Uutiset

Uutiset

JAKK 50 vuotta – Yksittäisistä kursseista valtakunnalliseksi organisaatioksi

JAKKin historian katsotaan alkaneen 11.5.1959 käynnistyneestä aivan ensimmäisestä koulutuksesta Jalasjärvellä, joka oli kurssi maaseudun pienrakentajille. Kurssi oli seurausta siitä, että useat maalaiskunnat kilvoittelivat ammattioppilaitoksen saamisesta kuntaan 1950- ja -60-luvuilla. Jalasjärveä ei onnistanut tässä kilpailussa ja sen vuoksi kunnanisät pitivät tärkeänä jonkinlaisen koulutustoiminnan saamista kuntaan. Keskeinen kunnan virkamies koulutustoiminnan alkuunpanijana ja kehittäjänä oli Josua Pajula. Josuan lisäksi mm. Susanna Aittoniemi oli vahva vaikuttaja alkuvaiheessa.

Kurssi pidettiin kylän keskustassa ns. Rahoolammin talossa, joka sittemmin on kasattu uudelleen Jalasjärven museolle. Myös nuorisoseuratalo Väinölässä pidettiin koulutuspäiviä. Kurssin alussa oli parikymmentä opiskelijaa, joista jokunen keskeytti. Yksi opiskelijoista oli jalasjärveläinen Erkki Kannonlahti, joka tosin siirtyi kuljetuspuolelle kesken kurssin. Sittemmin Erkki perusti kuljetusliike E. Kannonlahti Oy:n.

Vakiintumisen vuosikymmen

Kursseja järjestettiin jo melko säännöllisesti Jalasjärvellä 1960-luvun alussa. Kunnan päättäjät uskoivat toiminnan jatkumiseen ja laajenemiseen niin vahvasti, että vuonna 1963 kunta osti Jalasjärven seurakunnalta Vuohiluoman pappilan, johon rakennusten lisäksi kuului n. 11 hehtaarin maa-alue.

Pappilan päärakennus saneerattiin keittäjäkurssin opetustiloiksi ja talousrakennus konekorjauskurssin opetustiloiksi sekä entinen renkitupa oppilaiden majoitustiloiksi. Vuonna 1969 kunta teki päätöksen n. 1 300 m² tilojen rakentamiseksi autoalan koulutusta varten entisen pappilan alueelle. Tilat valmistuivat tammikuussa 1970.

Vuonna 1968 rehtorina aloitti Veijo Vettenranta. Hän oli koulutukseltaan autoinsinööri ja hänen johdollaan alettiin kehittämään autoalan koulutusta väkevästi. Vettenranta teki kunniakkaan 30 vuoden uran tässä tehtävässä.

Ammatillinen kurssikeskus

Joulukuussa 1969 hyväksytty lainmuutos mahdollisti ammatillisten kurssikeskusten perustamisen. Jalasjärven ammatillinen kurssikeskus perustettiin 23.6.1971. Se oli ammattikasvatushallituksen valvonnan alainen ammatillinen oppilaitos, jonka omistajana oli Jalasjärven kunta.

Jalasjärven AKK:lle perustamispäätöksessä hyväksytyt koulutusalat olivat autoala (145 oppilaspaikkaa) ja palveluala (kahvilankeittäjät 15 oppilaspaikkaa). Oppilaspaikkojen määrä perustettaessa oli siis yhteensä 160. Vuonna 1972 kahvilankeittäjien koulutuksesta luovuttiin ja tilalle saatiin dieselasentajien koulutus, jolloin kaikki koulutuspaikat olivat auto-alalla.

Lisää tiloja

Kurssikeskuksen perustamista anoessaan Jalasjärven kunta sitoutui rakentamaan tai muuten hankkimaan toiminnan tarvitsemat tilat. Vuonna 1972 käynnistyi rakentamisprojekti, jonka tuloksena kesällä 1973 valmistui Vuohiluoman entisen pappilan alueelle opetus- ja hallintotiloja n. 2 300 m², majoitustilat 60 oppilaalle, sekä lämpökeskus.
Koska Jalasjärven AKK:n koulutusohjelmaan tuolloin sisältyi pelkästään autoalan koulutusta, suunniteltiin ja rakennettiin tilat nimenomaan tätä tarkoitusta varten.

Vuonna 1976 valmistuivat runsaat 1 200 m² tilat turve- ja maarakennusalan koulutusta varten sekä n. 300 m² käsittävä ruokalarakennus. Asuntola, joka käsitti 42 majoituspaikkaa, valmistui vuonna 1978. Jalasjärven kunta teki sopimuksen vakuutusyhtiö Kansan kanssa hieman yli 4 200 m² käsittävien tilojen rakentamisesta auto- ja kuljetusalan käyttöön. Tilat valmistuivat marraskuussa 1978. Koulutuskeskuksella oli myös koulutushuoltoasema usean vuoden ajan 70-luvulla.

Kuljettajakurssit ja maarakentaminen

Ammattikasvatushallituksen päätöksellä 23.7.1975 muutettiin Jalasjärven AKK:n perustamispäätöstä siten, että oppilaspaikkalukua lisättiin 160 oppilaasta noin 235 oppilaaseen.

Samalla koulutusaloihin lisättiin turve- ja maarakennusala. Vuonna 1975 käynnistettiin myös ensimmäiset kuljettajakurssit Jalasjärven AKK:ssa.

Yhdistelmäajoneuvon ja linja-auton kuljettajien kurssit alkoivat 1.12.1975. Ne olivat ns. erilliskursseja, eli niiden kustannusarviot vahvistettiin ammattikasvatushallituksessa jokaisen kurssin osalta erikseen. Myös tilitykset tehtiin kurssikeskuksen vuosittaisten talousarvioiden puitteissa järjestettävän toiminnan ulkopuolella.

Vuonna 1979 myös kuljetusalan koulutus liitettiin kurssikeskuksen runko-ohjelmaan ja tehdyn laajentamispäätöksen jälkeen kurssikeskuksessa oli seuraavat osastot: Auto-osasto (160 oppilaspaikkaa), turve- ja maarakennusosasto (75 oppilaspaikkaa) ja kuljetusosasto (65 oppilaspaikkaa).

Aikuiskoulutuskeskus

Vuonna 1989 kantautui ammattikasvatushallituksesta tietoja, joiden mukaan ammatillisia kurssikeskuksia koskevaa lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Kurssikeskuksen rehtorilla, Veijo Vettenrannalla, joka oli tuolloin Ammatillisten Kurssikeskusten Liitto ry:n hallituksen jäsen, oli lainsäädännön valmistelusta ajan tasalla olevaa tietoa.

Lainmuutoksen myötä ammatillisen aikuiskoulutuksen toteutuksessa siirryttiin vuoden 1991 alussa ns. ostojärjestelmään. Tämä tarkoitti sitä, että työvoimapiirit ostivat ammatillista koulutusta ammatillisiksi aikuiskoulutuskeskuksiksi muuttuneilta ammatillisilta kurssikeskuksilta sekä muilta koulutuksen tarjoajilta. Siten toiminta, varsinkin toiminnan rahoituksen kannalta, muuttui täysin aikaisempaan verrattuna.

Ostojärjestelmä toimi siten, että työvoimapiirit määrittelivät ammattialat, joilla koulutusta tarvittiin, ja pyysivät niistä tarjoukset. Tarjouskilpailujen voittajat sitten saivat koulutukset toteutettavakseen. Ei siis ollut itsestään selvää, että järjestettäväksi saatiin samoja koulutuksia kuin aikaisemmin ja myöskin koulutuksen hinta saattoi määräytyä joissakin tapauksissa enemmän markkinatilanteen mukaan kuin todellisiin kustannuksiin perustuen.

Laajentuminen valtakunnalliseksi aikuiskouluttajaksi

Kuljetus-Logistiikan osastonjohtaja Matti Heikkilä tuli taloon vuonna 1996. Sillon henkilöstöä JAKKissa oli noin 75, joista kuljetusalalla 30. Toiminta oli tuolloin Jalasjärvi-keskeistä, mutta ensimmäisiä kursseja henkilöliikenteen parissa järjestettiin jo tuolloin pääkaupunkiseudulla. ”Toiminta oli tuolloin alueellisesti suojattua ja laajeneminen siten vaikeampaa kuin nykyisin”, muistelee Heikkilä. ”Koulutukset olivat pääsääntöisesti työvoimapoliittista.”
”Vuosituhannen vaihteen jälkeen tuli ratkaisevia muutoksia poliittisten päätösten takia. Silloin päätettiin järjestää esiopetus kaikille lapsille ennen peruskoulun ensimmäiselle luokalle siirtymistä ja rahoitus tapahtui siirroilla koulutusbudjetin sisällä. Tästä seurasi, että lääninhallitusten rahoitus loppui syksyllä 2000.”

”Tilanne aiheutti välittömiä toimenpiteitä; määräaikaisuudet loppuivat ja väkeä vähennettiin. Pelastus, että koko toimintaa ei ajettu alas, oli parlamenttiin perustettu aikuiskoulutusryhmä. Siinä nähtiin tarpeet kytkeä aikuiskoulutus yritysten tarpeisiin. Me mietimme pienellä porukalla heti vuoden 2000 alussa JAKKin vahvuuksia ja mahdollisuuksia toimia Jalasjärvellä.”

”Silloin näimme tulevaisuuden keskittymisenä osaamiimme koulutusaloihin ja laajentumisena valtakunnalliseksi toimijaksi. Määrittelimme JAKKissa tehtäväksemme olla yritysten ja niiden henkilöstön kouluttaja ja kehittäjä. Päätimme olla valtakunnallinen vain tiettyihin aloihin keskittynyt oppilaitos, joista tärkein on kuljetuslogistiikka-ala. Asetimme tavoitteeksemme olla Suomen merkittävin logistiikka-alan kouluttaja ja kehittäjä. Tämän vuoksi päätimme kartoittaa kaikki ne välineet, joiden avulla tätä tehtäväämme voisimme toteuttaa: kaikki koulutus- ja rahoitusmuodot sekä kaikki kehittämishankkeiden rahoitusmuodot, myös kansainväliset (EU) kanavat.”

”JAKKissa emme jääneet vain tavoitteiden asettamisen asteelle, vaan ryhdyimme voimallisesti ja ennakkoluulottomasti pyrkimään asettamiimme tavoitteisiin. Päätimme laajentaa toiminnan viiteen toimipaikkaan, jotka sijoittuisivat valtakunnallisiin liikenteen pääte- ja solmukohtiin. Ensimmäisenä oli luonnollista ottaa haltuun Jalasjärvenkin ohittava 3-tie ja vuoden 2001 alusta aloittivat toiminnan Vaasan ja Tampereen toimipisteet. Seuraavana oli vuorossa 2-tie ja nyt viimeisimpänä 4-tie. Nyt voimme nähdä ajatuksen toimineen oikein, sillä suurimmat asiakkaamme toimivat juuri näillä alueilla.”

”Strategiamme suoranaisena seurauksena lähdimme voimakkaasti yrityksiin ja muutuimme pala palalta valtakunnalliseksi – yritysten tahdon sanelemana. Vuosituhannen vaihteessa tekemämme strategiset valinnat olivat hyvin lähellä vuoden 2006 alusta laissa AKK:lle määrättyä työelämän kehittämistehtävää.”

Kehittämisprojektit

JAKK määritteli strategiassaan itsensä yritysten kehittämisorganisaatioksi, kehittämiskumppaniksi. Linjauksissaan JAKK päätti löytää kaikki välineet (koulutusmuodot, kehittämisvälineet), millä se pystyisi tekemään tätä työtä.

Henkilöstön kouluttamisen lisäksi yritysten eteenpäinmeno vaatii myös kattavampia, kokonaisvaltaisempia ja innovatiivisempia toimintatapoja. EU–kehittämishankkeet, ESR, EAKR, ALMA, Egual, Nordplus Voksen, Leonardo ja kansalliset TEKES- ja TYKES -hankkeet, sekä yritysten suoraan maksamat kehittämishankkeet olivat tällaisia ja ne olivat käytettävissä varsinkin vuosina 2000 – 2006. Yritysyhteistyöhankkeissa on tehty muun muassa useita laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmiä.

Kansainvälistäkin tunnustusta on saatu JAKKin hankkeista. JAKKin koordinoima hanke palkittiin Brysselissä EU:n alueiden komitean järjestämässä kilpailussa kaksi vuotta sitten, kun NaisWay, naisenergiaa kuljetukseen ja logistiikkaan -hanke valittiin Euroopan parhaaksi yhdenvertaisia työmarkkinoita edistäväksi hankkeeksi. Tällä hankkeella oli myös edeltäjä, vuonna 2001 käynnistetty Naisia kuljetusalalle -hanke.

Jatkuvaa kehitystä

Nopealiikkeisyys ja joustavuus ovat avainsanoja JAKKin menestyksen taustalla. Yksi näiden tekijöiden toteutumista edistävä asia on Jalasjärven kunnan omistajuus, jolloin oppilaitoksella ei ole montaa isäntää. Nopealiikkeisyyden takaamiseksi myös entistä suuremmassa JAKKissa on tänä vuonna otettu käyttöön aluejako, jossa maa on jaettu neljään alueeseen. Keskusjohto on edelleen Jalasjärvellä.

JAKKin kuljetus ja logistiikkaosaston toiminnanohjaukseen on kehitetty järjestelmä, jota voidaan ohjata yhdestä paikasta. Se on ollut käytössä jo Tampereen toimipisteessä pitkään, mutta tänä keväänä se on laajennettu koskemaan koko JAKKia. ”Tämä on ollut iso ja kallis hanke, mutta se on myös tehokas”, kertoo Heikkilä.

Kuljettajakoulutuksen henkilökohtaista suunnittelemista varten on rakennettu DriveCoach-järjestelmä. Se kerää erilaisten antureiden välittämää tietoa ajoneuvosta ja kerää siitä kuljettajaprofiilin. Tämän avulla löydetään henkilökohtaiset kehityskohteet ajotehtävissä ja koulutus voidaan toteuttaa koskemaan näitä kehitystarpeessa olevia osa-alueita.
Monilla osa-alueilla mennään edistyksellisiä askeleita. Esimerkiksi esimieskoulutusta on JAKKissa kehitetty viime vuosina voimakkaasti kuten myös kuljettajien verkko-opetusta, jota on kehitetty 2 vuotta.

Elämä jatkuu merkkipäivänkin jälkeen

Tulevaisuutta on mietitty JAKKissa kovasti. ”EU:n myötä koulutustarpeet eivät ainakaan vähene”, toteaa Heikkilä. ”Keskeinen haasteemme tulee olemaan osaavien tekijöiden löytäminen alalle. Työperäisen maahanmuuton suhteen meillä on jo sopimuksia, joissa yritys on rekrytoinut ulkomailta ja me olemme kouluttaneet heidät alalle. Esimerkiksi Karjalan, Viipurin ja Pietarin alueilta on ollut koulutettavia. Haastavaa on saada tulijoille laadukas koulutus siten, että he olisivat mahdollisimman nopeasti työelämän palveluksessa.”

”Kansainvälistyminen on kaikkiaan tulevaisuutta. Varmasti jatkossa tulee olemaan yhä enemmän kuljetusten ohjaus Suomen rajojen ulkopuolelta ja englannin kielellä. Siinä on jo pelkästään kielitaidon koulutukselle työsarkaa. Mahdollisuuksia kuljetusalalle luo kauttakulku Venäjälle ja siinä etunamme on sama raideleveys Venäjän rautatieverkon kanssa.”

www.jakk.fi

Juha Kuusjärvi

Tietoja JAKKista:
– Perustettu 1959
– Jalasjärven kunnan omistama liikelaitos
– Henkilökuntaa yli 280
– Liikevaihto 24 milj. euroa
– Opiskelijoita vuosittain n. 13 000 henkilöä

Toimipaikat:
JAKK Jalasjärvi, Kurssitie 2
JAKK Hollola, Mursketie 12
JAKK Jyväskylä, Sorastajantie 6
JAKK Kuopio, Savilahdentie 6a
JAKK Oulu, Mallastie 1
JAKK Pori, Karjarannantie 31
JAKK Seinäjoki, Teollisuustie 11
JAKK Tampere, Hepolamminkatu 9
JAKK Turku, Artturinkatu 2
JAKK Vaasa, Frilundintie 2
JAKK Vantaa, Robert Huberin tie 3a

Kuljetus-Logistiikka –alan koulutukset
Kuljettajan peruskoulutus
Kuljettajan jatkokoulutus
Yrityskoulutukset
Metsäkuljetukset
Varastoalan koulutukset

Vaarallisiin aineisiin liittyvät koulutukset:
ADR perus- ja säiliökurssi, ADR täydennys
Tiedostava koulutus
Turvallisuusneuvonantaja
Säiliösimulaattori

Kuljettajien jatkokoulutus JAKKissa
Korttikoulutukset
Trukkikoulutus
Tieturva- ja työturvakoulutus
Hygieniapassi
Ensiapu
ADR
Raskaankaluston ennakoivan
ajon koulutukset
Taloudellinen ajaminen
Ympäristön huomioiminen
Erikoiskuljetukset
Lämpösäädeltävät elintarvikekuljetukset
Digipiirturikoulutus
Kuljettajan ajo- ja lepoajat, työaikalainsäädäntö
Työhyvinvointi
Kuorman käsittelyyn liittyvä koulutus
Ajoneuvo- ja päällirakennetekniikka
Asiakaspalvelu