Uutiset
Pirkan Rakentajapalvelu Oy paaluttaa ja pontittaa
Vuonna 1980 perustettu Pirkan Rakentajapalvelu oy:n omistaja Jouni Valkila myi jo kerran koko kalustonsa pois, mutta aloitti jälleen muutamia vuosia sitten paalutustyöt uudestaan. Nyt muun muassa kolmen Junttanin lyöntipaalutuskoneen ja kahden kaivukoneeseen kiinnitetyn Movax-sivuoteiskijän avulla paaluja ja pontteja isketään Suomineidon ihoon kiivaaseen tahtiin.
Valkila tietänee paalutustöistä varmasti kaiken tietämisen arvoisen, kokemusta mieheltä löytyy monelta vuosikymmeneltä.
”17-vuotiaana olin kesätöissä TVH:lla ja se lienee ainut pesti vieraan palveluksessa. Yrittäjänä tässä on oltu melko tovi. Yrityksessä työskentelee myös kaksi veljeäni”, aloittaa Valkila. Kuvien Movax-työmaa sijaitsi huhtikuun alussa Hämeenkyrössä, mutta samalla hetkellä oli käynnissä useita muitakin paalutusurakoita.
Pirkan Rakentajapalvelu oy:n uusi Kobelco SK300LC asentamassa 12 metrin pituisia, teräksisiä putkipaaluja meluaidan tolppien perustuksiksi Hämeenkyrössä. Ajetussa maapenkassa on routaa ja sen takia niiden alapäähän on hitsattu kalliokärki. Yhteensä urakkaan kuului yli 100 putkipaalua. Kuvissa vanhempi Movax SP-60, joka on muunneltu sopimaan maksimissaan 324 millimetrin putkipaaluille.
”Tämän kohteen lisäksi tällä hetkellä meillä on lyöntipaalutusta Jyväskylässä, Leppävaarassa sekä Liedossa. Näiden lisäksi Tampereella on käynnissä porapaalutyömaa. Tämän kohteen pääurakoitsijana on NCC ja me iskemme teräksiset putkipaalut Maarakennus Maaraselle. Täällä meille kuuluu vain itse paalutus, NCC tuo putkipaalut paikalle”, sanoi Valkila tuolloin.
Kaikkiaan urakkaan kuului 105 kappaletta 12 metrin pituisia ja 270 millimetrin läpimittaisia, putkipaaluja, yhteensä siis noin 1 200 metriä. Neljän metrin välein lyötäviin paaluihin kiinnitetään myöhemmin jalka kolme metriä korkean meluaidan tolppia varten. Jutun teon hetkellä ajetun penkan sisällä oleva routa teki kiusaa ja paaluihin jouduttiin hitsaamaan kalliokärki tunkeutumisen parantamiseksi. Yli kymmenen metriä pitkät putkipaalut tuntuvat maallikosta hieman ylimitoitetuilta, mutta toki tuulikuorma tiiviissä meluaidassa voi olla melko suuri myrskyllä.
”Tällä työmaalla putkipaalut jäävät sisältä ontoiksi, mutta esimerkiksi saastuneilla maa-alueilla sekä meren rannalla niihin usein valetaan betonia sisään korroosion takia”, valistaa Valkila edelleen.
Raskaita paaluja
Uuden, ensimmäisellä työmaallaan olevan Kobelco SK300LC:n kuljettaja Ville Järvelä kertoi, että paalut saavat maksimissaan olla vinossa neljä senttimetriä metrille. Teräspaalujen paikat oli merkitty valmiiksi maahan ja mittamies varmisti sekä suoraa linjausta silmämääräisesti että myös oikean koron mittaamalla.
Movaxin MCS Pro+auto -käyttöliittymässä on seitsemän tuuman kokoinen värinäyttö, jossa graafisilla symboleilla esitetään pontin tai paalun asematietoja, vibran taajuus, vasaran iskuenergia ja hydrauliikan työpaine.
Järvelän mukaan 12 metrin putkipaalu painaa kalliokärjen kanssa noin 1 000 ja 320 millimetrinen 1 300 kiloa. Pystyynasennusvaiheessa nostettava putki kyllä keinuttaa jo konetta aikalailla. Noin 30 tonnia painava peruskone on sopivan kokoinen, ja pitkä perä antaa vaadittavaa tukevuutta paalujen käsittelyyn.
”Lyhytperäinen ei näihin hommiin sovellu”, valistavat miehet.
Jouni kiertää yleensä työmaalta toiselle ja hoitaa myös mittausta. Mies hoitaa paalutuskuviot myös koneisiin ja näin paalujen merkit eivät enää huku maastoon. Tämä helpottaa varsinaista paalujen iskemistä.
”Täytyy myös kehua meidän kuljettajiemme työmoraalia ja ammattitaitoa. Minun osuuteni jää yleensä tuohon paalutussuunnitelman tekemiseen, ja kuljettaja hoitaa paalujen tilaamiset ja niiden asennuksen vastuullisesti. Junttan-lyöntipaalutuskoneiden kuljettajat tiedostavat, että alla on vajaan miljoonan euron kone. Tarkasti on mietittävä, minne koneen voi ajaa ja pehmeät paikat on kierrettävä kaukaa.
Kobelco ja Movax
Kauhaa ei juuri kiinni laiteta kaivaviin koneisiin, vaan kaikki Pirkan Rakentajapalvelun työlaitteet liittyvät enemmän tai vähemmän paalutukseen ja pontitukseen. Kaivukoneita yrityksellä on kaikkiaan viisi kappaletta.
Pirkan Rakentajapalvelun omistaja Jouni Valkila (oik.) ja Kobelco Centerin myynnissä työskentelevä Timo Lehto myhäilevät Kobelcon soveltuvan erinomaisesti Movaxin peruskoneeksi.
Nyt uusin hankinta kaivukonesektorille on tammikuussa käyttöön otettu Kobelco SK300LC, johon on liitetty Movax SG-60. Valmistaja käyttää siitä nykyään nimitystä sivuoteiskijä, joskin työmailla puhutaan edelleen enemmän pontiniskijästä. Movaxin uusi SG-mallisto sopii ponttien iskennän lisäksi kuitenkin hyvin myös erilaisille paaluprofiileille kuten teräsponteille, H-paaluille sekä putki- ja puupaaluille. SG-mallisarja perustuu, toisin kuin vanha SP-perhe, modulaariseen rakenteeseen. Se mahdollistaa laitteen varustelemisen monenlaiseen ponttien ja paalujen asentamiseen. Sivuoteiskijä (side grip pile driver) kuvaakin Movaxin laajaa soveltuvuutta siis laajemmin.
Pirkan Rakentajapalvelulla on käytössä myös vanhanmallinen, kahdeksan vuoden ikäinen SP-60, jolla tämän jutun kuvissa tehdään töitä.
”Vuonna 2012 esitelty SG-mallisto perustuu siis modulaariseen rakenteeseen, joka mahdollistaa laitteen varustelemisen monenlaiseen ponttien ja paalujen asentamiseen. Kiinteällä ponttileualla varustettua mallia SP-60 valmistettiin aikanaan lähinnä pontiniskentään ja käyttö esimerkiksi putkipaaluille on huomattavasti rajoitetumpaa. Pirkan Rakentajapalvelun vanha SP-60 on muutettu tehtaalla kuitenkin sopimaan maksimissaan jopa 324 millimetrin putkipaaluillekin”, kertoo myyntipäällikkö Mikko Vinkki Movax oy:stä.
Uudella SG -mallilla voi iskeä ponttien lisäksi halkaisijaltaan 90–762 millimetrin putkipaaluja ja jopa 1 220 millimetrisiä kaivinpaalujen tukiputkia.
”Tämä on meiltä ensimmäinen Movaxin peruskoneeksi ja Pirkan Rakentajapalvelulle myyty Kobelco. Tosin Jounilla on ollut koko yrittäjäuransa aikana toistakymmentä Kobelcoa, joten uusi tuttavuus tämä ei hänellekään ole”, valistaa Kobelco Centerin Timo Lehto. Viime vuosi oli Kobelco Centerille Lehdon mukaan erinomainen. 130 uutta Kobelcoa pistettiin maailmalle.
Asennus helposti
”30-tonnisen soveltuvuutta tutkiessamme eivät myyntiesitteen tiedot enää riittäneet. Pohdittavana meillä olivat mitoitus sekä hydrauliikan riittävyys. Saimme tukea suoraan tehtaalta ja lopulta hydrauliikalta vaadittava tuotto ja paine ylittyivät reilusti ”, jatkaa Lehto.
Kobelco on suosittu kone Movaxin peruskoneena erityisesti Britanniassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Kuvassa englantilaisen DWM Civil Engineeringin Kobelco SK350 ja Movax SG-75V.
”Movaxin asentaminen Kobelcoon tehtiin meillä Hämeenlinnassa. SK300 sopii hyvin Movax SG-60:lle. Tehoa on riittävästi. Kobelco onkin jossain määrin suosittu kone Movaxin peruskoneena erityisesti Britanniassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa”, tietää Vinkki.
”Asentaminen onnistui hyvin. Movaxin ohjausjärjestelmät ja laitteet ovat suunniteltu sopimaan lähes kaikenmerkkisiin koneisiin. Kobelco Europen edustaja kävi säätämässä kaivukoneen hydrauliikan tuoton kohdalleen, se kun on salasanan takana.”
”Koneessa on myös Movax MCS Pro-auto -ohjausjärjestelmä, jossa on kuljettajaa avustava automaattinen puomiston ohjaus. MCS Pro-auto myös tallentaa tarvittaessa tietoa paalutusprojektista. Sama ohjaus toimii myös Movax DH -paalutusjärkäleelle ja voi mLogbook-optiolla varustettuna tallentaa ja raportoida loppulyönnit kantaville paaluille”, kertoo Vinkki edelleen Movaxin digitalisaatiota hyödyntävistä innovaatioista.
SG on saatavana myös muuttuvamomenttisena, resonoimattomana SG-V-versiona. Sen avulla pyritään minimoimaan ympäristöön välittyvä tärinä. Näitä on Vinkin mukaan myyty usean vuoden ajan huomattavasti SG-malliston kiinteämomenttista enemmän.
”Asensimme Hämeenlinnassa myös OilQuick-pikakiinnikkeen Movaxin asennuksen yhteydessä. Yleensähän OQ:n asennus hoituu kaivukoneen maahantuojalla.”
SG60 ja OilQuick painavat yhdessä noin 2,8 tonnia. Erillistä lauhdutinta Kobelcon hydrauliikkaan ei tarvinnut lisätä.
Yksi yrityksen kolmesta Junttan PMX22 -lyöntipaalutuskoneesta töissä Liedossa. Schenker oy:n logistiikkakeskuksen perustuksiin tulee paaluja kaikkiaan yli 1 000 kappaletta. Huhtikuun alussa niistä oli lyötynä kaikkiaan jo reilut 300.
Junttan ja DB Schenkerin terminaali
Samaan aikaan, kun Hämeenkyrössä iskettiin putkipaaluja tienpenkkaan, oli yksi Junttan PMX22 -lyöntipaalutuskone töissä Liedossa. Schenker oy perustaa uuden logistiikkakeskuksen Lietoon ja paalutustyöt olivat kiivaimmillaan.
Liedon Avantiin rakennettavat DB Schenkerin Turun alueen uudet toimitilat käsittävät valmistuttuaan vajaat 15 000 neliömetriä lämmitettyä terminaalia ja 3 400 neliömetriä ulkohallia. Toimistotiloja tulee olemaan 2 500 neliömetriä. Koko investoinnin arvo on noin 26,5 miljoonaa euroa. Suuruusluokka koko kompleksille on sen verran massiivinen, että 300×300 millimetrin kokoisia betonipaalujakin isketään maahan melko määrä eli hieman toista tuhatta. Kilometreissä mitattuna 15.
Vierailuhetkellä kuljettaja Harri Inget kertoi, että koneen mittarissa on puolessa vuodessa kertynyt 680 tuntia. Yli 30 vuoden kokemuksen paalutuskoneista omaava Inget jatkoi, että koneohjauksen automatiikkaa on tullut paljon lisää viime vuosina. Näytössä on paalujen paikkamerkit ja data tallentuu muistiin jokaisesta paalusta.
”Enää ei apumiehen tarvitse mitata paalujen paikkoja eikä edes painumaa. Järjestelmästä saa senkin tiedon ulos jälkikäteen”, valistaa Inget.
Liedon työmaalla pisimmät paalut ovat olleet jatkoksellisia lyöntipaaluja ja pituudeltaan yli 20 metrisiä. Lyhimmät taas pituudeltaan noin kahdeksan metriä. Edellisenä päivänä oli lyöty lähes 60 pistettä valmiiksi. Keskimääräiseksi päiväsaavutukseksi Inget laskeskelee noin 30 pistettä. Tulos riippuu tietenkin paljon lyötävästä pituudesta ja jatkojen määrästä.
Yli 30 vuotta paalutushommia tehnyt Harri Inget on nähnyt urallaan koneiden huiman kehityskaaren. Koneohjausautomatiikka on tullut myös lyöntipaalutukseen. Se helpottaa paalujen merkkien paikantamista sekä kaiken datan keräämistä. Alimmassa näytössä on auki paalutussuunnitelma, jossa jo asennetut paalut ovat merkitty punaisilla rukseilla. Joystickejä ohjaamossa on useita. Niin paalutustapahtumaa, koneen ajoa kuin vinssejäkin ohjataan vivuilla. Ingetin mukaan noin puolet vipujen painonapeista on käytössä.
Kaikki Pirkan Rakentajapalvelun kolme Junttan PMX22 -lyöntipaalutuskonetta ovat varustettu SHK100-5-hydrauliikkajärkäleellä ja järkäleen alasvedolla. 64 tonnia painavalle koneelle sopiva paalupituus on 15 metriä. Sallittu keilikuorma (järkäleen ja paalun massa) koneella on 16 tonnia täydellä 360 asteen käännöllä. Junttan PMX22 -lyöntipaalutuskone sopii sekä betoni- että teräspaaluille. Moottorina on Cummins QSB6.7, jonka teholukema on 179 kilowattia.
Pirkan Rakentajapalvelu on osallistunut myös Junttanin uusimpien lyöntipaalutuskoneiden tuotekehitykseen. Valkilan ja kuljettajiensa kokemuksia ja toiveita on siis Kuopionkin suunnalla kuunneltu.
Lue seuraavaksi
