Uutiset

Kuljetuskalusto

Puoli vuosisataa samalla merkillä

Näkin Kuljetuksen rahtiautot ovat tuttu näky kaakonkulmalla, mutta myös muualla Suomessa. Tällä hetkellä yritys huolehtii lähinnä maatalouden kuljetustarpeiden täyttämisestä viidellä Mercedes-Benzillä.

– Vilja- ja lannoitekuljetukset ovat suurin työllistäjämme, mutta kyydissä kulkee lähes kaikkea mahdollista rahtitavaraa, kertoo toisen polven kuljetusyrittäjä Hannu Näkki aukoessaan kippilavan viljaluukkua rehutehtaalla.

– Isäni hankki ensimmäisen kuorma-auton vuonna 1948, joskin ammattiliikenteen hän aloitti vasta viisi vuotta myöhemmin. Ensimmäinen Mercedes-Benz hankittiin vuonna 1958, jonka jälkeen pihassa ei muita merkkejä ole käynyt. Tarjouskuoria sen sijaan pyydetään ja lähetetään muistakin merkeistä, kaupanteko ei saa olla itsestäänselvyys myyjälle eikä ostajalle.

Luottamuskauppaa

Toisen polven kuljetusyrittäjän mukaan merkkiuskollisuus ei ole syntynyt tyhjästä, eikä siihen ole yhtä selkeää syytä.

– Kaiken kaikkiaan yhteistyö niin myyjän kuin jälkimarkkinoinnin kanssa on sujunut kitkattomasti. Kenenkään on turha väittää, ettei tässäkin merkissä olisi vikoja. Tärkeää onkin se, kuinka ne viat hoidetaan, jotta auto saadaan takaisin tien päälle, painottaa Näkki.

Haminassa tukikohtaansa pitävä yritys luottaa huolloissa osin omaan osaamiseen, osin Raskone-ketjun Kouvolan ja Kotkan korjaamoihin. Yllättävissä keskeytyksissä on päästy kokeilemaan myös Vehon Service 24h-palvelun toimivuutta.

– Eipä tuonne hytin alle ole itsellä enää paljoakaan menemistä, joten vian ilmetessä nokka on käännettävä korjaamolle. Ainakin meillä on pääosin myönteiset kokemukset alueemme korjaamoiden toiminnasta, sillä osia ja apua on saatu verrattain hyvin.

Myös maahantuojaporras saa kiitosta toiminnastaan;

– Takuuasiat on hoidettu aina hyvin. Esimerkiksi muutama vuosi sitten yhteen vaihteistoon laitettiin takuuna uudet kuoret takuuajan jälkeen, koska autoa koko elinkaaren ajan kiusannut vika selvisi vasta takuuajan juuri umpeuduttua. Kaikilla näillä tekijöillä on oma merkityksensä merkkiuskollisuuteen, summaa Näkki, joka ei vähättele myöskään automyyjän osuutta yhteistyössä.

Näkin Kuljetuksen vetovastuu siirtyi isältä pojalle 1980-luvun alkupuolella, joskin sukupolvenvaihdos on käynyt myös myyjäpuolella.

– Alkuun ostimme autot Kotkasta Huuhtasen Vilholta, jonka jälkeen kauppaa tehtiin hänen poikansa Jukan kanssa. Eikä yhteistyö katkennut Jukan eläkkeelle siirtymiseenkään, naurahtaa Näkki.

Uutta kokeillaan varovasti

Näkin Kuljetuksen uusin hankinta saatiin liikenteeseen viime elokuussa, kiivaimman puintiajan alla. Akselistoratkaisun suhteen ajokki eroaa tyypillisestä vilja-autosta.

– Meillä on aiemminkin ollut käytössä neliakselisia vetäjiä, joista on pääosin myönteisiä kokemuksia. Tälläkin kertaa olimme hankkimassa trippeliautoa, mutta edullisempi hankintahinta yhdessä lyhyemmän toimitusajan kanssa käänsi päämme kahdella etuakselilla olevaan autoon, summaa Näkki valintaansa.

Ensimmäisen talven perusteella ajokin hyvät puolet ovat tulleet esille.

– Maatalousajossa liikumme paljon alemmalla tieverkolla, jonka talvikunnossapito ei aina ole moitteetonta. Telivetoinen, kahdella etuakselilla oleva auto ei ala puskea kolmiakselisen tavoin, tietää 47 vuotta tien päällä viettänyt kuljetusyrittäjä.

Neliakselinen vetäjä on luonnollisesti kolmiakselista pidempi, jolloin ketteryys kärsii. Näkin mukaan kaikki sovitut kuormat on kuitenkin aina haettu ja perille toimitettu.

– Meillä on käytössämme niin nousuteliautoja kuin telivetoisiakin. Kahden neliakselisen ohella muut autot ovat kolmiakselisia, eli kalustomme on verrattain kirjavaa. Tästä on meille kuitenkin etua, sillä varsinkin viljakuljetuksissa eräkoot ovat hyvin vaihtelevia, jolloin monenkokoisista ”laatikoista” on etua.

Vaikka kuljetusten pääpaino on Kaakkois-Suomessa, liikkuu Näkin Kuljetuksen johtotähtiä laajalla alueella niin Vakka-Suomessa kuin Savossakin. Hannu Näkin mukaan ajojärjestelyä tehdään osin autojen ehdoilla, eli pitkät siirtymät pyritään ajamaan nousuteliautoilla, lähiliikenteessä voidaan päästellä telivetoisilla.

– Seurantamme mukaan telivetoauton polttoaineenkulutus sadalla kilometrillä on helposti 3-5 litraa suurempi kuin nousuteliautossa.

Akselijärjestyksessä ollaan ennakkoluulottomia, mutta vaihteistonvalinnassa perinteet veivät pidemmän korren.

– Kyllä me olemme jo PowerShiftiäkin koettaneet, mutta vielä päädyimme kytkinpolkimella varustettuun 16-portaiseen Telligent-vaihteistoon.

Kuljetusyrittäjän oltava aktiivinen

Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, joskin kuljettajien saatavuuteen Näkillä on selkeä, kuljetusalan ylle synkkiä pilviä lupaava näkemys.

– Ajokorttiuudistuksessa mentiin metsään, kun C-kortilla ei saa enää siirtää tyhjää yhdistelmää. Sehän olisi hyvää harjoitusta nuorelle ja innokkaalle kuljettajalle.

Kuljetusalan taksapolitiikasta hänellä sen sijaan on valoisampi näkemys.

– Kuljetusten tilaajat ovat mielestäni ymmärtäneet kustannusten nousun vaikutuksen rahtihintoihin. Kuljetusyrittäjän on kuitenkin aloitettava vuoropuhelu tilaajan kanssa, tilaajat eivät tule lisähintaa tarjoamaan.

Näkin mukaan alan nuorilla yrittäjillä on usein selkeä kuva kustannusten synnystä ja niiden siirtämisestä rahtihintoihin. He osaavat laskea hinnan, joka tehdystä työstä olisi saatava.

– Toisaalta alalle tulee paljon yrittäjiä, joilla on hintatietoisuutta enemmän intoa ajamiseen, harmittelee Näkki.

Kolmas polvi tulee

Näkin Kuljetus Oy on ollut ennakkoluuloton yritys myös kuormankäsittelyssä. Maatalousajossa kuormat on tavattu purkaa kipin tai nosturin avulla, Näkin kalustoon on kuulunut ajoneuvotrukkeja jo reilun 20 vuoden ajan.

– Ajoneuvotrukin näin ensi kerran 1980-luvun puolivälissä, meille trukki tuli jo seuraavana vuonna.

Tällä hetkellä yrityksessä on kolme ajoneuvotrukkia, jotka sopivat kaikkien autojen perään. Trukkien ohella Mersujen perässä saattaa roikkua myös kappaletavaranosturi, jonka käyttö on yrittäjän mukaan jäänyt satunnaiseksi.

Automäärä yrityksessä on vuosien saatossa kasvanut maltillisesti. Kaksi ensimmäistä vuosikymmentä hoituivat kahdella, lähinnä maidonkuljetuksilla työllistyneellä autolla. Maatalousajojen lisäännyttyä 1980-luvulle tultaessa oli automäärä kasvanut jo kolmeen. Maitoautoista Näkin Kuljetus luopui 1990-luvulla, jonka jälkeen tallin pihasta on löytynyt vain rahtiautoja.

Miljoona on se kilometriraja, jonka jälkeen yrityksen kalusto vaihtuu uudempaan.

– Markkinatilanne tuntuu olevan nyt sellainen, että miljoona ajettu auto on vaihdossa arvoton. Vanhin, vaihtoon menossa ollut auto jäikin meille vara-autoksi, koska sillä on edelleen hyvä käyttöarvo, laskee Näkki.

Vaikka yritys on maataloudesta riippuvainen, ei toimintaa ole rakennettu yhden kortin varaan.

– Nykyään teemme yhteistyötä kaikkien maatalouden toimijoiden kanssa, mikä mahdollistaa kaluston tehokkaan käytön. Tämä tosin edellyttää meiltä omaa ajojärjestelyä, mikä on vähitellen siirtymässä seuraavan sukupolven hoidettavaksi.

Kolmas kuljetusyrittäjäsukupolvi onkin koko pienen ikänsä saanut seurata kuljetusalan arkea. Isän mukaan pojat aloittivat ajoharjoittelun kotipihalla jo kymmenkesäisenä, joten ajokortti-ikään tullessa kulmaperuutuksen salat olivat iskostuneet poikien selkäytimiin saakka.

Ari Perttilä