Uutiset

Kuljetuskalusto

Kuljettaja on käyntikorttimme – Ari Mökkönen, Mikkelin Nostajat

Kun Mikkelin talousalueella tarvitaan nostokalustoa, pirahtaa useimmiten Ari Mökkösen puhelin. Näin on tapahtunut jo kymmenkunta vuotta, tätä ennen puhelin soi Arin isän taskussa tai pöydällä, sillä Mikkelin Nostajat Oy aloitti nostopalveluiden tarjonnan yhdellä koneella vuonna 1975.

– Oikeastaan olen kasvanut yhdessä tämän yrityksen kanssa, joskin arjen pyöritys on kuulunut toimenkuvaani viimeisen kymmenen vuoden ajan, kertoo Mökkönen taustaansa.

Yrityksen kalusto koostuu neljästä ajoneuvonosturista, kahdesta kurottajasta sekä yhdestä kuorma-autoalustaisesta kappaletavaranosturista ja lavetista. Kuljettajia yrityksessä työskentelee kuusi, joiden lisäksi omalla korjaamolla työskentelee kaksi asentajaa, eli korjaukset pyritään tekemään mahdollisimman pitkälle omin voimin. Mökkösen mukaan sesonkiaikana sumaa puretaan muutaman kausityöntekijän avulla.

– Tosin seuraava sesonkiaika taitaa olla aika kaukana edessäpäin, merkittäviä rakennustyömaita ei ole näköpiirissä. Mielestäni lamapuheet ovat kuitenkin liioiteltuja vielä tässä vaiheessa, pohtii nosturiyrittäjä.

Taantuman voi luoda

Mökkösen mielestä lamaa ja taantumaa käytetään tällä hetkellä turhan paljon verukkeena hankkeiden jäädyttämiselle.

– Kyllähän maa lamaan saadaan, jos kaikki tekeminen lopetetaan. Rakennustoiminta Mikkelin talousalueella on pysynyt kuitenkin viime vuosina järjissään, mittavilta ylilyönneiltä ja tekemisen ylikuumenemiselta on mielestäni vältytty verrattain hyvin.

Nosturiyrittäjä ei ole ensi kertaa lamaa taittamassa, hän oli mukana työn touhussa jo 1990-luvulla, jolloin nostettavaa ei liiaksi ollut.

– Hiljaisina aikoina olemme koettaneet työllistää itse itseämme. Talvikausina olemme muun muassa rakentaneet muutamia teollisuushalleja vuokrakäyttöön. Työllisyyttä koetamme ylläpitää myös elementtiasennuksilla, joita olemme tehneet jonkin verran lähialueella.

Mökkösen mukaan elementtiasennuksille olisi kysyntää myös laajemmalla alueella, mutta hänen mukaan keikkatyöt kaukana päätoimipaikasta eivät ole aina taloudellisesti järkeviä, pitkistä siirtymistä johtuen.

Hyötyjä huvia unohtamatta

Mökkösen mukaan yrityksen tärkein voimavara menestyksen kannalta on henkilöstö. Hänen mielestään kuljettaja edustaa työmaalla itsensä ohella koko yritystä.

– Pieni, mutta merkityksellinen asia on se, että pyrimme olemaan työmaalla aina varttia ennen sovittua aikaa. Vartin myöhästyminen kun ei anna hyvää kuvaa yrityksestä ja sen toiminnasta.

Mikkelin Nostajat Oy:n kalusto liikkuu tällä hetkellä paikallisten, erittäin nuorten kuljettajien voimin. Ja tilanteeseen yrittäjä on erittäin tyytyväinen.

– Hyvistä kuljettajista on pidettävä kiinni, sillä alalle ei ole tulijoita ruuhkaksi saakka.

Työllisyystilanteen heikkeneminen olisi Mökkösen mielestä hyödynnettävä esimerkiksi kuljettajakoulutuksella.

– Tuntuu tietenkin hullulta kouluttaa kuljettajia, joista on muutoinkin ylitarjontaa, mutta uskoisin työvoimapulan konkretisoituvan taas seuraavan nousukauden aikana.

Infra ry:n jäsenyydestä Mökkösellä on pelkästään myönteistä kerrottavaa.

– Tehdasvierailut ovat tietenkin kiinnostavia, joskin arkisen aherruksen kannalta yhdistyksestä saatava tieto on kuitenkin olennaisempi osa jäsenyyttä. Tiedot esimerkiksi lakimuutoksista ja katsastusmääräyksistä tulevat yhdistyksen kautta nopeasti ja helposti ymmärrettävinä.

Mökkösen mukaan jäsenedutkin ovat huomattavat, unohtamatta yhdistyksen lakimiesten tuomaa turvaa.

– Isolla yhdistyksellä on pientä yrittäjää enemmän painoarvoa ajauduttaessa riitatilanteisin.

Erot maahantuojissa, eivät koneissa

Yrityksen tämän hetken nostokalusto on verrattain uutta, vanhin nosturi on vuodelta 2000, uusin on reilun vuoden ikäinen. Yhtä lukuun ottamatta kaikki koneet on hankittu taloon uutena.

– Kalustoa on koetettava uudistaa määrätietoisesti, sillä nykykoneita ei oikein uskalla päästää kovin vanhaksi.

Investointien ajoittaminen on seikka, joka vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen. Mökkösellä on tästä ikäviäkin kokemuksia, sillä he saivat yritykseen uuden nosturin juuri 1990-luvun huonoimpaan aikaan.

– Kaupat tosin tehtiin nousukaudella, mutta luovutus osui pahimpaan laskusuhdanteeseen. Kyllähän se laittoi mietteliääksi, kun pihassa seisoi uusi kone vailla työtä, muistelee Mökkönen mennyttä aikaa.

Pitkät toimitusajat ovat harmina tälläkin hetkellä, sillä nyt luovutettujen koneiden kaupat on lyöty lukkoon parisen vuotta sitten, jolloin kaikki uskoivat kysynnän kasvun vain kiihtyvän.

– Lieneekö kaikille hankituille koneille töitä huomisen Suomessa?

Mökkönen ei ole pysynyt yhdelle merkille uskollisena, sillä kaluston merkkikirjo on hyvin laaja. Kahta samanmerkkistä konetta ei pihasta löydy.

– Olen pyrkinyt löytämään kulloiseenkin tarpeeseen kaikkein sopivimman koneen, joten merkkiuskollisuudesta on turha puhua. Kaikilla nykykoneilla voi työt tehdä ja kaikissa niissä on välillä vikaakin.

Jos ovat koneet samanlaisia, niin maahantuojaorganisaatioista ja niiden palvelukyvystä löytyy eroja. – Ainakin nostureiden kohdalla erot maahantuojien toimintatavoissa ovat todella suuret. Yhtäällä ymmärretään kaluston seisottamisesta aiheutuvat kulut, mutta toisaalla yksittäisen yrittäjän osatarpeeseen viitataan kintaalla. Kuinka toiset saavat puuttuvan osan Mikkeliin seuraavaksi päiväksi ja toisilla siihen voi kulua useita päiviä, ihmettelee Mökkönen, jonka mukaan nosturi on verrattain kriittinen resurssi rakennustyömaalla.

– Nosturin rikkoutuminen kriittisessä vaiheessa saattaa pahimmassa tapauksessa pysäyttää koko työmaan. Silloin on kiire saada kone kuntoon tai korvaava kone paikalle.

Ari Perttilä

Lue seuraavaksi