Lisääkö korttipakka työmaiden turvallisuutta?

Maarakennus- ja konepalveluyritysten ammattitaitoiset työntekijät toimivat hyvin erilaisissa työmaaympäristöissä.

”Hyvin usein sama kuljettaja työskentelee tien-, kadun- ja talonrakentamisen maarakennustöissä, mutta näihin jokaiseen työkohteeseen hänen täytyy käydä erillinen turvallisuuskorttikoulutus. Jatkuvasti lisääntyvät pätevyysvaatimukset kaventavat mahdollisuuksia työllistää uusia työntekijöitä”, totesi Koneyrittäjien varapuheenjohtaja

Markku Suominen Maxpo-messuilla Hyvinkäällä.

”Muun muassa työturvallisuuskortti, tieturvakortti ja katutyökortti ovat kortteja, joita maarakennustyömaalla työskentelevä työntekijä joutuu suorittamaan, jotta saa harjoittaa ammattiaan. Kuitenkin ainoa kortti, jota laki edellyttää työntekijältä on ajokortti ajoneuvon tai työkoneen kuljettamiseen. Yrittäjänä näen, että alalle tuloa on vaikeutettu kohtuuttomasti vuosien mittaan lisääntyneillä pätevyyskorttivaatimuksilla”, Suominen totesi.

Kesätyöntekijöitäkään ei enää saada työmaille erilaisten säädösten ja tilaajien asettamien vaatimusten vuoksi.

Suomisen mielestä voidaan aiheellisesti kysyä, lisääntyykö työmaan turvallisuus sillä, että työntekijät joutuvat osallistumaan koulutuksiin, joissa käydään läpi useaan kertaan samoja päällekkäisiä asioita. Lait eivät määrää kortteja suoritettaviksi. Sen sijaan laki velvoittaa työnantajaa perehdyttämään työntekijät työpaikan vaaratekijöihin kaikkien työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuus huomioiden.

Suomisen mukaan turvallisuuskortit on tehokkaasti tuotteistettu. Näin on luotu urakoiden tilaajille mahdollisuus valita koulutusluettelosta koulutuksia ja päättää, että työntekijöiden on suoritettava ne ennen töiden aloittamista.

Lista on pitkä. Jokaisen yksittäisen kortin hinta on 100–200 euroa sekä yhden työpäivän palkkakulut. Lisäkustannuksia yrittäjille aiheuttaa myös se, että työntekijät ovat poissa tuottavasta töistä koulutuspäivien ajan.

”Nyt olisi aika kehittää maarakennusalalle soveltuva yhden päivän kestävä turvallisuuskoulutus, jonka suorittamalla voisi työskennellä kaikilla, niin tien-, kadun- kuin talonrakennustyömailla”, vaati Suominen.

Suominen korosti, että nykyinen tilanne pakottaa urakoitsijat, tilaajat ja maarakennusalan koulutuslaitokset tiivistämään yhteistyötään. Tulevaisuudessa tulisi olla mahdollista uudistaa pätevyys suorittamalla tentti netissä, ilman kurssilla istumisen pakkoa.

Kysyn Suomiselta lopuksi, mitä koko korttipeli sitten maksaa?

”Yksi kurssi on yleensä sellaiset noin 150 euroa per ukko. Siihen palkka päälle ja matkakustannukset, niin liikutaan jo noin 350 eurossa. Jos kaveri koneineen on samalla pois laskutustöistä, niin mennään jo 500-600 euron kustannukseen yhtä kurssia kohden. Sanoisin, että koko erilaisten korttien aiheuttama kustannus vuositasolla on noin 1500 euroa per jokainen yrityksemme työntekijä. Ei siinä mitään järkeä ole. Ja useinkaan kouluttajat eivät ymmärrä itse käytännön työstä paljoakaan ja kerrasta toiseen sisältö on samaa turhauttavaa toistoa. Joku järki tähän pitää saada” lopettaa Suominen.

Suominen puhuu Konepörssin toimituksenkin mielestä varsin vankkaa asiaa. Norminpurkutalkoot olisi syytä ulottaa myös tätä korttirumbaa helpottamaan. Jonkun pitäisi heittää niin sanotusti kivi byrokratian rattaisiin.