Uutiset

Uutiset

Pyörii ja kallistuu

Asia on verrattavissa siihen, että mikä tahansa puskutraktori olisi caterpillar tai liukuohjattu pienkuormain bobcat. Kaikki edellä mainitut nimitykset istuvat kuitenkin syvällä kansan suussa. Esimerkiksi Komatsun ja Liebherrin puskutraktorit ovat satunnaisen ohikulkijan suussa caterpillareita.

Suomalainen nimitys Rototiltille ja kilpailijoilleen puuttuu. Kauhanpyörittäjä ei tietenkään anna täyttä kuvaa laitteesta, koska siinä on myös kallistusmahdollisuus. Näissä jutuissa käytän kaiken uhallakin nimitystä kauhanpyörittäjä, koska kauhanpyörittäjäkallistaja on sanahirviö, joka saa äidinkielenopettajat haukkomaan hengitystään. Ja Wordin oikolukuohjelman myös. Eli sovitaan niin, että kauhanpyörittäjä sisältää rivien välistä luettuna myös kallistuksen.

Kauhanpyörittäjiä Suomessakin nähtiin jo 80-luvun puolella. Ruotsalainen Swingotilt kun teki ensimmäisiä laitteita jo 80-luvulla ja sellaisia kulkeutui muutamia Suomeenkin Ruotsista ostettujen koneitten mukana. Myös toisen ruotsalaismerkin eli Rototiltin historia ulottuu 80-luvun puoliväliin asti. Tuolloin valmistajana oli vielä Noreco Ab. Indexator Ab osti tuotteen valmistusoikeudet vuonna 1992 Norecon mentyä konkurssiin.

Kauhanpyörittäjät alkoivat nopeasti yleistyä 90-luvulla. Suomessa Rototilttejä vuodesta 1993 asti edustanut Tapani Vuorenhela on alan uranuurtaja. Hän aloitti jo vuonna 1991 ruotsalaisten Multivip-merkkisten kauhanpyörittäjien myynnin. Se jatkui aina vuoteen 1996 saakka. Muutamia vuosia Vuorenhela edusti sekä Rototilttiä että Multivippiä rinnakkain. Aluksi Indexatorin tuotteet tulivat täydentämään kokoluokkia, jotka Multivip-pyörittäjistä puuttuivat. Multivippiä Suomeen myytiin Vuorenhelan mukaan vajaat sata. Vieläkin Multivippejä näkee tositoimissa esimerkiksi 90-luvun Åkermaneissa.

Lisämarkat pyörittäjällä

Edistykselliset urakoitsijat meilläkin huomasivat nopeasti kauhanpyörittäjän tarjoamat edut. Kun aiemmin sentään kallistuva kauha oli jo käytössä esimerkiksi luiskan teossa, niin nyt avautui aivan uusi maailma. Varsinkin kaupunki- ja taajamaoloissa erilaisissa kaivannoissa operointi helpottui. Putki – ja kaapeliviidakossa joka suuntaan käännettävä ja vielä kallistettavakin kauha antoi eväät suoriutua työstä nopeammin ja helpommin.

Myös työnantajat alkoivat ymmärtää kauhanpyörittäjän edut. Pian ennakkoluulottomat urakoitsijat alkoivatkin saada hieman lisää tuntikorvausta, mikäli koneessa oli pyörittäjä. Kun työ hoitui nopeammin ja turvallisemmin, maksettiin myös hieman enemmän.

Nykyään asiat ovat huonommin. Lisämaksua ei kauhanpyörittäjästä juuri saa, mutta ilman sitä ei moniin töihin ole asiaa. Kauhanpyörittäjästä on tullut paremminkin koneen vakiovaruste, joka asennetaan yleensä maahantuojan toimesta heti varustelussa uuteen koneeseen. Myös peruskoneitten kokoluokat sekä suurempaan että pienempään päähän ovat kasvaneet. Jopa 30 tonnin tela-alustaisissa kaivukoneissa pyörittäjiä jo näkee, toisessa päässä 1,5 tonnin koneisiinkin jo asennuksia tehdään.

Uusiin pyöräalustaisiin kaivukoneisiin pyörittäjä asennetaan jo noin 90 prosenttisesti, tela-alustaisiin hieman vähemmän.

Jos ihan alussa ei Suomessa Multivipille ja Rototiltille paljon kilpailijoita löytynytkään, on asia nykyään toisin. Suomen markkinoilla on jo useita vaihtoehtoja. Rototilt (Indexator Ab), Engcon (Engcon Nordic Ab), Steelwrist (Steelwrist Ab), OilQuick (OilQuick Ab) ja Swingotilt (SMP Parts Ab) tulevat Ruotsista. Rotoset (Rotoset Oy), mRoto (Marttiini Metal Technics Oy) ja Nox (Kinshofer Aponox Oy) ovat valmistettu Suomessa. Vaihtoehtoja siis on ja seuraavassa Konepörssi 8/2009 esittelee markkinoilla olevia laitteita ja urakoitsijat myös kertovat omista valinnoistaan. Koko artikkeli alta PDF- tiedostona.

Olli Päiviö

Lue seuraavaksi