Optimus ruoppaa Pietarsaaressa

Meriväylien ja satamien ruoppaus on kauppamerenkulun sujumisen kannalta ehdottoman tärkeää ja välttämätöntä. Kun välyliä syvenentään, voidaan isoilla rahtilaivoilla viedä suurempia tonimääriä satamiin kerralla ja saavuttaa näin säästöjä.

Vaasalainen, 40 henkilöä työllistävä Wasa Dredging on erikostunut lähinnä satamien ja väylien syventämiseen, ruoppaukseen ja vedenalaiseen louhintaan. Referenssilistassa on lukuisia suuria ruoppaustöitä niin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa kuin muuallakin.

Rauman STX-telakalla rakennettu, Kristian Backlundin ideoima ja Wasa Dredgingin suunnittelema, 47 metrin pituinen Optimus (Wasa BHD 18000) on uusin yrityksen kolmesta ruoppaus- ja porauslautasta.

Täysin asuttavaksikin varustellun lautan kaivavana koneena on 360 tonnin Hitachi EX3600-6 (1450 kW).  Tosin kaivukone toimitettiin Suomeen kevyempänä versiona, sillä alavaunu tietenkin puuttuu, kun teräsrakenteinen laivan runko tekee alavaunun virkaa.

Japanista Suomeen ei myöskään toimitettu puomivarustusta, vaan sekin on Wasa Dredgingin oman suunnittelun tulos. Sekä kaivupuomeja että kaivuvarsia on valittavana useampia vaadittavan kaivusyvyyden mukaan. Puomit ovat geometrialtaan täysin erilaisia kun vakiopuomit.

Katso oheinen video Optimuksen ensimmäiseltä työmaalta Pietarsaaren satama-altaassa.

Elokuun alussa tunteja Optimuksen Hitachiin oli tällä ensimmäisellä työmaalla kertynyt 45:n täyden työvuorokauden aikana tuhat. Kaivava kone työskentelee 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa.

Miehistö on kaksi viikkoa töissä ja kaksi viikkoa vapaalla. Työvuoron pituus on 12 tuntia. Päiväsaikaan työvuorossa on kaksi vuorottelevaa kuljettajaa ja työnjohtaja. Yövuorossa ainoastaan kaksi kuskia.

Ruoppaustyömailla mennään aina tavoitetason alapuolelle vähintään puoli metriä. Nytkin satama-allasta kaivetaan 12,8:aan metriin tavoitetason ollessa tuon 12,3 metriä.

”Täällä käytämme 12 kuutiometrin kauhaa, sillä pohja on todella sitkeää ja vaikeasti irtoavaa. Siltti on kait lähinnä tätä maa-ainestyyppiä. Läjitysalue on noin 15 kilometrin päässä, kaukana väylästä. 940 kuutiometrin tilavuuden omaavaa proomua hinataan omilla hinaajillamme ja yksi tyhjennysreissu kestää kolmisen tuntia. ”

”Proomun täyttö täällä kestää sen verran kauan, että kahdella proomulla pärjää hyvin. Yhden proomun täyttöaika vaihtelee eri työmailla maalajeista, syvyydestä ym. riippuen reilusta puolesta tunnista neljäänkin”, valistaa työnjohtajana Optimuksella työskentelevä, viittä vaille valmis maanmittausinsinööri Daniel Backlund.

Pietarsaaren satama-altaan urakka alkaa olla loppusuoralla ja Backlund laskeskelee, että luovutuskunnossa se on loppuvuodesta. Allas syvennetään 12,3 metriin ja työn valmistuttua Optimus siirtyy toiseen urakkaan eli väylälle satamasta ulos ja sisään.

Yrityksen vanhempi ruoppauslautta Hector tulee Uudenkaupungin meriväylältä räjäyttämään satama-altaan isot kivet ja kalliot.

”Kaivan sektorin tavallaan kahteen kertaan, ensin oikealta vasemmalle kohti proomua ja sitten vielä varmuuden vuoksi toiseen suuntaan. Pohja lakaistaan kauhan pohjalla ja kaksi kertaa kaivamalla varmistetaan, että luiskaa pitkin mahdollisesti valuneet kivet ja muu maa-aines tulee pois kaivettua.”

”Liian suuret kivet ja kalliopistot merkataan kaivamisen edistyessä suoraan karttapohjalle, joten ne on myöhemmin helppo löytää.  Tällä isolla Hitachilla tosin nousee jo melkoinen kivi. Toissa päivänä kammettiin proomuun 22 kuution mötikkä”, kertoo kuljettaja Marko Käräjäoja.

Veden alla kaivamista seurataan kolmelta reaaliaikaiselta näytöltä.

Kaikki data tallentuu toimistossa olevalle tietokoneen kiintolevylle ja siitä ne lähetetään pääkonttorille Vaasaan joka päivä. Kuutiointi tapahtuu proomukuormat laskemalla.

Komentosillalla ja kaivukoneen ohjaamossa on täysin samanlainen, kolmen tietokonenäytön järjestelmä.

Vasen näyttää pohjan sivukuvan sekä kauhan asennon ja sijainnin muutaman sentin tarkkuudella. Valkoinen viiva kuvaruudulla merkkaa pohjan profiilia ja tätä näyttöä hyödyntäen kuljettaja täyttää kauhan kaivamattomasta rintauksesta. Oikeanpuoleinen, uusinta teknologiaa edustava 3D-näyttö kertoo eri värein ruoppauksen valmiusasteen. Punainen on valmista kauraa. Keskimmäinen näyttö kertoo 2D-mallinnuksella saman asian. Kaikissa näytöissä kauha liikkuu reaaliajassa.

Merellä työskentely on oma taitolajinsa, sen tietävät huippuluokan ammattimiehet: kuljettaja Marko Käräjäoja (vas.), työnjohtaja Daniel Backlund ja kuljettaja Niko Herrala.

Merenkäynti sekä väylien ja satamien laivaliikenne asettavat omat haasteensa töiden järjestelyyn.

Maakravuilla ei ole tänne asiaa.

Lautasta löytyy keittiön, saunan ja majoitustilojen lisäksi myös oma korjaamo ja siellä melkoinen arsenaali varaosia ja työkaluja. Merellä ollaan omavaraisia, sillä aika on rahaa ruoppaustöissäkin.

Sähköä lautalle tuottaa kaksi 160 kilowatin sähkögeneraattoria.

Koska nyt ollaan merellä, niin luonnonvoimat ovat aina haittamassa työntekoa.

”Tuulesta ei ole haittaa Optimukselle, joka kuitenkin tuetaan aina pohjaan. Proomut eivät kuitenkaan enää voi myrskyssä mennä läjitysalueelle, sillä se ei ole turvallista. Ruoppaamista voidaan talvella jatkaa jäiden tuloon asti, joskus lähes läpi vuoden”, päättää Backlund

Hector kuvattuna 10.8.2014 Kustavissa sijaitsevan Katanpään linnakesaaren nokasta luoteeseen päin. Isokarin majakkasaaren takana kaivava Hector on noin 20 kilometrin päässä kuvauspaikasta ja muutaman kilometrin vielä majakkasaarta ulompana. Työtä tehdään siis täysin avomerellä, joten olosuhteet voivat olla todella kovat kun syyssateet ja -tuulet iskevät päälle.

Koska lukijamme ovat maa- eivätkä merenrakentajia, niin toivottavasti maakraputoimittajalle annetaan anteeksi kilometrien eikä merimailien käyttö.

Wasa Dredging Oy Ltd (www.wasadredging.fi)

– vaasalainen perheyhtiö, perustettu vuonna 1984, omistaja ja toimitusjohtaja on Kristian Backlund, erikoistunut ruoppaukseen ja vedenalaiseen louhintaan

– liikevaihto noin 25 miljoonaa euroa, työntekijöitä 40, päämarkkina-alueet Suomi, Ruotsi ja Norja, kalustossa mm. kolme ruoppauslauttaa, joissa kaivavina koneina kaikissa on Hitachi

– tavoitteena kasvattaa tulevaisuudessa kaluston ja kohdemaiden määrää

Lue koko juttu tulevasta Konepörssistä 8/2014 (ilmestyy 18.8.)