Uutiset
Liebherr LRB 18: YIT:lle pontitusvoimaa
YIT:llä on pohjavahvistukseen tarkoitetussa kalustossa paljon saksalaisia Bauer-erikoiskoneita. Uusin tulokas rivistöön on pontiniskentään LV 20 -täryvasaralla varusteltu, noin 52 tonnia painava tela-alustainen Liebherr LRB 18. Myös kaira (auger) tuli kaupassa mukana. Ponttien lyönti maahan ja myös niiden nosto tulevat olemaan pääasiallinen toimenkuva. Koneella pystyykin lyömään maksimissaan 17 metrin pituisia teräspontteja. Porapaalutus onnistuu vinoonkin, sillä keilissä on kallistusmahdollisuus.
YIT:n uusi Liebherr LRB 18 lyömässä teräspontteja täryvasaran avulla kovaan maahan Lahdessa. Reilut 50 tonnia painava kone on helposti siirrettävissä työmaalta toiselle ja työkuntoon saattaminen onnistuu yhdeltä ihmiseltä kaukosäätimen avulla. YIT tulee käyttämään tätä erikoiskonetta eniten juuri ponttien lyömiseen ja ylös vetämiseen. Myös kaira on hankittu työlaitteeksi.
Ensimmäinen pontitustyömaa koneella oli käynnissä Lahdessa toukokuun alussa. Kun Lahden eteläinen kehätie valmistuu, niin kaupungin läpikulkuväylänä toiminut Mannerheiminkatu muunnetaan liikennemäärien vähentyessä enemmän katumaiseksi. Purkupiha Oy:n urakassa aiemmin paikalla sijainneet postin ja tullin kiinteistöt olivat jo purettuna. Tyhjentyneelle tontille rakennetaan myöhemmin asuintaloja ja liikekiinteistöjä.
A. Ruusunlehti Oy toimi työmaalla Purkupihan aliurakoitsijana ja vastasi tontin tukiseinien pontituksesta. YIT avusti Ruusunlehteä tässä työvaiheessa.
Monipuolisella peruskoneella voidaan työkalua vaihtamalla asentaa myös pora- sekä teräsbetonipaaluja.
Ponttien alkuun lyönti ja kohdistus tapahtuivat Liebherr 926 -kaivukoneeseen kiinnitetyn Movax-sivuoteiskijän avulla. Uusi Liebherr jatkoi siitä, mihin Movaxin puhti loppui. Movaxin avulla päästiin noin viiteen metriin ja 600 millimetrin ponttien pituus oli 12 metriä. Noin 80–90 prosenttia YIT:n käyttämistä ponteista on tätä pituutta. Keilin pituus Liebherrissä on 15 metriä.
“Tämä on varsin yleinen tapa pontittaa kovassa maaperässä. Kaivukonesovitteisella pontiniskijällä kohdistetaan ja lyödään alkumetrit. Liebherrillä onnistuu sitten pontin täyteen syvyyteen lyönti kuten myös myöhemmin mahdollinen poisto. Tällä voidaan toki lyödä alusta saakka koko ponttikin, mutta se ei ole tehokkain tapa työskennellä”, aloittaa Liebherr Finlandilla nosturi- ja erikoiskonemyynnistä vastaava Mika Taimisto.
“Valintakriteereissä painoi koneen kompakti koko ja helppo siirrettävyys. Keili kääntyy kuljetusasennossa ylävaunun päälle vaakatasoon. Vaikka täryvasara irrotetaan kuljetuksen ajaksi, niin se kulkee samalla lavetilla kuin peruskonekin. Alavaunu on kavennettavissa ylävaunun levyiseksi, jolloin kuljetusleveys on vain kolme metriä. Alle 60 tonnin paino takaa myös sen, että aikaa vieviä kuljetuslupia ei tarvitse hakea”, aloittaa YIT:n kalustopäällikkö Ville Tulkki.
Koneen kuljetuspituus on noin 15,5 metriä, kun keili on laskettuna alas vaakatasoon. Kone on kaukosäätimen avulla nopeasti laitettavissa työkuntoon kuljetuksen jälkeen ja yksi ihminen selviytyy Taimiston mukaan siitä helposti.
Paljon uutta automatiikkaa
“Myös kehittynyt automatiikka painoi valinnassa. Täryvasarassa on ulkoinen vibrataajuuden säätöyksikkö, mikä katsottiin eduksi. Meillä on ollut vaikeuksia sisäisten, vaikeasti korjattavissa olevien säätöyksiköiden kanssa. Tämän uskomme olevan parempi ratkaisu. Toinen tärkeä asia on ponttitutka. Se varoittaa kuljettajaa ennen kallioon tai isoon kiveen törmäämistä.”
“Työtilanteet näillä pohjavahvistustyömailla vaihtelevat. Joskus tarvitaan pelkästään pontitusta ja toisinaan taas porapaalutusta enemmän. Meidän on siis sovitettava kalustomme vastaamaan muuttuvia tarpeita. Paljon räätälöimme itse varusteita koneisiin ja Liebherriinkin on tarkoituksena tehdä uppoporauslaitteet omalla pajalla”, jatkaa Tulkki.
YIT:n kalustopäällikkö Ville Tulkki (vas.) ja Liebherr Finlandin Mika Taimisto avaimenluovutuspuuhissa. Kuljettaja Markku Oinonen seuraa valtakunnastaan kuvaussessiota.
Tulkki vastaa YIT:n pohjarakennukseen soveltuvan kaluston lisäksi myös ruoppaus- ja tunnelilouhintalaitteista. Repertuaari on tärylätkästä isoihin paalutuskoneisiin. Liebherr LRB 18 on monipuolinen peruskone. Se voidaan tarpeen vaatiessa vielä muuntaa vaikka betoniteräspaalujen iskemiseen tai vaikkapa stabilointiin sopivaksi. Näitä laitteita ei YIT tosin hankkinut. Hankittua kairaa voidaan käyttää jatkossa esimerkiksi ponttien alkureikien tekemiseen tarvittaessa.
“Teleskooppipuomisilla koneilla ei voi työskennellä esimerkiksi siltojen alla, kun teleskooppi nousee yläpäästä työkalun mukana. Tällä tulemme pääsemään rajoitettujen tilojen allekin”, lopettaa Tulkki.
Sivuluukun takaa paljastuu Liebherrin omaa valmistetta oleva dieselmoottori, jonka tarjoamalla 390 kilowatin teholla pontti menee maahan kuin veitsi sulaan voihin.
Liebherrin keili myös kallistuu pituussuunnassa eteenpäin 9,5 ja taaksepäin peräti 18,4 astetta. Myös sivuttain saadaan molempiin suuntiin 3,5 asteen kallistuma. Liebherr LRB 18 valmistetaan Itävallassa, vuonna 1976 perustetulla Nenzing GmbH -tehtaalla, missä tehdään myös muun muassa tela-alustaiset ristikkopuominosturit kokoluokissa 100-300 tonnia. Jutun teon hetkellä tehtaan kouluttaja Patrik Vallaster oli ohjeistamassa koneen saloihin kuljettaja Markku Oinosta, joka kertoo ajaneensa erilaisia maarakennuskoneita yli 30 vuotta.
“Tässä koneessa automatiikka on erittäin pitkälle vietyä. Vasaran syöttö on tuttu aiemmista koneista, mutta muuten hallintalaitteet ovat uutta. Teho näkyy prosentteina asteikolla 0–100. Tässä on lyöty 60 prosentin teholla, joten reserviä vielä on”, tiivistää Oinonen.
Oinosen valtakunnassa kolmen kameran näyttö antaa hyvän käsityksen siitä, mitä koneen ympärillä tapahtuu. Toista näyttöä hyödynnetään parhaiten pora- tai lyöntipaalutuksissa. Sen avulla tallennetaan paalujen tiedot ja paikat. Data lähtee koneelta suoraan konttorille tai pilveen. Kolmas näyttöruutu antaa näkösälle koneen mittaristot ja parametrit.
Työkalua, keilin kallistuksia, täryä, syöttöä ym. ohjataan kahden joystickin avulla. Aivan kuten kaivukoneessa. Tosin toimintoja Oinosen hallittavana on paljon enemmän.
VASEN: Ohjaamossa on näyttöjä kuin pienessä toimistossa. Joystick-vipuihin molemmin puolin istuinta on alistettu niin työkalun kuin keilinkin toiminnot. OIKEA: Pontiniskentään tarkoitettu täryvasara painaa 4 400 kiloa. Siinä on ulkoinen vibrataajuuden säätöyksikkö, mikä oli yksi YIT:n konevalintaan vaikuttanut yksityiskohta.
Vähemmän polttoainetta
Koneen tyyppinumero johdetaan suoraan työkalun kulkemasta matkasta. Maan tasosta keilin kärkeen kun on noin 18 metriä. Telarungot levitettynä etäisyys telan ulkoreunasta toiseen on 4,2 metriä, jolloin saadaan maksimi vakaus työskentelyä varten. Koneeseen saa taakse myös tukijalat lisävarusteena.
Liebherr lupaa, että edelliseen malliin verrattuna omaa valmistetta oleva Stage IV -dieselmoottori (390 kW) kuluttaa vähemmän polttoainetta. Yksi syy siihen on, että käytettävät maksimi kierrokset ovat laskeneet ja ovat nyt 1 700. Koneen tehoon tämä ei Liebherrin mukaan vaikuta. Koneessa on kehittynyt ohjausjärjestelmä, joka tunnistaa esimerkiksi käytettävän työkalun automaattisesti. Poravarustuksessa syöttö ja pyörintänopeus ovat automatisoitavissa ja järjestelmään voidaan myös tallentaa näitä asetuksia.
Hydrauliikkajärjestelmässä on erilliset pumput työkalulle (2×350 l/min) ja omansa keilin liikkeille ja voimansiirrolle (2×180 l/min).
Lue myös: Lisää paalutusvoimaa Satakuntaan.
Lue seuraavaksi
