Järeä tappiteräjyrsin tela-alustalla mallia Herajärvi

Torniolainen P&J Herajärvi Oy urakoi pellonjyrsintää koko Suomessa. Vuodesta 2003 Pekka Herajärvi on jyrsinyt traktorisovitteisella Suokoneen jyrsimellä, mutta traktorilla on puutteensa jyrsintyössä – tehoa saadaan kasvatettua, mutta silloin voimansiirto jää mitoituksessa jälkeen ja pehmeillä alueilla pintapaine saisi olla pienempi kuin renkaiden aiheuttama. Viime kesäkaudelle Herajärvet rakensivat isän käyttökokemuksella ja pojan, Jarkko Herajärven metallipuolen teknisillä tiedoilla ja taidoilla oman telajyrsinkoneen lähes alusta loppuun.

Jyrsintäurakoinnin lisäksi Herajärvellä on kolme latutampparia, joilla hoidetaan latuja sekä moottorikelkkareittejä Tornion ja Kemin alueilla. Koneurakoinnin ohella toinen merkittävä toimiala on metalli- ja koneala. P&J Herajärvi Oy on myös maatalouskonekorjaamo ja muun muassa Agrimarketin ja K-maatalouden sopimushuoltopiste. Samoissa tiloissa tehdään erilaisia koneistushommia, kuten jyrsintää ja sorvausta sekä hitsauksia niitä tarvitseville. Kesäaikaan Pekka hoitaa pellon jyrsintää toisen työntekijän kanssa ja huollon puolella toimii Jarkon lisäksi yksi huoltomies.

Järeä erikoiskone

Ammattikäyttöön soveltuvan telajyrsinkoneen he suunnittelivat ja rakensivat muutaman yhteistyökumppanin avustuksella. Jyrsinkoneen piti olla tela-alustainen, jotta pintapaine saataisiin riittävän pieneksi ja siten turvattaisiin eteneminen pehmeässä ja epätasaisessa maastossa sekä riittävän järeä ja kestävä. Myös tehoa piti olla riittävästi, jotta työteho saataisiin paremmaksi, sillä kantojen jyrsintä on kovaa työtä. Siksi Herajärven koneen voimanlähteeksi valittiin 650-hevosvoimainen Caterpillarin C18 –moottori.

Koneen pohjaksi Herajärvet hankkivat ison rinnekoneen, josta käyttöön otettiin hytti ja hydrauliikkaa. Alavaunu on rakennettu Jarkko Herajärven teknisellä osaamisella alusta alkaen itse ja teloina käytetään 1,2 metriä leveitä kaivinkoneen teloja. Painoa jyrsimellä on noin 3,45 tonnia ja koko koneella 24 tonnia. Telojen maata vasten oleva pituus on 4,7 metriä, joten kantavaa pinta-alaa on yli 11 neliömetriä, joten painosta huolimatta pintapaine jää varsin pieneksi.

Herajärvi on alusta asti käyttänyt Suokone Oy:n valmistamia jyrsimiä, jotka ovat toimineet hyvin. Luottamus koneisiin on hyvä ja varaosapalvelut pelaavat – siksi tämä uusikin jyrsin on Suokoneen Meri Crushers -murskainjyrsinten malleista suurennettu versio. Murskaintyyppi syntyi aikanaan polannejyrsimen ja kantojyrsimen yhdistämisestä, jolloin muun muassa jyrsinterien sijaan alettiin käyttää polannejyrsimen kovametalliteriä. Ensimmäinen prototyyppi vuonna 1990 oli heti menestys.

Herajärven jyrsimen roottorin halkaisija on 600 mm ja leveys on 3510 mm ja kokonaisleveys 3900 mm. Myös roottorin seinämät ovat vahvistetut. Tällainen tappiteräjyrsin käy kaikille maa-aineksille ja tässä versiossa teriä on 148 kappaletta. Koska jyrsin vaatii voimaa, on voimansiirto jyrsimelle toteutettu mekaanisesti. Normaalisti jyrsintäsyvyys on 50–300 mm, mutta kaksitoimisen nostolaitteen ansiosta tällä koneella voidaan painaa siten, että jyrsintäsyvyydeksi saadaan 400 mm. Lisäksi jyrsin pyörii telastoa vastaan, mikä tehostaa jyrsintää.

Koneeseen voidaan asentaa myös Suokoneen valmistama kuusimetrinen Meri RT-6.0 T-ruuvitasain, jota käytetään muun muassa turvetuotantokenttien syyskunnostuksiin, sekä vesakkoraivain.

Terätapit merkittävässä osassa

Herajärvellä on ollut jo usean vuoden ajan käytössä Sandvikin tappiterät. ”Alkuun kokeilimme monia terämerkkejä, puolenkymmentä eri valmistajaa ja niiltä erilaisia terämalleja. Nelisen vuotta sitten kokeiluun tulivat Sandvikin tapit ja viimeisen kolmen vuoden ajan olemme käyttäneet vain niitä. Hinta/laatu-suhteeltaan ne ovat osoittautuneet parhaiksi”, perustelee Pekka Herajärvi.

”Teemme kaiken tyyppisiä maita, mutta kivisiä pyrimme välttämään, koska teräkustannus nousee niissä merkittävästi”, sanoo Herajärvi. Kalliorakennuspuolen teriä on myös mietitty vaihtoehtoisiksi teriksi, jotka olisi mahdollista saada käyttöön sovituksella. ”Kivisessä maassa toimivia tylppämuotoisia tappeja kyllä löytyy, mutta ne eivät riko kunnolla kantoja ja muuta puuainesta – vähän kuin kuin hakkaisi puita kirveen hamarapuolella” selittää Herajärvi ongelman ydintä. ”Pohjoismainen kivi on myös kovaa, mikä tekee asiasta osaltaan haasteellisemman.”

”Kivennäismaissa, kuten hiesuissa, terien rungot kuluvat nopeasti vaikka kovametallipiikki kyllä kestää. Sandvikin tapeilla on hyvä kulutuskestävyys, mutta tutkimme keinoa saada vielä entistä parempaa runkokestävyyttä. Turvemailla tapit eivät kulu juuri lainkaan.”

”Sandvikin toimitukset ovat myös hyvin toimivia ja täsmällisiä. Aina ovat tulleet oikeaan osoitteeseen ja arvostan myös sitä, että hinta on perille toimitettuna”, kiittelee Herajärvi.

Tapit moneen lähtöön

Sandvik Mining and Construction valmistaa kattavan valikoiman erilaisia tappiteriä ja niihin liittyviä tarvikkeita maanmuokkaukseen, tienhoitoon, tunneliurakointiin ja kaivosurakointiin. Tappiteriä käytetään esimerkiksi hiili- ja mineraalikaivoksilla jyrsintämenetelmällä tehtävään louhintaan sekä asfaltin jyrsintään ja pohjamaan stabilontijyrsintään. Sandvikin tappiterien piikki on hyvin kovaa ja raskasta kovametallia, volframikarbidia, joka on juotettu patentoidulla menetelmällä seosmetallivaippaan. Menetelmällä saavutetaan erinomainen suorituskyky ja kestävyys, joka tekee kokonaiskulusta edullisen. Tapin pitkä käyttöikä merkitsee rahan säästymistä paitsi tappien osalta, myös rungon osalta, sillä kestävä tappi kasvattaa rungon huoltoväliä.

Tappiteriä on eri kokoluokkia ja erilaisilla terän muodoilla varustettuja. Herajärvellä on käytössä samanlaiset tapit kuin tieterissä käytetään, mutta muitakin mahdollisia vaihtoehtoja olisi. Tämä on kuitenkin osoittautunut hyväksi.

”Esimerkiksi asfaltin jyrsintä vaatii oman kovametallin, kun taas talvikunnossapidossa käytettävän kovametallin on oltava eri tavalla sitkeää ja terän muoto on oltava sellainen, että se ei särje päällystettä”, kertoo Ari Vänskä Sandvikilta. ”Herajärvellä haastetta tuo kovan, kivimateriaalia sisältävän maan möyhintä. Tämä kuluttaa erityisen paljon tapin runko-osaa. Sandvik on onnistunut jo nyt rakentamaan varsin hyvin näissä olosuhteissa kestävän tappiterän.”

”Kokeiluun on tulossa uusi, rungon kulumista ehkäisevä tappimalli Herajärvelle, jonka käytössä tästä saadaan arvokasta kokemustietoa. Pekka on ollut halukas yhteistyöhön ja hakemaan uusia sovelluksia. Tappeja vaihdetaan kohteen mukaan ja niistä tehdään tarkkoja tutkimuksia. Erikoistapit ovat kalliimpia, mutta tietyissä maa-aineksissa niiden käyttöiän uskotaan olevan selvästi pidempi kuin tavallisten tappien”, selittää Vänskä.

Juha Kuusjärvi