Uutiset

Työkoneet

Rakentamisen kasvu Euroopassa jatkuu

​Euroconstruct ennakoi rakentamisen kasvun jatkuvan Euroopassa, mutta hidastuvana. Nopein kasvuvuosi oli 2017, jolloin rakentaminen kasvoi neljä prosenttia. Kasvua oli kaikissa maissa ja kaikilla pääsektoreilla. Rakentamisen kasvun tärkeä lähtökohta on talouden kasvu, jonka ennakoidaan jatkuvan hidastuvana lähivuodet. Ennustejaksolla 2019–2021 rakentamisen kasvu hidastuu keskimäärin 1,5 prosentin vuosivauhtiin. Lähivuosina rakentamisen kehitysnäkymät maittain kuitenkin vaihtelevat ja osassa maista rakentamisen ennakoidaan kääntyvän miinukselle. Euroconstruct on Euroopan maista koostuva rakennusmarkkinoiden asiantuntijaverkosto. Suomen jäsen on Forecon oy.

Asuinrakentaminen on ollut nopeimmassa kasvussa

Vastaavasti kuin Suomessa, myös Euroopassa, on uusien asuntojen rakentaminen kasvanut reippaasti vuoden 2015 jälkeen. Asuntorakentamista Euroopassa on vauhdittanut elvytyksen vauhdittama hyvä talous- ja työllisyyskasvu sekä matalat korot. Kasvua vuosina 2016–2018, kolmessa vuodessa, on tullut kaikkiaan peräti 27 prosenttia. Suomessa vastaava kasvu on ollut vielä suurempi, 38 prosenttia. Nämä kasvulukemat ovat kuitenkin pieniä muutamaan muuhun maahan verrattuna. Unkarissa asuntorakentaminen on kasvanut 4,6-kertaiseksi, Irlannissa 3,6 -kertaiseksi. Espanja kärsii vieläkin aiemmasta ylirakentamisesta. Kasvua on ”vain” 60 prosenttia. Asuntorakentaminen romahti näissä maissa finanssikriisin jälkeen murto-osaan, Nyt kasvuprosentit ovat isoja, kun lähdetään todella matalista lukemista.

Euroopassa asuntorakentamisen kasvu on painottunut kerrostaloihin. Valmistuvien kerrostaloasuntojen määrä kasvaa vuodesta 2015 vuoteen 2019 (nykyisen suhdanteen huippuvuosi) lähes 40 prosenttia, kun omakotitaloissa vastaava kasvu on 18 prosenttia. Suomessa vastaava muutos on kerrostaloissa 72 prosenttia ja omakotitaloissa kolme prosenttia.

Kuluva vuosi on edelleen hyvä asuinrakentamisessa. Euroopassa määrä kasvaa 5,5 prosenttia. Ainoa miinukselle menevä maa on Norja. Ensi vuonna asuntorakentaminen vähenee neljässä maassa, Ruotsissa, Ranskassa, Norjassa, Suomessa ja Sveitsissä.

Asuntorakentamisen nopea kasvu pysähtyy ensi vuonna koko Euroopan tasolla. Kasvun ennakoidaan kuitenkin jatkuvan vuosina 2020 ja 2021 keskisen Itä-Euroopan maissa, joissa uusien asuntojen tarve on edelleen suuri. Läntisen Euroopan maista nopean kasvun odotetaan jatkuvan Irlannissa, Tanskassa ja Portugalissa.

Toimitilarakentamisen kasvun ennakoidaan jatkuvan vuoteen 2021

Toimitilarakentamisen määrä on kasvanut vuosina 2016–2018, kolmessa vuodessa yhdeksän prosenttia, kun asuntorakentamisessa kasvu oli em. 27 prosenttia eli kolminkertainen. Toimitilarakentamisen kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen vuoteen 2021. Nopeimmin kasvaneet maat Läntisessä Euroopassa ovat Suomi, kasvua 28 prosenttia sekä Tanska, kasvua 22 prosenttia.  Itäisessä Euroopassa on myös hyviä kasvulukemia, Tsekissä ja Unkarissa tasolla 30 prosenttia. Tsekissä ja Unkarissa kasvun ennakoidaan jatkuvan myös kolme seuraavaa vuotta, kun Suomessa määrän ennakoidaan kääntyvän miinukselle vuonna 2020.

Toimitilarakentamisessa suurimmat sektorit Euroopassa ovat liikerakennukset, toimistorakennukset, teollisuusrakennukset ja opetusrakennukset. Viimeisen kolmen vuoden aikana nopeimmin ovat kasvaneet toimistojen, varastojen sekä teollisuusrakennusten rakentaminen. Julkisten rakennusten rakentaminen on ollut lievästi laskussa tai nollatasolla, mutta talouskasvun myötä paranevat verokertymät näkyvät kasvun kiihtymisenä jatkossa.

Liikerakentamisen määrä on kasvanut hitaasti, seitsemän prosenttia kolmena viime vuonna yhteensä. Liikerakentamisen hidas kasvu hyvässä taloustilanteessa kertoo verkkokaupan roolin noususta vähittäiskaupassa. Samaa kehitystä kuvaa varastorakentamisen nopea kasvu. Suomessa liikerakentamisen kolmen vuoden kasvu on ollut 35 prosenttia, mikä on aivan Euroopan huippua.

Infrarakentaminen siirtyy Euroopan rakentamisen veturiksi

Infrarakentamisen määrä ei ole juurikaan kasvanut viime vuosina Euroopassa. Vuonna 2016 rakentaminen oli miinuksella, kun EU:n rahoittama infraohjelma päättyi, eikä uusi vielä kunnolla käynnistynyt. Hyvä talouskasvu näkyy verokertymän kasvuna ja mahdollistaa sekä valtioiden että kuntien panostamisen infraan. Valtiot tukevat kuntien infrahankkeita ja edellyttävät vastaavasti kaavoitusta ja julkisen liikenteen parantamiseen. Raideliikenneinvestoinnit ovat nopeimmin kasvava sektori infrarakentamisessa.

Infrarakentamisen määrä on erityisen hyvässä kasvussa (5,5-6 %) kuluvana ja ensi vuonna ja kasvu jatkuu 3-4 prosentin vauhdilla vuosina 2020 ja 2012. EU:n rahoitus näkyy erityisesti Itäisen ja Keski-Euroopan maiden infrarakentamisessa. Vuosikasvu on näinä vuosina 20 prosentin luokkaa, kun Läntisen Euroopan maissa ollaan 4-5 prosentin kasvussa. Läntisen Euroopan maista infran kasvu on nopeinta Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta. Norja infrarakentaminen kasvaa eniten, sitten Tanskassa ja Ruotsissa. Suomessa kehitys on miinusmerkkinen.

Rakentamisen hintojen nousu saattaa uhata kasvua

Forecon oy:n, Suomen Euroconstruct-jäsenet Markku Riihimäki (vas.) ja Pekka Pajakkala (kuva yllä) näkevät ennusteessa riskejä liittyen kasvun jatkumiseen vielä kolme vuotta. Rakennuskustannusten nousu Euroopassa on ollut yhden prosentin tasolla vuosina 2015 ja 2016. Rakentamisen kovan kysynnän myötä hintojen nousuvauhti yli kaksinkertaistui vuonna 2017 ja kuluvana vuonna rakennuskustannukset nousevat tuplavauhtia verrattuna kuluttajahintoihin. Nopeimmin Euroopassa nousevat hinnat Unkarissa ja Puolassa. Rakentamisen hintojen ja kustannusten nousu, nousun jatkumisesta aiheutuva kapasiteettipula sekä talouskasvun hidastuminen ja korkojen nousu voivat olla tekijöitä, joka kääntävät rakentamisen miinukselle yhä useammassa maassa. Näin on käynyt Norjassa ja Ruotsissa. Suomessakin hintojen nousu on yllättänyt ja kääntänyt yritysten tuloksia miinukselle ja osaltaan hillitsee rakentamista ensi vuonna.

Lue seuraavaksi