää, että ajomatkat sekä tyhjennyspaikoille että vesipisteille ovat mahdollisimman lyhyet. Kuorma päällä ajaminen syö polttoainettakin eniten, joten se pitäisi saada elimoitua minimiin”, jatkaa Tammisto.

”Tuntimittari on tässä vaihdettu pari kertaa ja tähän uusimpaan on kierrätetty nyt 4000 tuntia. Kilometrejä alustalla on takana yli 100 000.Tämä auto pesee oikealta puolelta ja imee molemmilta. Tässä ei ole tehdasvarusteisia pesuvarusteita, vaan ne on rakennettu jälkikäteen Suomessa. Ainoastaan pesupalkki oli keskiharjan edessä alunperin. Edessä on lisävarreton jäykkä harja, jolla nyt saa siirrettyä lasipullot pois renkaan edestä, ei juuri muuta”, valistaa CityFanttia ajava Kallio.

Kuva: Kimmo Kallio pesee tiiviyden takaamiseksi lakaisuauton roskasäiliön luukun ja sen mekanismin jokaisen tyhjennyskerran jälkeen.

Toinen lumen ja katuhiekan vastaanottopaikka sijaitsee Koisotien tukikohdan yhteydessä. Koko tukikohta on uusi ja nyt päättynyt talvi oli tukikohdan neljäs. Kuten läntisessäkin aluetukikohdassa, myös Koisotiellä tehdään koneisiin ja laitteisiin huoltoja ja pieniä korjauksia, kuten esimerkiksi hitsauksia sekä terien ja harjojen vaihtoja. Maaliskuun lopulla oli menossa renkaiden vaihtoruljanssi. Koisotiellä käytössä on runsaasti uutta valoisaa hallitilaa.

Vastaava tiemestari Tomi Ollikainen esittelee tukikohdassa kaupungilla käytössä olevaa ajoneuvojen paikkatietojärjestelmää.

Kaupungilla on sopimus  kanssa järjestelmän käytöstä vuoteen 2018 saakka. Järjestelmä on asennettu yhteensä 240 kaupungin ajoneuvoon. Se välittää tukikohtaan tietoja sijainnista ja käynnissä olevasta työtehtävästä.

”Työn ohjaus on helpottunut ja resurssien ohjausta oikeaan paikkaan, on sitäkin helpompi tehdä. Raportointi paranee ja kustannuksiakin pystytään alentamaan. Ajoneuvojen ajokilometrien ja polttoainekustannusten seuraaminen on niin ikään helpompaa. Järjestelmässä on myös sähköinen ajopäiväkirja”, toteavat Tammisto ja Ollikainen.

Yksi oleellinen hyöty saadaan myös tutkittaessa esimerkiksi talvisia liukastumisia hiekoittamattomaksi väitetyllä katuosuudella. Järjestelmästä nähdään heti, onko asianmukainen hiekoitus tehty kiistanalaiselle kadulle. Korvausvaatimuksia Vantaalle tulee vuodessa toistasataa.

”Katujen pesu kestää aikansa ja aiheuttaa toki myös häiriötä liikenteelle. Kaikki kuitenkin arvostavat pölytöntä ja siistiä ympäristöä, joten kyseessä on aivan välttämätön toimenpide näin keväällä. Olemme täällä Vantaalla pyrkineet saamaan työtavat ja -menetelmät mahdollisimman tehokkaiksi ja järkeviksi. Ilman pölypitoisuuksien aleneminen on osoittanut, että olemme oikealla tiellä kaluston kehittämisessä”, lopettaa Tammisto.

Kun Vantaalla koko harjauskalusto on tien päällä, niin konekustannus on noin 5000-6000 euroa tunnissa. Kun siihen lasketaan vielä esimiehet ja jalkamiehet päälle, ollaan noin 7500-8000 euron tuntikustannuksessa. Puhtaampi ilma ja siisti ympäristö eivät tule ilmaiseksi.

Kuva: Ylitiemestari Erkki Tammisto (kesk.) sekä vastaava tiemestari Tomi Ollikainen Lakaisutekniikan Brock-imulakaisuauton edessä. Kuljettaja Seppo Pekkinen pitää hetken tauon ja jatkaa sitten hiekan keräystä.  

Lakaisutekniikan Scania-alustalle rakennettu, viime syksynä hankittu Brock SL410/2K Jumbo S -imulakaisuauto rullaa hitaasti vilkasliikenteistä Asolanväylän reunaa Peijaksen sairaalan kohdalla. Nousen apukuskin penkille Seppo Pekkisen viereen. Mies on hieronut katua edellisen tyhjennyksen jälkeen puolisen tuntia ja 10 kuutiometrin roskasäiliö autossa alkaa olla uutta tyhjennysreissua vailla.

”Tämä on ensimmäinen ajo tällä kadulla ja imettävää tavaraa on runsaasti. 600 metrin matkalta on kertynyt 6000 kiloa pois ajettavaa hiekkaa ja muuta moskaa. Tässä kohtaa vettä jää 6000 litran säiliöön vielä jäljelle, kun roskasäiliö on jo täynnä. Tyhjennys Koisontien varikolle ja vesisäiliön täyttö kestävät noin puoli tuntia tästä kohdasta”, aloittaa Pekkinen.

Mies on ajanut lakaisukonetta nelisen vuotta. Aiemmin työpäivät kuluivat Ruduksen kiviauton ratissa. 

”Nopeus tippui aika lailla kun vaihdoin kivihommista näihin puhdistustöihin”, naurahtaa Pekkinen. Ensimmäisellä ajokerralla lakaisunopeus kun on noin kaksi kilometriä tunnissa. Myöhemmillä puhdistuskerroilla päästään jo 3-4 kilometrin nopeuksiin.

”Autoilijoita lakaisukone tuntuu kismittävän aika lailla. Peruutuspeiliin tässä saa katsoa enemmän kuin eteensä. Jalankulkijat pomppivat tuosta auton edestä usein miten sattuu ja välillä töräytän torvea, kun aikovat juosta takaa tulevan auton alle.”

Pelkkä harjojen tarkkailu ei siis lähimainkaan lakaisuauton ohjaamossa riitä, vaan suurimmat haasteet ovat ympäristössä. 

Harjojen nopeus on säädetty etukäteen sopivaksi ja harjauksen aikana säätöjä ei tarvitse tehdä.

”Muuttujia tuolla kadun pinnassa on useita ja lakaistavan tavaran mukaan säädetään harjojen nopeutta. Tuntuu siltä, että tätä ei ikinä opi. Välillä moska irtoaa helposti ja välillä pitää pyörittää hirmunopeudella”, päättää Pekkinen.

Miehen mukaan vain yksi on varmaa. Mitä useampia ajokertoja tulee, sitä puhtaammaksi pinta saadaan.

Lue myös: Katupöly kuriin oikeilla laitteilla ja Vantaan varikko palvelee koneasioissa.

Kaikenlaista käytettyä auto- ja konekalustoa ajoon.fi -palvelusta.

Olli Päiviö

Lisää samasta aiheesta