Uutiset

Työkoneet

Maxpo 2013: Koneiden käyttöaste ennallaan

”Kuluneena kesäkautena työtä infra-alalla  on ollut kohtuullisen hyvin. Koneiden käyttöaste oli lähes kahden edellisen vuoden tasolla 85 prosentissa. Viime talvikautena maarakentamisen määrä supistui Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin noin 10 prosenttia vuoden takaisesta. Koko vuoden saldo näyttää menevän keväisen ennakoinnin mukaan selvästi miinukselle.  Tuleva talvikausi näyttää hyvin alavireiseltä, sillä kuntien mahdollisuutta pitää kiinni investointisuunnitelmista epäillään. Kilpailun kireydestä johtuvan urakkahintojen laskun ohella erityinen huoli on maksuaikojen kohtuuton pidentyminen, joka rassaa erityisesti aliurakoitsijoita. Onneksi kuitenkin kustannusten nousu on taittunut viime kuukausina alle yleisen inflaation”, kertoo Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö alan tilanteesta Maxpon aattona.

Syrjö on erityisen huolissaan  infran pitkäaikaisesta rahoituksesta.

”Budjettiriihessä infra-asiat jäivät oikeasti aika heikolle. Perusväylänpitoon satsataan 44 milj. euroa enemmän kuin viime vuonna, mutta samaan hengenvetoon investoinneista niistetään yli 100 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle tuli kyllä lisätalousarviossa 25 miljoonaa euroa perusväylänpitoon ja 200 miljoonaa Finnavian pääomittamiseen, mitkä ovat toki hyviä asioita.”

”Suuret väyläinvestoinnit myös kiihdyttävät kaikkea rakentamista alueella, joten infra-alan kannalta niillä olisi entistäkin suurempi positiivinen vaikutus. Kunnat, kaupungit ja yksityiset investoisivat tietäen, että alueen logistiikka paranee.”

Suomen logistista kilpailukykyä parannetaan nostamalla raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpia sallittuja mittoja ja massoja.  Asetus astuu voimaan 1.10.2013 ja sen jälkeen entistä  raskaammat ajoneuvot rasittavat tieverkostoa.

” Asiantuntija-arvioiden mukaan väyläverkostolle tarvitaan seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana 40-45 miljoonan euron vuosittaiset lisäpanostukset, jotta mittojen ja massojen noususta saatavat hyödyt täysimääräisesti realisoituisivat. Hyödyiksi on laskettu 155 – 255 miljoonaa euroa vuodessa, joten hyöty-kustannussuhde on kyllä kohdallaan. Jos tuota 40-45 miljoonaa  euroa ei valtiolta vuosittain löydy, eivät hyödytkään realisoidu”, päättää Syrjö.

Lue seuraavaksi