Manitou Nordics palvelee pohjoisessa

Ranskalainen kurottaja- ja nostinvalmistaja Manitou avasi uuden pohjoismaita ja Baltiaa palvelevan koulutus- ja tukikeskuksen Riikaan Latviaan. Yrityksen päätehdas sijaitsee Ranskan Ancenissa, joka on Suomen näkövinkkelistä hankalahkon matkan takana.

Riikan neljä henkilöä työllistävä Manitou Nordics -keskus on nyt vain tunnin lennon päässä Helsingistä. Manitou on perinteisesti jakanut maailman markkina-alueisiin ja uusi keskus keskittyykin nyt palvelemaan pohjoisen Euroopan jälleenmyyjiä ja asiakkaita. Manitou Nordics on perustettu vuonna 2012 ja viime vuoden liikevaihto oli 60,7 miljoonaa euroa.

Konepörssin 3/2015 artikkelissa on kirjoitettu Suomen Manitou-maahantuojan MN-Lifttek Oy:n nimi väärin. Pahoittelemme virhettä.

Edelleen 65 prosenttisesti Braudin suvun omistuksessa olevalla Manitou Groupilla on kolme päämarkkinasektoria eli rakentaminen, teollisuus ja maatalous. Viime vuonna näiltä kolmelta pääliiketoiminta-alueelta kerättiin 1240 miljoonaan euron liikevaihto, josta 80 prosenttia kertyi viennistä. Yrityksellä on 1400 jälleenmyyjää 120 maassa.

Valmistusta on yhteensä kahdeksassa tuotantolaitoksessa, kone- ja laitemalleja on noin 400 erilaista. Työntekijöitä koko konsernissa on noin 3300. Yritys ilmoittaa toimittaneensa kaikkiaan reilut 700 000 konetta ympäri maailmaa. Päämerkit ovat Manitoun ohella Gehl ja Mustang.

”Nyt avattu keskus tarjoaa meille myynnin ja jälkimarkkinoinnin tukitoiminnot läheltä. Nopeasti saatava apu hyödyntää myös asiakkaitamme. Kaikki meitä koskevat koulutukset tullaan jatkossa järjestämään Riikassa. Säästöjä kertyy niin ajassa kuin kustannuksissa. Varaosa- ja konetoimitukset hoidetaan edelleen Ranskasta ja Italiasta. Riikassa ei myöskään ole myyntiä eikä korjaamotoimintaa, vaan niistä vastaa edelleen maakohtainen maahantuoja”, selventää Seppo Turunen Suomen maahantuoja MN-Lifttek Oy:stä.

MN-Lifttek aloitti Manitou-kurottajien ja -henkilönostiminen maahantuonnin syyskuussa 2012 ja viime vuoden keväällä valikoima kasvoi varastotekniikan tuotteilla. Liikevaihto yrityksellä on kasvanut noin 5,5 miljoonaan euroon (alv 0 %). Yrityksen liikevaihdosta 75 prosenttia tulee Manitousta. Myös japanilaisilla Aichi-nostimilla yritys tekee tulosta.

Manitou-mallisto on nykyään varsin laaja. Kurottajamallistossa jäykkärunkoiset, rakennustyömaiden MT-mallit käsittävät nostokorkeudet 6–18 (2500–4000 kg) ja maatalouteen tarkoitettu MLT-sarja vastaavasti nostaa 6–10 metrin haarukalla (2500–6000 kg).

Ympäripyörivällä MRT-perheellä katetaan nostokorkeudet 14–32 metriä (4000–5500 kg). Vielä tarjolla on raskaisiin nostoihin tarkoitettu MHT (Heavy Duty -mallisto) 7–14 metrin nostokorkeuksilla (6000–40 000 kg). Mallistossa korkeimmalle nostaa malli MRT 3255 eli 32 metriin. Suurin nostokapasiteetti taas on mallilla MHT 13400. Kone selviytyy maksimissaan 40 tonnin taakasta.

Kurottajien lisäksi Manitou valmistaa saksi-, vertikaali-, nivel- ja teleskooppinostimia. Varastotekniikan tuotteita ovat diesel-, kaasu- ja sähkötrukit, myös maastomalleina. Edelleen löytyy kuorma-auton mukana kulkevat trukit sekä pienessä päässä nostoapua pumppukärryistä pinoamisvaunuihin.

”Manitoun mallisto materiaalinkäsittelyyn on ehkä markkinoiden kattavin”, tiivistää Turunen.

MN-Lifftekin Manitou-myynnistä 70 prosenttia tulee kiinteistä malleista ja 30 prosenttia ympäripyörivistä.

”Eniten myydyt kiinteät mallit ovat MT 625 ja MT 835. Ne ovat hankintahinnaltaan edullisia ja soveltuvat erinomaisesti vuokraamiseen ilman kuljettajaa. Tämä trendi on lisääntynyt vahvasti viimeisen vuoden aikana, kun kuluja ja riskejä pitää vähentää. Ympäripyörivissä taas suosituin on 25 metrin malli MRT 2540. Sen hintaero pykälää pienempään MRT 2150 -koneeseen on niin pieni, että lisämetrit tulevat edullisesti. Kuitenkin MRT 2540 on kompakti kooltaan. MRT 3255 on sitten jo ulkomitoiltaan huomattavasti suurempi ja hintakin nousee jonkin verran”, selventää Turunen Manitoun suosikkimalleja.

Ympäripyörivien MRT-perheessä 21, 25 ja 30 metrin koneet ovat saaneet mallimerkintänsä perään +-merkin. Niiden myötä on tehty joitain muutoksia.

Teleskooppikurottajien myynti Suomessa on viime vuosina pysynyt melko tasaisena eli noin sadassa koneessa. Vuonna 2008 käytiin jo 177:n myydyn koneen lukemassa. Turunen uskoo myynnin nousevan hiljalleen lähivuosina.

”On vielä aloja, joissa ei täysin ole ymmärretty kurottajan käytön kaikkia etuja ja malliston sekä lisälaitteiden valikoiman koko ajan laajentuessa uskoisin suosion kasvavan. Manitou onkin keskittynyt hyvin paljon lisälaitevalikoiman kehittämiseen, koska sitä kautta koneet saadaan uusille aloille ja tehokkaasti työllistettyä.”

Turunen uskoo erikoisalojen koneiden kysynnän kasvavan. Jo nyt Manitou on alustana esimerkiksi erilaisissa kaivosalan töissä.

”Nostokorkeudessa on varmasti vielä muutama metri parannettavaa, mutta koriautojen tasolle ei tulla pääsemään. Hintakin jokaisella metrillä nousee ja sitten aletaan jo olla lähellä pienten mobiilinostureiden hintatasoa”, filosofoi Turunen.

”Kuukulkjioiden kysyntä on meillä myös kasvanut tasaiseen tahtiin. Valikoima on laaja aina 28 metrin nostokorkeuteen asti. Eniten myytyjä malleja ovat niin sanotut suuren korikuorman mallit kuten 16 metrin 160 ATJ, jonka korikuorma on 400 kiloa tai kolme henkilöä. Perinteisen korikuorman ongelma on, että 227 kiloa tai kaksi henkilöä ei salli paljonkaan työvälineitä mukaan.”

Manitou Nordics keskuksen avaajaisia vietettiin helmikuussa Riikassa. Mika Närhi (MN-Lifttek Oy), Jari Simola (Nostopalvelu J. Simola Oy), Seppo Turunen (MN-Lifttek Oy), Mika Heikkilä (Hämeen Rakennuskone Oy), Vesa Lamminsivu (Lamminsivu Oy) sekä Jari Pohjanväre (Espoon Nosturikeskus Oy Pohjanväre) valmistautuvat viralliseen osuuteen vakavina ja ryhdikkäinä.

Tilaisuudessa Suomen maahantuoja MN-Lifttek Oy palkittiin pohjoisten maiden parhaana jälkimarkkinoinnin osalta.

Uusimpia Manitoun kurottajamalleja on keväällä Intermatissa ensiesittelynsä saava MRT 3255 +. Se sijoittuu pyörivien mallien yläpäähän 31,6 metrin nostokorkeudellaan ja 5,5 tonnin haarukoiden nostokyvyllään. Vinssillä maksimi nostokyky on 7200 kiloa. Kyseessä on Stage IV -malli, jonka Mercedes-Benz moottori antaa 172 kilowatin tehon.